1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. palkankorotus

Hinnat nousevat, mutta miksi sinun palkkasi ei seuraa perässä? Edes SAK:n mukaan nyt ei saa lähteä palkankorotusten "spiraaliin"

Yleinen hintataso nousee nyt nopeammin kuin vuosiin. Tavallisesti inflaation kiihtyminen johtaa myös palkankorotusvaatimusten koventumiseen. Nyt SAK:ssa ajatellaan eri tavalla.

Kuva: Tiina Jutila / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Hinnat nousevat nyt nopeammin kuin yhdeksään vuoteen. Perinteisen kaavan mukaan ammattiliittojen pitäisi olla jo valmistautumassa syksyn palkkaneuvotteluihin tymäköin korotusvaatimuksin.

Mutta suurimman keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti ei ole yllyttämässä palkansaajia korotusvaatimuksiin.

SAK:n Ilkka Kaukoranta varoittaa lähtemästä kilpajuoksuun inflaation kanssa.

– Sillä saa helposti aikaan spiraalin, jossa nimellisansiot kyllä nousevat, mutta palkan ostovoima ei juuri kehity, kun suuret palkankorotukset entisestään kiihdyttävät hintojen nousua.

SAK.n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan hintojen nousuun ei pidä reagoida palkankorotuksilla. Kuva: Toni Määttä / Yle

Kaukorannan mukaan yleisemminkin pohjoismaisissa ammattijärjestöissä ajattelutapa on muuttunut ja nykyisin tavoitellaan talouden vakaata kehitystä mahdollisimman suurten palkankorotusten sijasta.

– On tärkeää, että palkkapolitiikalla pyritään tasapainoiseen palkkakehitykseen, jolla turvataan kilpailukykyä ja pitkän ajan kasvua, Kaukoranta tiivistää uuden ajattelutavan.

Inflaatio nousee vuosien yrittämisen jälkeen

Tuoreimman tilaston mukaan inflaatio ponkaisi toukokuussa 2,2 prosentin nousuun. Edellisen kerran tällainen taso nähtiin joulukuussa 2012.

Hintojen nousua kuvaava käyrä lähti jyrkkään nousuun maaliskuussa.

Osin nopeaa käännettä selittää energian ja bensan kallistuminen, mutta myös vertailukohta.

Vuosi sitten maailma oli syöksynyt koronapandemiaan ja Suomessakin jokseenkin kaiken tavaran ja palveluiden kysyntä laski. Se johti hintojen laskuun ja miinusmerkkiseen inflaatioon.

Nyt vertaaminen vuoden takaisiin kuukausiin saa hintojen nousuprosentit näyttämään suurilta. Ydinkysymys on, jääkö hintojen nousu pysyväksi vai onko kyse vain siitä, että vain vertailukohta vääristää kuvaa hetkellisesti.

Jos hintojen nousu alkaa heijastua myös palkankorotuksiin, kuluttaminen saa uutta potkua ja hintojenkin nousu lisävauhtia.

SAK:n Kaukoranta varoittaa hintojen ja palkkojen nousun "spiraalista", mutta STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa, että palkkojenkin nousua tarvitaan.

Lainàn mukaan liian pienet palkankorotukset eivät ole yleisesti kansantalouden etu. Hän muistuttaa, että Euroopan keskuspankin edellinen pääjohtaja Mario Draghi peräänkuulutti, että euroalueelle tarvitaan palkankorotuksia, jotta päästäisiin kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen. Talouden tasapainoinen kehittyminen vaatii tasaista ja ennustettava hintojen nousua.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà katsoo, että keskuspankin tavoittelemaan vakaaseen kahden prosentin inflaatioon päästään vain, jos palkkoja nostetaan. Kuva: Janne Lindroos / Yle

– Tavoitteeseen pääsemiseksi palkkakehityksen pitää olla reippaampaa euroalueella, mukaan lukien Suomi, Lainà tiivistää.

Hän ei kuitenkaan usko, että ainakaan tuntuviin palkankorotuksiin päästään.

– Elinkeinoelämän puolelta ollaan murentamassa sopimusjärjestelmää ja pyritään siihen, että palkkojen nousua hillitään. Painetta tuntuu olevan enemmän palkkojen laskemiseen kuin nostamiseen.

Lainàn mukaan tuntuvampaa palkkojen nousuja ei ole luvassa edessä niillä aloilla, joissa kärsitään työvoimapulasta.

– Elinkeinoelämän puolelta koordinoidaan palkkoja niin visusti, että työvoimapulan aloillekaan ei tule korotuksia. Työnantajien liiallinen koordinointi on vaikeuttanut työmarkkinoiden sopeutumista palkan kautta.

Lainàn mukaan koronavuosi on tuonut varaa palkkojen nostamiseen erityisesti Suomessa, jossa talous kärsi kriisistä kilpailijamaita vähemmän.

– Korona-aikana Suomen kustannuskilpailukyky kehittyi todella nopeasti. Meidän talous kesti kriisin paremmin kuin monissa muissa maissa.

Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa koronakriisissä saatu etumatka nähdään aivan toisin.

– Selvisimme kriisin alusta muita paremmin, koska meillä oli lievemmät rajoitukset. Mutta nyt kilpailijamaat ovat voineet taas avata talouksiaan ja ne ovat ottaneet meitä kiinni, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

Hän varoittaa virittämästä palkankorotuksia tämän hetken inflaatiolukujen perusteella.

– Kun valmistaudutaan syksyn neuvotteluihin, on tärkeää ottaa huomioon, että talous on vasta pääsemässä jaloilleen.

Työvoimapulasta kärsivillä aloilla ongelma pitää korjata muilla tavoilla kuin palkkoja nostamalla, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila. Kuva: Toni Määttä / Yle

Urrila uskoo, että palkat Suomessa ja Euroopassakaan eivät lähde nousuun ainakaan voimalla, vaikka hinnat tällä hetkellä ovatkin jyrkässä nousussa. Hänen mielestään näin ei käy, tai ainakaan ei pitäisi käydä edes työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

– Työvoimapula vaatii kyllä ratkaisuja, mutta ratkaisu ei voi olla se, että lähdemme hinnoittelemaan itsemme ulos.

Palkat nousuun Suomessa, jos tuotantoketju lyhenee?

Koronavuosi on myllertänyt koko maailman taloutta. Varsinkin kriisin alkuvaiheessa Kiinan talouden sulkeminen sotki perusteellisesti maailman taloutta, kun yritykset eivät saaneet "maailman tehtaasta" tilaamiaan komponentteja ja muita niin sanottuja välituotteita. Tuotantoketjun ensimmäinen lenkki petti.

Hälyttävä tilanne sai monet ennustamaan, että karujen kokemusten jälkeen yritykset lyhentävät tuotantoketjujaan ja siirtävät tuotantoaan lähemmäs asiakkaitaan.

STTK:n Lainà laskee, että tämä johtaa eurooppalaisten ja suomalaistenkin palkansaajien parempaan neuvotteluasemaan, kun työnantajalla olisi aiempaa vähemmän halua keskittää työt Kiinaan tai muualle halpojen kustannusten maihin.

SAK:n Kaukoranta ei tue kollegansa ajatusta.

Tuotantoketjujen lyhentyminen olisi Kaukorannan mielestä myönteinen muutos, mutta jos välituotteiden hinnat sen takia nousevat voi yritysten palkanmaksukyky heikentyä.

Hongkongin konttisatamassa voi aistia, kuinka suuri merkitys Kiinalla on teollisuuden tuotantoketjuihin kautta maailman. Kuva: AOP

– Jos enää ei olisi välituotteiden halpaketjua, se voi lisätä kustannuspainetta tuotantoketjun toisessa kohdassa.

Toisin sanoen halvan kiinalaistuotannon vaihtuminen kalliimpaan eurooppalaiseen jättäisi palkat entistä todennäköisemmäksi säästökohteeksi.

– Olettaisin kuitenkin, että kansainväliset tuotantoketjut säilyvät, koska niillä saadaan kustannustehokkuutta, Kaukoranta ennustaa.

Palkkakoordinaatio koetuksella

Entä millaisia palkankorotusvaatimuksia voidaan syksyllä odottaa?

Kaukorannan mukaan SAK:ssa liittojen tavoitteiden määrittely on vielä kesken. Hän uskoo, että yritysten koordinaatio matalien korotusten varmistamiseksi "ei tule pitämään sataprosenttisesti".

– Jos on kova nousukausi ja vientialoilla palkankorotustaso hajaantuu, on vaikea pitää koordinaatiota yllä, Kaukoranta laskeskelee.

Lainà puolestaan sanoo, että inflaatio ei automaattisesti johda palkkojen nousuun. Hän odottaa palkkojen nousevan EU-maissa Suomea nopeammin.

EK:lle riittää, että kilpailukyky säilyy, mutta palkankorotusprosentteihin ei vahingossakaan oteta kantaa, ne on jätetty liittojen ja yritysten asiaksi.

Lue lisää:

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vetosi 15.6. palkansaaja- ja työnantajajärjestöihin sopimusyhteiskunnan säilyttämiseksi:

Suomen Pankki ennustaa, että talous ampaisee vauhtiin, mutta puhti loppuu vanhojen vaivojen takia nopeasti

Vasta kahden prosentin palkankorotus kampeaa keskituloisen suomalaisen ostovoiman plussalle – katso miten sinun palkallesi kävisi

Teknologiateollisuus irtautuu osittain työehtosopimustoiminnasta – antaa jäsenyrityksilleen mahdollisuuden valita, ollako TES-pöydässä mukana vai ei

Tarkennus 18.6.2021 klo 11.01 SAK:n ja STTK:n kantojen ero muutettu selvämmäksi jutun alussa.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 22 saakka.