1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. parkour

Katso videolta, miten parkour liikuttaa lapsia ja nuoria pandemia-ajan jälkeen – harrastaja: "Ollaan kaikkialla maailmassa samaa porukkaa"

Kesäleirillä on helppo päästä jyvälle uudesta lajista. Kuopiossa leiriläiset tutustuvat parkouriin pitkään lajia harrastaneen Jussi Tiilikaisen johdolla. Hän toivoo, että parkour olisi tapa houkutella lapsia liikunnan pariin koronarajoitusten jälkeen.

Parkour on kovassa nosteessa
Parkour on kovassa nosteessa

Parkour on alkujaan urbaani, kadulla syntynyt liikuntamuoto ja elämäntapa. Verrattain tuore laji on saanut nuoret kiipeilemään, hyppimään sekä loikkimaan yli esteiden ja nousemaan pystysuoria seiniä fysiikan lakeja uhmaten.

Suomessa toimiva Parkour-akatemia järjestää kesäisin kursseja eri ikäisille nuorille ja lapsille useilla paikkakunnilla. Kuopiossa on parhaillaan meneillään kesäleiri, jota ohjaa Kuopion Parkour-akatemian vararehtori Jussi Tiilikainen.

– Yksi tämän lajin parhaista asioista on, että ollaan kaikkialla maailmassa samaa porukkaa. Koskaan ei tunne olevansa ulkopuolinen.

Jussi Tiilikainen on harrastanut parkouria 16 vuotta. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Tiilikainen on aloittanut lajin parissa jo 12-vuotiaana. Vuosia seinillä kiipeillen onkin jo kertynyt 16 ja uusia tekniikoita ja hyvää meininkiä hioessa ei laji koskaan käy tylsäksi.

– Aloitin iitse niin, että katsoin Youtube-videoita ja Ylen Summeria. Sitten lähdin heti kadulle ja tekemään itsekin videoita, Tiilikainen kertoo.

Liikuntaan tuli monilla taukoa koronarajoitusten vuoksi

Lasten ja nuorten liikkumisen tukeminen sekä harrastustoiminta on puhuttanut koronarajoitusten myötä. Harrastustoiminnan rajoittaminen, pelko taudista sekä taloudelliset haasteet ovat saaneet useista lajeista harrastajat vähenemään.

Nuorien ja etenkin lasten kohdalla pandemia-aika voi tarkoittaa sitä, että liikunnan pariin ei enää palata, mikäli liikuntakärpäsen purema on jo ehtinyt lopettaa kutinansa ja mielenkiinto on siirtynyt sohvalle sekä konsolien ääreen.

Kuopion seudulla koronarajoitukset eivät ole ehtineet pahasti nakertaa parkourin harrastajamääriä.

– Meillä käy viikossa noin 600 harrastajaa, Tiilikainen sanoo.

Parkour-akatemian toiminnanjohtaja Petteri Leppänen ja Kuopion Parkour-akatemian vararehtori Jussi Tiilikainen uskovat, että pandemia-ajan jälkeen juuri matalan kynnyksen lajit voivat olla ratkaisevassa asemassa, kun lapsia houkutellaan takaisin harrastustoimintaan.

Aaro Niskanen, Noah Nylund, Unna ja Nuutti Mahlamäki osallistuvat parkour-leirille Kuopiossa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Parkourin voi aloittaa itselle sopivalta tasolta

Parkour on yhtä monipuolinen laji kuin tekijäkaartinsa. Jokainen aloittaa lajin omista lähtökohdistaan sekä kehittää ja haastaa omaa osaamistaan niillä osa-alueilla, jotka toimivat oman kehon kanssa. Kaikkien ei täydy mahtua samaan muottiin.

Suomeen laji on rantautunut vuonna 2003 ja lajille tyypillisimmät harjoitusalueet ovat kiipeily, roikkuminen, juokseminen, hyppääminen sekä tasapainoilu.

Laji ei harrastuksena kysy saati vaadi suuria investointeja. Harjoitusalustaksi ja -paikaksi soveltuu ympäröivä maailma. Ellei betoniviidakkoa löydy ympärillä, ovat kalliot, puut ja vaikka oman asuinpaikan seinä yhtälailla toimiva ympäristö.

Youtube-videot ovat tehneet lajin tunnetuksi, mutta niissä piilee myös vaaransa.

– Videoilla näkyy hurjia kattohyppyjä. Kokemattomien ei kannata aloittaa niistä, Tiilikainen muistuttaa.

Parkouria harrastettiin aluksi Pariisin esikaupunkialueella

Lajin katsotaan syntyneen 1980-luvulla Pariisin esikaupunkialueelta Lissesissä. Yhdeksän pojan porukka halusi yhdistää kehonhallintaa, kiipeilyä,voltteja sekä akrobatiaa ja kun harjoitussaleja ei porukalle löytynyt, siirtyi toiminta kaduille.

Nopeasti koko Ranskan tietoisuuteen uutisten ja artikkeleiden muodossa levinnyt l´art du deplacement, liikkumisen taito, alkoi innostamaan ihmisiä kokeilemaan omia rajojaan. Tänä päivänä tuo ryhmä tunnetaan nimellä Yamakasi.