1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Opinnot vievät Nooa Kronqvistin ja tuhannet muut toiselle paikkakunnalle koronarokotteiden välissä – 5 kysymystä ja vastausta opiskelijoiden rokottamisesta

Varusmiespalvelukseen kesällä astuvat ja siellä jo olevat saavat rokotuksensa palveluksessa. Sen katsotaan olevan helpoin ja kustannustehokkain tapa. Sen sijaan moni opiskelija joutuu sumplimaan vähintään kakkosannoksensa saannin kanssa, jos kotikunta vaihtuu rokotusten välillä.

Kuvassa Nooa Kronqvist seisoo kotipihansa parkkipaikalla.
Kokkolalainen Nooa Kronqvist sai opiskelupaikan ja muuttaa syksyllä Ouluun. Hän on ehtinyt jo saada ensimmäisen koronarokotteen. Miten toisen annoksen kanssa toimitaan?

Koronarokotuksissa on edetty osassa Suomea jo kaikkiin yli 16-vuotiaisiin. Rokotuksia on siis annettu opiskeluikäisillekin. Erot alueiden välillä ovat silti isot. Koko maassa vasta vajaa neljännes alle 24-vuotiaista on saanut ensimmäisen annoksen.

Koronavirus lukuina -jutusta voit katsoa, miten rokottaminen etenee ikäryhmittäin ja myös alueellisesti.

Iso joukko nuoria saa ensimmäisen annoksen kesällä, jolloin syksyllä aloittavat opiskelijat asuvat vielä esimerkiksi vanhempiensa luona toisella paikkakunnalla. Toisen rokotuksen aikaan osoite voikin olla toinen.

Nooa Kronqvist sai 15. kesäkuuta ensimmäisen rokotteen ja ajan kakkosannokseen syyskuun puoliväliin samaan Kokkolan rokotuspisteeseen. Tuossa vaiheessa mies on kuitenkin jo pakannut muuttokuormansa ja aloittanut tietojenkäsittelytieteiden opinnot Oulun yliopistossa.

Hän ei vielä tiedä, mitä tekee toisen rokotteen kanssa. Kirjat Kronqvist siirtää Ouluun, mutta käyntejä Kokkolassa kertyy kyllä, sillä tyttöystävä jää vielä kaupunkiin.

Hän arveleekin tässä vaiheessa, että hakee kakkosannoksen vanhasta kotikaupungista, sillä muuttokin venyy viime tippaan.

Kronqvistilla onkin valinnanvaraa. Keskipohjalainen kuntayhtymä Soite on nimittäin varautunut antamaan myös toiset rokotteet niille, joille aika on alueelle jo varattu – vaikka kotikunta välissä vaihtuisikin.

– Emme me katso, miten elämäntilanne on ehkä muuttunut kolmessa kuukaudessa. Meillä kakkosannoksen saa, mutta muiden puolesta en uskalla luvata. Toisaalta uudella kotipaikkakunnalla on velvoite antaa rokote, sanoo rokotuksista vastaava palvelualuejohtaja Jukka Aro.

Kolikon kääntöpuoli on se, että osa opiskelijoista on lähtenyt kesänviettoon ehtimättä saada rokotetta opiskelupaikkakunnallaan. Vanhoilla kotikonnuilla rokotuksissa saatetaan olla paljon edellä esimerkiksi Helsinkiä. Se saattaa houkutella hakemaan suojaa kesäpaikassa.

Esimerkiksi Helsingissä alle 25-vuotiaiden rokotukset uhkasivat venyä syksyyn, mutta keskiviikkona kerrottiin niiden pääsevän sitten alkamaan jo nyt.

Lue seuraavaksi: 16–24-vuotiaiden koronarokotukset sittenkin käyntiin Helsingissä – Robert Tarkkanen, 23: " Nyt voi vihdoin suunnitella kesää vapaammin"

Miten näissä tilanteissa toimitaan? Kysymyksiin vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio vastaa.

1. Miten opiskelijan rokotuspaikka määräytyy?

Rokotteen saa kotikunnassa. Jos kotikunta muuttuu rokotusannosten välillä, opiskelija on tietenkin oikeutettu kakkosannokseen uudella paikkakunnalla.

Jos taas pysyy kirjoilla entisessä kotikunnassa, pitää kakkosannosta varten matkustaa opiskelupaikkakunnalta sinne.

2. Voiko esimerkiksi Helsingissä opiskeleva saada rokotteen kesänviettokunnassaan?

Pidempiaikainen oleskelu toisella paikkakunnalla oikeuttaa rokotukseen siellä. Miten se tulkitaan, on rokotusten järjestäjän eli kuntien (tai sote-kuntayhtymien) harkittavissa.

Muualla kirjoilla olevia ei ole laskettu kesäpaikkakunnan vahvuuteen jaettaessa rokotteita alueille.

– He rinnastuvat mökkiläisiin, joita on kehotettu hakemaan koronarokote omasta kunnastaan. Yhtälö on hankala, koska rokotteita ei ole ylenmäärin, eikä voi tietää, missä ihmiset kesällä liikkuvat ja mihin rokotteita pitäisi kohdentaa, sanoo THL:n Mia Kontio.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla muualla asuvat opiskelijat voivat saada rokotteen, jos oleskelevat alueella kesän aikana pidempään. Viikon, parin reissu ei siihen oikeuta.

– Katsomme asiaa keskipohjalaisten näkökulmasta: haluamme täällä oleskeleville hyvän rokotuskattavuuden, sanoo Soiten rokottamisesta vastaava palvelualuejohtaja Jukka Aro.

Kyseessä on marginaalinen ilmiö: 40 000 rokotuksen saaneista ulkopaikkakuntalaisia on ollut joitakin satoja. Hyödyt ovat Aron mukaan selvästi haittoja suuremmat.

Muualla kirjoilla olevien rokottaminen ei myöskään viivästytä omien asukkaiden rokottamista. Soite rokottaa jo kaikkia yli 16-vuotiaita, ja aikoja on jäänyt jopa käyttämättä.

Lue myös: Soite toivoo nuorten jakavan rokotuskuvia somessa – hashtag tehoaisi somessa ehkä puskaradion tapaan

3. Lisäävätkö opiskelijat rokotuspainetta opiskelukaupungeissa syksyllä?

Periaatteessa opiskelijamäärät pysyvät kaupungeissa suht vakiona, koska valmistuvia myös lähtee pois. Määrä on otettu huomioon rokotteita jaettaessa.

Kontio ei usko, että asia on ongelma enää syksyllä. Yli 16-vuotiaita on Suomessa 4,6 miljoonaa, ja jos 90 prosenttia heistä ottaisi rokotteen, niitä tarvittaisiin 8,3 miljoonaa annosta.

Syyskuun loppuun mennessä maahan odotetaan kaikkiaan yli kahdeksaa miljoonaa rokotetta.

4. Mitä jos kakkosrokotukseen ei pääsekään silloin kun pitäisi?

Yleensä ensimmäisen rokotuksen yhteydessä saa automaattisesti ajan kakkosannosta varten. Jos sen ottaa eri paikkakunnalla kuin ensimmäisen, aika rokotukseen pitää varata itse. Varaukset eivät siis siirry kunnasta tai sairaanhoitopiiristä toiseen.

Jos opiskelupaikkakunnalla sattuukin olemaan kovat ruuhkat, rokotetta ei välttämättä saakaan juuri silloin, kun korttiin on kirjattu. Se ei ole ongelma, sanoo THL:n Mia Kontio.

– Asia ei ole päivän eikä viikonkaan päälle. Rokotteen suoja ei vähene parissa viikossa ja yhden annoksen suojakin riittää pitkälle.

5. Hoitaako YTHS opiskelijoiden koronarokotuksia?

Toistaiseksi ei. THL:n Mia Kontion mukaan asiaa harkitaan siinä vaiheessa, jos koronarokotuksista tulee vuosittaisia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 19.6. kello 23 saakka.