1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesiensuojelu

Kysely: Mökkiläiset maksaisivat Virojoen vesien hoidosta enemmän kuin vakituiset asukkaat – itärajan jokien kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen

Virojoen veden kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen. Suomen ympäristökeskus selvitti, ovatko Virojoen äärellä asuvat havahtuneet joen vointiin. Osa on huomannut ongelmat, mutta jonkun muun tulisi maksaa.

Huonokuntoiset vedet yksipuolistavat kalastoa ja ovat useammin leväisiä. Virojoen kunto vaikuttaa myös Suomenlahteen. Arkistokuva. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Virojoen huonokuntoiset vesistöt herättävät mökin omistajissa suurempaa halua vaikuttaa niiden kuntoon kuin vakituisissa asukkaissa.

Mökkiläiset ovat valmiimpia esimerkiksi maksamaan siitä, että erikseen perustettava yhdistys kunnostaisi ja hoitaisi vesialueita.

Asia selviää Suomen ympäristökeskus SYKEn kansalaiskyselystä, joka lähetettiin viime joulukuussa Virojoen alueella vakituisesti tai kausittain asuville. Kyselyyn saatiin 329 vastausta.

Kyselyssä kerrottiin tietoa Virojoen ja Virolahden veden tilasta ja kysyttiin asukkaiden tyytyväisyyttä kotiseutunsa vesistöjen tilanteeseen. Päätavoite oli selvittää, olisivatko asukkaat valmiita osallistumaan vesien parantamiseen.

Virojoki on vielä tyydyttävä

Virojoki on SYKEn mukaan tyydyttävässä kunnossa. Joki laskee Virolahteen, joka on välttävässä kunnossa.

Hyvässä tilanteessa vesistö ei kasva umpeen, levää on vain hellekausina ja veden pohjaeliöstö on terve. Särkikaloja on vain vähän ja näkösyvyys voi olla jopa useita metrejä.

Jo tyydyttävässä kunnossa olevan vesistön pohjalla voi olla happiongelmia ja vesi on sameaa. Levää on joka vuosi ja verkkoihin tulee limaa. Huonossa tilanteessa rannat alkavat kasvaa umpeen, happi loppuu veden pohjasta ja sinilevää on jatkuvasti. Kaloista lähinnä särkikalat menestyvät.

Yle kävi Virojoella tammikuussa. Ruskea vesi ei näytä kovinkaan houkuttelevalta. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Vesien rehevöityminen ja vedenlaadun heikkeneminen ovat seurausta muun muassa maa- ja metsätalouden aiheuttamista ravinnepäästöistä. Virojoen alueella ravinnekuormaa lisäävät joen yläjuoksulla sijaitsevat turvetuotantoalueet.

Mökkiläiset maksaisivat suuremman summan

Vastaajille kuvattiin Virojoen ja Virolahden vesien nykyinen tila sekä tavoitetila vuonna 2027, joka olisi parempi erilaisten toimien tuloksena. Vastaajilta kysyttiin, tahtoisivatko he maksaa, jotta tavoitetila toteutuisi ja kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan.

Vastaajia pyydettiin kuvittelemaan, että vesistöjen kunnostusta ja ylläpitoa varten perustettaisiin yhdistys, jota rahoitettaisiin alueen asukkaiden vuosimaksuilla ja haettavilla avustuksilla.

Vain 21 prosenttia vastaajista olisi valmiita maksamaan maksua vesienhoito- ja kunnostusyhdistykselle, jotta vesien kuntoa saataisiin parannettua. 45 prosenttia vastaajista oli ehdottomasti sitä mieltä, että ei tahdo maksaa mitään. Loput 34 prosenttia olivat mahdollisesti halukkaita maksamaan.

Ulkopaikkakuntalaisista loma-asukkaista 55 prosenttia oli valmiita maksamaan, vakiasukkaista 42 prosenttia.

Alueen asukkaat olisivat valmiita maksamaan kyselyn perusteella noin 22 euroa vuodessa. Ulkopaikkakuntalaiset loma-asunnon omistajat laittaisivat rahaa pöytään vesistöjen hyväksi tuplasti enemmän eli noin 44 euroa vuodessa.

99 prosenttia niistä, jotka olivat valmiita maksamaan, piti tärkeänä puhtaiden vesistöjen turvaamista myös tuleville sukupolville.

Maksuhaluttomuutta perusteltiin eniten sillä, että vesien pilaajien tulisi maksaa puhdistus- ja suojelukulut itse. Myös taloudellinen tilanne ja jo maksetut osakaskuntamaksut ja verot pitäisi suunnata paremmin vesistöjen tilan parantamiseen.

Kansalaisseuranta kiinnosti ujosti

Kysely toteutettiin osana SEVIRA-hanketta (poistut Ylen palvelusta) (siirryt toiseen palveluun), joka tähtää Suomenlahden tilan paranemiseen itärajalla mereen virtaavien jokien parantamisen kautta.

SEVIRA-hankkeessa asukkaita herätellään kiinnostumaan lähijoen kunnosta kolmessa eri kohteessa rajan molemmin puolin. Kuva: Yle

Hankkeessa on selvitetty Virojoen, Rakkolanjoen ja Sestrajoen tilannetta ja kartoitettu kansalaisten halua osallistua oman alueensa vesistöistä huolehtimiseen esimerkiksi kansalaisseurannalla.

Ainakaan Virojoen kohdalla kansa ei ollut kovinkaan innostunut seuraamaan vesien roskaisuutta, näkösyvyyttä, levä- ja jäätilannetta tai meduusojen määrää. Näistä kysyttäessä yli puolet vastasi varmasti tai melko varmasti ei.

Lue lisää: Huonokuntoisten jokien pelastamiseen tarvitaan asukkaiden apua Suomen ja Venäjän rajalla – moni on valmis avaamaan lompakkonsa