1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalinen media

Digijättien ja julkisen vallan kamppailu tiivistyy – Australiassa somealustat taipuivat maksamaan sisällöistä

Myös Euroopassa kaavaillaan tiukempia sääntöjä, jotka haastavat monopoliasemaan kohonneita amerikkalaisyhtiöitä. Kysymys on sekä rahasta että digitaalisen tilan julkisuudesta.

"Facebookin asettama uutissulku loppuu Australiassa", kertoo otsikko puhelimen näytöllä. Kuva: Brendon Thorne / Getty Images

Facebookin ja Googlen kaltaisten yhtiöiden hivuttautuminen osaksi arkea uhkaa rapauttaa perinteisen median talouden.

Nämä digitaaliset alustat välittävät juttuja ja kuvia, mutta ovat toistaiseksi kieltäytyneet maksamasta siitä mitään.

Mainosrahat niille kuitenkin kelpaavat.

Maailman digitaalisen meren syvyyksissä käydäänkin nyt kamppailua sekä rahasta että mediavallasta.

Australiassa pinnanalainen taistelu kohahti kaikkien näkyville viime talvena. Maa ajautui törmäyskurssille Facebookin ja Googlen kanssa. Kiista koski sitä, pitääkö digijättien maksaa välittämistään uutissisällöistä.

Facebook vastasi kovin toimin

Facebook laittoi syrjään herrasmiessäännöt, kun se joksikin aikaa sulki australialaiset mediat palvelunsa ulkopuolelle.

Suorasukainen toimi toi mieleen autoritaaristen hallitusten sensuuritoimet. Arvostelijat sanoivat, että samalla jäi välittämättä muun muassa tieto koronatilanteen kehityksestä tai hätänumeroista.

Australian kilpailuviranomainen julisti Financial times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun)kesäkuun alussa, että kolme vuotta kestäneen taistelun jälkeen digijätit Google ja Facebook ovat taipumassa maksamaan kustantajille julkaisemistaan sisällöistä.

Hakukoneyhtiö Google Euroopan pääkonttori Dublinissa. Kuva: Artur Widak / AOP

Kysymys on suurista rahoista. Australian kustantajien arvioidaan hyötyvän sopimuksesta vuosittain 200 miljoonaa Australian dollaria (noin 126 miljoonaa euroa). Esimerkiksi perinteikästä Sydney Morning Herald -lehteä kustantava Nine Enterteinment -yhtiö arvioi kassavirtansa kohenevan jopa 40 miljoonalla Australian dollarilla (noin 25 miljoonalla eurolla).

Muut kustantajat ovat tekemässä samankaltaisia sopimuksia. Yksityisten mediayhtiöiden ohella mukana on myös Australian julkisen palvelun tv-yhtiö ABC.

Kiistat ovat moniulotteisia. Nyt ollaan globaalien pörssiyhtiöiden bisneksen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön sekä demokratian ja sananvapauden risteyksessä.

"Sosiaalinen media on osa julkista tilaa"

Tutkija Maija Mattila muistuttaa, että kysymys on myös julkisen tilan hallinnasta.

– Digijätit voivat olla potentiaalisesti suuria uhkia. Facebook määrittelee mitä me näemme, ja Google ohjaa sitä mistä me saamme tietoa, sanoo hankevastaavana Kalevi Sorsa -säätiössä työskentelevä Mattila Ylen haastattelussa.

Hankevastaava Maija Mattila, Kalevi Sorsa -säätiö. Kuva: Kalevi Sorsa -säätiö

– Sosiaalisesta mediasta on tullut osa julkista tilaa, jossa keskustellaan. Mutta julkisuudestaan huolimatta nuo tilat ovat valtavien digijättien omistuksessa. Siitä huolimatta yhteiskunnassa luotetaan niihin voimakkaasti.

Mattila pitää ongelmana sitä, että digijätit ovat laajuutensa vuoksi saavuttaneet maailmanlaajuisen monopoliaseman.

– Yksilön kannalta on huolestuttavaa se, että noilla digijäteillä on meistä jokaisesta runsaasti tietoa, muistuttaa Mattila.

"Datamassojen hallinta antaa poliittista valtaa"

– Lisäksi ongelmana on kertyvä datamassa, joka antaa suurille yhtiöille ylivoimaisen aseman. Usein ne vielä ostavat pienempiä yhtiöitä pois markkinoilta. Kertyvä tietomäärä on tärkeä voimavara ja antaa mahdiollisuuksia vaikuttaa myös politiikkaan – esimerkiksi sen avulla, kuinka vaalimainontaa suunnataan.

Pitkään digijätit kieltäytyivät puuttumasta siihen, millaisia sisältöjä niiden kautta välitettiin. Tämä on kuitenkin muuttumassa.

– Viimeisen puolentoista vuoden aikana yhtiöt ovat tulleet vastaanottavaisemmiksi vaatimuksille, joita niiden sisältöihin kohdistuu. Aiemmin ne korostivat aina, että ne ovat vain teknologisia alustoja, sanoo Mattila.

Jättiyhtiö Applen tunnus on eräs ikonisimmista tuotemerkeistä. Kuva: Mick Tsikas / EPA

- Mutta viimeistään Yhdysvaltain kongressin mellakan myötä havaittiin, millaista valtaa digijättien välittämään aineistoon voi sisältyä. Niillä on valtaa todellisiin tapahtumiin.

Presidenttikaudellaan Donald Trump hallitsi ja hämmensi maailmaa viestivyöryllään. Kongressiin tehdyn hyökkäyksen jälkeen Trump suljettiin pysyvästi Twitter-viestipalvelun ulkopuolelle.

Digijättien havahtuminen ei kuitenkaan muuta sitä, että niiden hallitsemassa maailmassa sekä yksityisen kansalaisen että pienempien yritysten vaihtoehdot ovat rajoitetut.

Tiedon ja kuvien siirtomahdollisuus lisäisi yksilön oikeuksia

– On hyvin vaikea tulla markkinoille, joilla ihmiset ovat jo tottuneet käyttämään tuttuja alustoja, sanoo Mattila.

Tilanteeseen toisi helpotusta mahdollisuus siirtää tietoja. Sen toteutuessa kansalainen ei olisi enää sidoksissa vain yhteen alustaan.

– Esimerkiksi johonkin palveluun laitettujen kuvien ja muun henkilökohtaisen tiedon pitää olla siirrettävissä toiseen, käyttäjän haluamaan palveluun.

Yksittäiset maat eivät kuitenkaan pysty tehokkaasti sääntelemään globaalisti toimivia yhdysvaltalaisia jättiyhtiöitä. Euroopan unioni voisi tarjota luontevamman vastuksen.

Algoritmeihin läpinäkyvyyttä ja valinnan varaa

Brysselissä Foundation for European Progressive Studies -ajatuspajassa työskentelevä Justin Nogarede katsoo, että digijättien haasteeseen pitää vastata eurooppalaisella tasolla. Digitaalisuuden kysymyksiin erikoistuneen Nogareden mukaan etenkin taloutta koskevissa kysymyksissä on mahdollista muodostaa yhteinen eurooppalainen näkökulma.

Justin Nogarede. Kuva: Triptyque

– On tärkeää saada Amazonin ja Applen kaltaisten digijättien markkina-asemaa rajoitetuksi, sanoo Justin Nogarede.

– Tämä tarkoittaa sitä, että ne eivät voisi suosia vain omia palveluitaan tai sulauttaa itseensä kilpailijoita. On pyrittävä markkinasäädöksin estämään kilpailijoiden ostaminen pois markkinoilta, sanoo Nogarede Ylen puhelinhaastattelussa.

Hän toteaa tyytyväisenä, että Euroopan komissio on hyväksynyt kaksi laajaa lakialoitetta (siirryt toiseen palveluun), joiden on määrä linjata Euroopan digitaalista tulevaisuutta.

Facebookin Euroopan pääkonttori Dublinissa. Kuva: Artur Widak / AOP

Kehitys on nopeaa. Nogarede muistuttaa, että aluksi digitaaliset verkot olivat pelkkiä passiivisia alustoja, mutta nyt ne ohjaavat käyttäjiään algoritmien avulla, sanoo Nogarede.

– Niinpä algoritmien suhteen tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Pitäisi päästä myös siihen, että käyttäjällä olisi mahdollisuus valita algoritmien välillä, hahmottelee Justin Nogarede tulevaisuutta.

Tavoitteena julkinen digitaalinen tila

Maija Mattila katsoo, että EU:n digitaalisessa politiikassa on yhä nähtävillä 1990-luvulta periytyvä vapaiden markkinoiden ihanne.

– Se on kuitenkin käytännössä johtanut harvojen suurten toimijoiden valta-asemaan. Kysymys on nyt siitä, nähdäänkö julkisilla toimijoilla arvoa yksityisten rinnalla – mikä merkitys on tasa-arvolla, avoimuudella ja demokratialla.

Mattilan mukaan EU voisi käyttää digitaaliseen kehitykseen suunnattuja elvytysvaroja julkisen palvelun striimauspalvelun luomiseen. Näin varmistettaisiin aidosti julkinen digitaalinen tila.

Valppaus reagoida digijättien toimiin onkin lisääntymässä Euroopassa. Uutistoimisto Reutersin mukaan (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti kansallisten viranomaisten oikeuden puuttua somealustojen väärinkäytöksiin, mikäli nämä loukkaavat yksilönsuojaa.

Päätös liittyi Facebookin ja Belgian väliseen kiistaan. Tuomioistuimen puheenjohtaja Monique Goyens sanoi päätöksen jälkeen, että vaikka useimmat suuret digitaaliset "Big Tech" -yritykset ovat sjoittuneet Irlantiin, ei ole vain tuon maan viranomaisten tehtävä puolustaa EU:n 500 miljoonaa kuluttajaa.

Australian esimerkki kiinnostaa Euroopassa

Australian esimerkki, joka velvoittaa somealustat maksamaan käyttämistään sisällöistä lehtikustantamoille, kiinnostaa myös eurooppalaisia televisioyhtiöitä.

Britanniassa on tekeillä lainsäädäntö, joka vahvistaa BBC:n ja ITV:n asemaa älytelevisioiden valikoiden määrittelyssä. Hankkeen on määrä säännellä Googlen, Amazonin ja Samsungin toimia.

Financial Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) tämä vahvistaisi sekä julkisen palvelun BBC:n että yksityisen ITV:n asemaa.

ITV on kuvannut uudistusta keskeiseksi keinoksi, joka auttaa yhtiötä saamaan korvauksen television välitysalustoihin tekemistään sijoituksista.

Algoritmien valta yksipuolistaa tarjonnan

Saksassa Facebook on aloittanut kokeilun, jonka piirissä oleville kustantamoille maksetaan sosiaalisessa mediassa välitetystä uutisaineistosta.

Facebookin uutiskumppanuuden Euroopan johtaja Jesper Doub sanoo Deutsche Wellen mukaan (siirryt toiseen palveluun), että näin autetaan kustantajia "rahallistamaan sisältöjään ja laajentamaan liiketoimintamallejaan pitkällä tähtäimellä ja kestävästi".

Tässä "kustantajien palkkapäivässä" on kuitenkin nähty piilevän myös ongelma. Monipuolinen tiedonvälitys on demokraattiselle yhteiskunnalle elintärkeää, ja mediasisältöjen lisääntyvä kanavoituminen somejättien kautta istuu tähän huonosti.

Mediatalouteen perehtynyt ekonomisti Christian Wellbrock katsookin, ettei kaupallinen, algoritmeihin perustuva sisältöjen jako edistä sitä, että yleisö voisi perehtyä julkisuudessa vaihteleviin ajatuksiin.


Lue lisää:

Facebookin uutispimentoon johtanut lakialoite lähellä lopullista hyväksyntää – Tästä Australian kiistellyssä laissa on kys

Analyysi: Facebook vei australialaisten uutiset – mutta Google ja Microsoft päättelivät jo uuden ajan alkaneen

Alkaako Suomi laskuttaa Facebookia Australian malliin?