1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntapolitiikka

Vääntö maankäytön vallasta kärjistyi kahden viranhaltijan potkuihin Hattulassa – valtuutettu: “Tilanne ryöstäytyi käsistä”

Osa Hattulan päättäjistä pitää viranhaltijoiden potkuja perusteettomina ja syyttää niistä kunnanhallituksen puheenjohtajaa. Erotettu kaavoituspäällikkö esti rakentamisen kunnanhallituksen puheenjohtajan omistamalle tontille muutama vuosi sitten.

Kunta on teettänyt selvityksiä, tilannut lakipalveluja ja tehnyt tutkintapyynnön perustellakseen viranhaltijoiden potkuja. Kuvassa Hattulan keskustaajama Parola joulukuussa 2020. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hattulan päätöksenteko tulehtui pahoin valtuustokaudella 2017–2021. Hallinnollisen sotkun taustalla ovat henkilöriidat sekä hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten 9 000 asukkaan hämäläiskunnassa käytetään maankäyttövaltaa oikeudenmukaisesti.

Kunnan tilanteen keskiössä on kahden viranhaltijan, kaavoituspäällikkö Juha Prittisen ja rakennustarkastaja Jorma Immosen, virasta pidättäminen ja irtisanominen.

Yle on haastatellut tätä juttua varten yli 50 henkilöä. Joukossa on luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä kunnan työntekijöitä.

Ainakin kymmenen haastateltua uskoo, että irtisanomisten tosiasiallinen arkkitehti on kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.). Heidän mielestään potkuille ei ollut riittäviä perusteita.

Puotila kiistää väitteen. Hänellä on lähes koko kunnanhallituksen vankka tuki ja puolustajia yli puoluerajojen.

Yle kertoi joulukuussa 2020, että Hattulan päätöksenteko on kriisiytymispisteessä. Useat kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat syyttivät Puotilaa omavaltaisuudesta.

Kunta on teettänyt selvityksiä, tilannut lakipalveluja ja tehnyt tutkintapyynnön perustellakseen viranhaltijoiden potkuja. Kunnanhallitus jopa epäili viranhaltijoita virkarikoksista ilman poliisin tutkintaa.

Viranhaltijoiden potkuja on perusteltu tekemättömillä rakennus- ja toimenpidelupien lopputarkastuksilla. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Viranhaltijoiden kohtelu on synnyttänyt Hattulassa syvän jakolinjan. Toisella puolella on kunnan ylin johto ja osa luottamushenkilöistä, toisella puolella joukko viranhaltijoita, kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.

Miksi kahdesta rakentamisen viranhaltijasta haluttiin eroon?

Rikosepäily ilman rikosilmoitusta tai -tutkintaa

Palataan syksyyn 2020. Kunnassa toteutettiin lokakuussa organisaatiouudistus. Useat kuntapäättäjät pitivät uudistusta kiirehdittynä ja näkivät siinä pyrkimyksen heikentää ennen kaikkea Juha Prittisen asemaa.

Organisaatiouudistuksen yhteydessä kunnasta on lähtenyt toistakymmentä työntekijää.

Ennen uudistusta teknisenä johtajana toiminut Prittinen alennettiin kaavoituspäälliköksi. Hänen esimiehekseen tuli Kari Uusitalo, joka valittiin uuteen elinvoimajohtajan virkaan.

Pian alkoi prosessi Juha Prittisen ja rakennustarkastaja Jorma Immosen erottamiseksi.

Kunnanhallitus hyllytti viranhaltijat joulukuussa 2020, koska epäili heidän syyllistyneen virantoimituksessa rikokseen. Päätös tehtiin vs. kunnanjohtajan Pekka Järven kokouksessa tekemän muutosesityksen pohjalta.

Kunnanhallitus oli yksimielinen. Hyllytys tehtiin virkamiehiä kuulematta.

Kunnanhallitus siis päätti ilman poliisitutkintaa ja tekemättä rikosilmoitusta, että Prittinen ja Immonen ovat todennäköisesti syyllistyneet virkarikokseen.

Helmikuun alussa, kuusi viikkoa hyllytyspäätöksen jälkeen kunnanhallitus teki tutkintapyynnön entisistä viranhaltijoista. Lain mukaan rikosilmoitus tulee tehdä viipymättä.

Syyksi rikosepäilyille hallitus esitti lopputarkastusta vailla olevien rakennus- ja toimenpidelupien määrän Hattulassa. Niitä on sen mukaan kertynyt usean vuosikymmenen aikana reilusti toista tuhatta.

Hattulan kunnanvaltuusto valitsi Juha Prittisen tekniseksi johtajaksi joulukuussa 2015. Kuva on otettu helmikuussa 2021. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Juha Prittinen ja Jorma Immonen ovat puolestaan tehneet hyllytyspäätöksestä tutkintapyynnön rikosnimikkeellä kunnianloukkaus.

Hyllytyksen jälkeen Hämeen Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun), ettei tekemättömien lopputarkastusten kertyminen ole tavatonta. Lopputarkastuksen pyytäminen on rakentajan, ei kunnan vastuulla.

Osa valtuutetuista haukkui kunnanhallituksen päätöstä ajojahdiksi valtuuston kokouksessa 25. tammikuuta 2021. He pitivät hyllytystä lain ja Hattulan hallintosäännön vastaisena.

Vs. kunnanjohtaja Pekka Järvi perusteli viralta pidättämisiä asian kiireellisyydellä ja laiminlyöntien vakavuudella.

Valtuusto päätti, että asian käsittely kuuluu elinvoimalautakunnalle, jonka alaisuudessa viranhaltijat toimivat.

Yllätyspotkut

Päätösesityksestä poiketen Hattulan elinvoimalautakunta yllättäen irtisanoi hyllytetyt viranhaltijat 23. helmikuuta.

Miten kunta perusteli potkut?

Viralta pidättämisten jälkeen kunta teetti kaksi selvitystä tekemättömistä lopputarkastuksista.

Hattulan tarkastuslautakunta tilasi vastuista ja kiinteistöverotuloista laajennetun tilintarkastuksen kunnan tilintarkastajalta BDO:lta. Tarkastuksella kunta halusi selvittää, onko kunnalta jäänyt saamatta verotuloja viranhaltijoiden toiminnan vuoksi. Lisäksi selvitettiin, onko rakennuslupien myöntämisessä ja valvonnassa toimittu lain, hallintosäännön ja tehtäväkuvien mukaisesti.

Tilintarkastaja ei löytänyt verokertymästä mitään kummallista, eikä moittinut viranhaltijoita. BDO kuitenkin suositteli, että kunta varmistaa rakennusvalvonnan riittävät resurssit ja selkeyttää tehtäväkuvia. Laajennettu tilintarkastus maksoi Hattulan kunnalle yli 5 600 euroa.

Toisen rakennuslupaselvityksen kunta tilasi ilman kilpailutusta mäntsäläläiseltä yhden miehen Tornando oy:ltä joulukuussa. Tornando lähetti palveluistaan laskun kunnalle 31. joulukuuta 2020. Yle on nähnyt laskun. Konsultin selvitys maksoi 15 000 euroa.

Elinvoimajohtaja Kari Uusitalo teki selvityksen tilaamisesta viranhaltijapäätöksen vasta 12. tammikuuta.

Raportti kiinnittää huomiota muun muassa rakennuslupien pitkiin käsittelyaikoihin, loppukatselmusta vailla olevien rakennusten suureen määrään, seurantakorteista puuttuviin merkintöihin ja tarkastusasiakirjojen puutteisiin.

Irtisanottujen viranhaltijoiden mielestä selvityksessä on lukuisia virheitä, harhaanjohtavaa tietoa ja raportin tekijän omia tulkintoja.

Panssariprikaatin ex-komentaja Pekka Järvi tuli kunnanjohtajan sijaiseksi Hattulaan Katariina Koiviston jäätyä 15 kuukauden opintovapaalle syksyllä 2020. Järvi hävisi vain yhdellä äänellä Koivistolle, kun kunnanjohtaja valittiin 2017. Koiviston opintovapaa loppuu lokakuun lopussa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Vs. kunnanjohtaja Järvi ja elinvoimajohtaja Uusitalo seisovat Tornandon raportin takana.

– Keskeneräisten lupa-asioiden vuoksi ei voida olla varmoja siitä, että käyttöön otetut kohteet ovat kaikilta osin turvallisia ja terveellisiä, he totesivat elinvoimalautakunnalle toimittamassaan yhteenvedossa.

He epäilivät lisäksi rakennusvalvonnan puutteiden aiheuttaneen kunnalle verotulojen menetyksiä, vaikka kunnan tilintarkastaja BDO ei sellaisesta viitteitä löytänytkään.

Valtuutettu: “Tilanne ryöstäytyi käsistä ja syntyi katastrofi”

Elinvoimajohtaja Kari Uusitalo teki päätösesityksen potkuista vasta elinvoimalautakunnan kokouksessa. Hän tukeutui asianajotoimistoilta tilattuihin lausuntoihin. Niissä vahva paino annettiin Tornandon selvitykselle.

Vaikka lautakunnan päätöksessä viranhaltijoita vain epäillään, se katsoi silti irtisanomiskynnyksen ylittyneen selvästi.

Lautakunnan päätös ei ollut yksimielinen. Se syntyi äänin 5–3, yhden jäsenen äänestäessä tyhjää. Yksi vastaäänistä kuuluu elinvoimalautakunnan puheenjohtajalle Kaj Nordenswanille (kesk.).

– Irtisanomiset olivat väärä ratkaisu. Alaa tuntemattomat henkilöt tekivät yksioikoisia päätöksiä kuulopuheiden mukaan. Tilanne ryöstäytyi käsistä ja syntyi katastrofi. Käsittämätön johtopäätös ja ratkaisu, hän suomii.

Hän pitää Tornandon raporttia sekä asianajotoimistojen lausuntoja tarkoitushakuisina.

– Lausunnot on tilattu ilman kilpailutusta. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Nordenswan on ollut Hattulan valtuutettu 1990-luvulta alkaen. Hän toimi noin 20 vuotta kunnan rakennuslautakunnan puheenjohtajana ja on ammatiltaan rakennusarkkitehti.

Jo lautakunnan kokouksen jälkeisenä aamuna 24. helmikuuta Juha Prittinen havaitsi, että hänen virkapuhelimensa, iPad-liittymänsä ja sähköpostinsa oli suljettu. Samoin hänen pääsynsä työpaikan tietoverkkoon oli estetty.

– Totaalinen sulku, vaikka päätös ei ollut lainvoimainen. Etujen pitää säilyä irtisanomisajan. Mahdollisuuteni osoittaa syyttömyyteni esitettyjä syytöksiä kohtaan vaikeutui merkittävästi. En pystynyt varautumaan, koska irtisanomispäätös ei ollut kokouksen listalla, huomauttaa Prittinen.

Kunnan teknisen yksikön väki tyrmistyi Prittisen ja Immosen potkuista. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Myös Jorma Immosen yhteydet katkaistiin.

Vs. kunnanjohtajan Pekka Järven mielestä potkuille oli riittävät perusteet.

– Oikeus lopulta ratkaisee, mutta selvää on, että tekemättömiä töitä oli paljon. Kuulimme kolmea eri lakimiestä. He totesivat, miten suurista puutteista on kyse.

Järven mukaan ongelman ydin on, etteivät kuntalaiset saaneet heille kuuluvaa palvelua rakennusvalvonnalta.

Myös elinvoimajohtaja Kari Uusitalo vetoaa tekemättömän työn määrään ja pitää sitä ongelmana. Hän ei halua kommentoida, olivatko potkut perusteltuja.

– Olen kuunnellut lainoppineiden suosituksia, eikä siihen ole sen enempää lisättävää. Olen kiinnostunut vain siitä, että kunnan palvelutuotannossa päästään eteenpäin, hän kuittaa.

Valtuutetut pelkäävät: potkut tulevat kunnalle kalliiksi

Osa kuntapäättäjistä katsoo, että monimutkaisen prosessin takana on Matti Puotilan halu päästä Prittisestä ja Immosesta eroon.

– Hän on erottamisten taustalla oleva primus motor. Perustetta irtisanomisille ei ollut, sanoo Vasemmistoliiton ensimmäinen varavaltuutettu, elinvoimalautakunnan jäsen Timo Koskinen.

Samoin uskovat valtuutetut Kaj Nordenswan ja Kari Ventola. Ventola muodostaa yhden hengen Hattulan hyväksi 2020 -ryhmän. Tulevassa valtuustossa hän edustaa perussuomalaisia.

Kristillisdemokraattien Elise Oikarin mielestä viranhaltijoiden erottamisille ei ollut riittävää syytä. Hän pelkää, että kunta tulee häviämään, jos asia menee oikeuteen. Valtuutettu Matti Hämäläinen (sd.) näkee potkuissa piirteitä ajojahdista. Oikari ja Hämäläinen eivät asettuneet enää ehdolle vaaleissa.

– Paljon mahdollista, että Puotila on potkujen takana. Minullakin on osaksi tällainen käsitys. Hän on vahva persoona. Kunnanhallitus on sellainen leimasin, jossa ei uskalleta tai haluta asettua päätösesityksiä vastaan, Hämäläinen sanoo.

Matti Puotila kiistää väitteet.

– Jokaisella on oma mielipide. En anna tällaisten tuulesta temmattujen ajatusten rasittaa arkeani.

Hän sanoo, että viime kädessä oikeus tulkitsee, oliko irtisanomisten syy pitävä.

– Erottamista voi jokainen arvioida, kun asiaa puretaan. Tekemätöntä ja laiminlyötyä työtä on paljon. Ihan yksiselitteinen asia, mitä ei paljon tarvitse kommentoida.

Prittinen ja Immonen valittivat potkuistaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kesäkuun alussa.

Hattulan tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota irtisanomisiin ja pelkää sen aiheuttavan kunnalle korvausvelvoitteita. Tuoreessa, viime vuotta koskevassa arviointikertomuksessaan se huomauttaa, että kunnan tulee varautua häviämään tuomioistuimissa.

Mittava kaavahanke ei olisi edennyt ilman potkuja

Viranhaltijoiden erottamisprosessin aikana kunnan toimielimissä lyötiin läpi merkittävä maakauppa ja kaavahanke. Golfkentästään tunnettu paikallinen yrittäjä Reijo Riihimäki perustaa Lehijärven rantaan yli 50-vuotiaille tarkoitetun asuinalueen.

Hattula Golfin kenttä maaliskuussa 2021. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Hattula Villas -markkinointinimellä ristitty asuinalue nousee Riihimäen omistaman Hattula Golfin kupeeseen. Hanketta varten yrittäjä ostaa kunnalta yli neljä hehtaaria maata reilulla 200 000 eurolla. Kaupan ehtona on asemakaavan hyväksyminen.

Asuinaluehanketta valmisteltiin jo vuonna 2018, kun Prittinen oli yhä tekninen johtaja Hattulassa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila sanoo suoraan, ettei hanke olisi edennyt ilman Prittisen potkuja.

– Hanke ei edennyt mihinkään hänen aikanaan. Olen iloinen, että teknisellä puolella on nyt sellainen johto, joka ajattelee kunnan ja kuntalaisten etua, että päästään eteenpäin.

Juha Prittisen mukaan hän oli aluksi myötämielinen hanketta kohtaan. Ongelmaksi muodostui kuitenkin yksi Riihimäen omistama rantatontti, jota Prittinen ei suostunut ottamaan asemakaavaan mukaan.

Hänen mukaansa kyse on lain noudattamisesta. Aluetta sitoo Lehijärven ja Armijärven osayleiskaava, jossa rantarakentaminen jyvitettiin maanomistajakohtaisesti tasan.

Villaksen kaavoituksen ansiosta Reijo Riihimäki saisi lisäksi rakentaa rantatontilleen, jota ei yleiskaavan perusteella voida luvittaa. Rantatontti on mukana asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (siirryt toiseen palveluun) kartassa.

– Asemakaavalla voidaan ohittaa luvitus ja tasapuolisuus. Kyse on ylimitoituksesta, joka ei ole reilua muita alueen maanomistajia kohtaan, Prittinen selittää.

Kaavoituksen lisäksi Riihimäellä on ollut riitaa kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Hän omistaa Hattula Golf -kentän, jolle uuden harjoitusradan rakentamiseen ei herunut lupaa. Hän on kannellut asiasta oikeusasiamiehelle ja tehnyt tutkintapyynnön poliisille.

Tornandon raporttiin haastateltiin ainoastaan kahta luvanhakijaa. Riihimäki oli heistä toinen. Raportilla oli merkittävä painoarvo Juha Prittisen ja Jorma Immosen erottamisessa. Riihimäkeä kuultiin myös asianajotoimiston lausuntoa varten. Sen perusteella elinvoimalautakunta hylkäsi viranhaltijoiden oikaisuvaatimuksen.

Riihimäki kieltäytyy kommentoimasta asiaa Ylelle. Hän on aiemmin ottanut kantaa kunnan rakennusvalvonnan toimintaan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), jonka hän antoi omistamalleen Hattulaan.fi-julkaisulle tammikuussa 2020. Hän esimerkiksi syytti Jorma Immosta ammattitaidottomuudesta ja mielivallasta.

– Mitä kunnan päättäjät tekevät, ettei tällainen mielivalta jatku? Liian moni Hattulaan aikonut yrittäjä ja rakentaja on peruuttanut hanketoteutuksen Hattulan rakennustoimiston maineen johdosta, Riihimäki ihmetteli.

Reijo Riihimäki on julkisesti syyttänyt Juha Prittistä ja Jorma Immosta yrittäjien kiusaamisesta. Kuva: kuvakaappaus Hattulaan.fi-julkaisusta, kuvankäsittely Asmo Raimoaho / Yle

Prittinen seisoi Puotilan rakentamisluvan tiellä

Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Puotila närkästyi Juha Prittisen toimintaan.

Puotilan mielestä Prittinen haluaa myöntää rakennuslupia vain kunnan myymille, kaavoitetuille tonteille.

Juha Prittinen ei niele väitettä. Hänen mukaansa lupia myönnetään kaikille rakennushankkeille, jotka ovat lain mukaisia.

Prittinen sanoo, että erimielisyydessä on kyse kaavamääräyksistä, joita viranhaltijan täytyy lain mukaan noudattaa.

Hattulan valtuusto hyväksyi osayleiskaavan 2013, ja se on yhä voimassa. Kaavassa on määritelty alueita, joille saa rakentaa vain, jos alue liitetään asemakaavaan. Aiemmin rakentamisluvan saattoi saada erillisellä suunnittelutarveratkaisulla.

Tontin arvo nousee merkittävästi, kun sille saa rakentaa. Matti Puotila sai rakentamislupia mailleen Katinalan kylässä ennen kuin valtuusto hyväksyi nykyisen osayleiskaavan.

Tultuaan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Puotila tiedusteli syksyllä 2017 mahdollisuutta rakentaa mailleen Katinalassa. Prittinen oli tuolloin kunnan tekninen johtaja. Ylen haltuunsa saamassa sähköpostiviestissä Prittinen vastaa Puotilalle, ettei lupaa voida kaavamääräysten takia myöntää.

Kuukauden päästä rakennusvalvontaan kuitenkin saapui hakemus suunnittelutarveratkaisulle. Sen oli tehnyt paikallinen asukas, joka oli vuokrannut tontin Puotilalta. Asukas halusi rakentaa tontille.

Ylen haltuunsa saaman vuokrasopimuksen mukaan ”vuokralainen on oikeutettu rakentamaan kiinteistölle omakotitalokiinteistön”, vaikka kaavan perusteella se on kiellettyä ja Puotila tiesi asian.

Prittinen teki asiasta tutkintapyynnön, mutta Hämeen poliisi jätti asian tutkimatta. Poliisin mukaan petosrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt. Prittisen mielestä Puotila tavoitteli henkilökohtaista taloudellista etua kiertoteitse.

– Hän yritti vuokrata omakotitontiksi maatansa, johon olin jo ilmoittanut, ettei rakentamislupaa voi myöntää.

Puotila kiistää väitteen. Yle tavoitti Puotilan kanssa vuokrasopimuksen tehneen henkilön. Hänen mukaansa sopimus on purettu, eikä hän kokenut tulleensa petetyksi. Hän näki, että Prittinen oli vastahakoinen myöntämään lupaa.

Maankäyttövalta keskittyy

Maankäyttövallan jakautuminen muuttui Hattulassa olennaisesti viime syksyn organisaatiouudistuksen myötä.

Kuntaan luotiin uusi hallintoelin: maankäyttöjaosto. Jaoston puheenjohtaja on Matti Puotila ja esittelijä vs. kunnanjohtaja Pekka Järvi. Elinvoimajohtaja Kari Uusitalo on mukana asiantuntijana.

Maankäyttöjaosto on kunnan uuden hallintosäännön mukaan elinvoimalautakunnan alainen toimielin. Elinvoimalautakunta taas toimii Puotilan johtaman kunnanhallituksen alla.

Vaikka jaostolla ei ole päätösvaltaa, siellä vauhditetaan merkittäviä maankäyttöön liittyviä hankkeita kunnassa. Yksi esimerkki on Hattula Villas.

Puotila kiistää, että kunnan maankäyttövalta olisi tarkoituksella keskitetty hänelle.

– Jos katsotaan jaoston tuloksia, en näe siellä mitään sellaista, jossa jonkin henkilön puumerkki voisi näkyä. Maankäyttöjaosto vauhdittaa meneillään olevia kaavoja, jotka Prittisen ja Immosen toimesta pysähtyivät.

Hattulan kunnanviraston sisäänkäynti viime talvena. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Organisaatiouudistuksen myötä kunnanhallituksen puheenjohtajalla eli Matti Puotilalla on läsnäolo- ja puheoikeus myös kunnan johtoryhmässä.

– Täysin käsittämätöntä, että hän on operatiivisessa toiminnassa mukana. Luottamushenkilöiden pitäisi vetää poliittiset linjat ja vahtia, että virkamiehet toimivat sen mukaan, arvostelee valtuutettu Kari Ventola.

Uudistuksessa Puotilan johtama kunnanhallitus sai maan osto- ja myyntioikeuden kunnassa, kun se aiemmin oli valtuuston päätösvallan alla.

– Valtuusto joutuu katselemaan sivusta, koska sillä ei ole otto-oikeutta. Kunnanhallituksessa ei kyseenalaisteta tehtyjä esityksiä, Ventola sanoo.

Puotilan mukaan kunnanhallitus on aina vähintään vienyt asiat tiedoksi valtuustolle, vaikka niin ei olisi tarvinnut tehdä.

– Sekään ei tunnu olevan tälle vähemmistöporukalle hyvä, Puotila sanoo viitaten häntä kritisoiviin valtuutettuihin.

Kaavoituskatsauksissa kunnat määrittelevät kaavoituksen suuntaviivat ja kertovat, missä kaavoitusasioissa mennään. Hattulan kunnanhallitus hyväksyi tuoreimman kaavoituskatsauksen 3. toukokuuta.

Katsauksen mukaan kunta suhtautuu jatkossa myönteisemmin rakentamiseen osayleiskaavan ulkopuolisille pientaloalueille, joilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Juuri tällaiselta alueelta Matti Puotila omistaa maata Katinalan kylässä.

Lue myös: Asiantuntijat huolissaan Hattulan tilanteesta: “Ei voida ajatella, että kaikki ihmiset vaihdetaan ja aloitetaan puhtaalta pöydältä”