1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. toimeentulotuki

Kelan päätöksissä hätkähdyttävän paljon virheitä – THL:n tutkija: Varmasti joukossa niitäkin, jotka ovat saaneet liian vähän toimeentulotukea

THL:n tutkimuksen mukaan Kelan toimeentulotukipäätöksissä on yllättävän usein virheitä. Kolmannes kyselyyn vastanneista kuntien sosiaalityöntekijöistä oli havainnut virheen etuuspäätöksissä viikoittain. Valtaosa asiakkaista ei huomaa virhettä.

Tamperelaisen Melisa Agalarin keikkatyöt loppuivat pariksi kuukaudeksi kokonaan viime keväänä ja hän haki elämiseen toimeentulotukea. Kuva: Anne Savin / Yle

Kun korona iski Suomeen viime vuonna, moni ihminen joutui turvautumaan toimeentulotukeen, koska töitä ei ollut ja elämiseen oli saatava rahaa.

Myös tamperelainen Melisa Agalar joutui hakemaan aiempaa enemmän toimeentulotukea, kun yhteiskunta äkkipysähtyi koronan takia.

27-vuotias Agalar on tehnyt keikkatöitä ravintola- ja kaupan alalla useita vuosia. Korona on Agalarille vaikean astman takia vakava terveysriski, joten hän ei pystynyt alkukeväästä tekemään töitä kassana, hyllyttäjänä ja verkkotilausten kokoajana.

Agalar uskalsi ottaa vuoroja vastaan jälleen loppukeväästä, kun kauppojen terveysturvallisuus parani. Kassoille ilmestyivät suojapleksit ja alettiin käyttää suojamaskeja.

– Viikossa töitä saattaa olla tosi vähän tai ei ole ollenkaan. Saatan sellaisessa tilanteessa hakea toimeentulotukea ihan vain peruselämiseen, Agalar kertoo.

Kelan päätöksissä hämmentävän usein virheitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kuntien sosiaalityöntekijät havaitsivat Kelan toimeentulopäätöksissä hätkähdyttävän paljon virheitä, joita he sitten korjailivat.

Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaalityön ammattilaisista kertoi löytäneensä virheen Kelan etuuspäätöksistä kuukausittain, noin kolmannes viikoittain. Myös Ylen MOT on kertonut kiireen aiheuttamista virheistä tukipäätöksissä.

Kyselyn tehnyt THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto sanoo, että sähköinen asiointi ei ole kaikille yhtä helppoa ja Kelan eri tukimuotojen säännöt ja ohjeet eivät edelleenkään ole asiakkaille tarpeeksi selkeitä.

– Asiakkaat eivät varmasti tiedä tukipäätöksistään vaan nämä asiat ovat heille vieraita ja outoja. Viranomaisetkin joutuvat niitä keskenään selvittelemään ja Kelan ja kuntien työntekijät soittelevat keskenään. Kyllä tämä aikamoinen viidakko tällä hetkellä on, Kivipelto toteaa.

THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon mukaan asiakkaat huomaavat harvoin virheen Kelan tukipäätöksessä, yleensä sen havaitsee kunnan sosiaalityöntekijä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kela on myöntänyt vuodesta 2017 perustoimeentulotuen ja kunnilta on voinut hakea täydentävää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea sen päälle. Kivipellon mukaan se, että asiakas joutuu asioimaan sekä Kelassa että kunnassa lisää epäselvyyksiä.

– Korona-aikana asiakkaat joutuvat myös asioimaan puhelimitse ja yrittävät itse selvittää asioita. Ei ole henkilökohtaista tukea ja kontaktia ollut kätten ulottuvilla, Kivipelto sanoo.

Kela ei ole tutustunut toistaiseksi julkaisemattomaan THL:n tutkimukseen. Päällikkö Pasi Pajula Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksesta arvioi alustavien tietojen perusteella, että kyselyn piirissä on hyvin pieni osa Kelan päätöksistä.

Kela tekee vuodessa noin kaksi miljoonaa perustoimeentulotukipäätöstä. Valtaosassa tapauksista asiakkailla ei ole sosiaalityön palveluiden tarvetta, eli suuri osa päätöksistä ei tule kuntien sosiaalityöntekijöiden tietoon.

Lisäksi Pajula toteaa, että virheelliset ratkaisut voivat olla tulkinnanvaraisia.

– Kunnissa on aina ollut erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Voi siis olla, että yhden henkilön tulkitsema virhe onkin toisen henkilön mielestä oikein, Pajula sanoo.

Harva asiakas huomasi virheen etuudessa

Kuntien sosiaalityöntekijöiden mukaan 65 prosentissa virhetapauksissa asiakas ei ollut havainnut virhettä eikä näin ollen ymmärtänyt vaatia päätökseen oikaisuakaan.

Tarkoittaako tämä, että he olisivat voineet saada tukea myönnettyä enemmän?

– Varmasti siellä on joukossa sellaisiakin. Niitä sitten selvitellään usein juuri kunnan sosiaalityössä. Tutkimuksessa tuli esille, että virheen huomaa usein sosiaalityöntekijä eli asiakkaat eivät itse ole välttämättä edes huomanneet virhettä, THL:n Minna Kivipelto kertoo.

Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla, asumistuella ja toimeentulotuella pahimmat kuukaudet elänyt Melisa Agalar kertoo tukien hakemisen sujuneen hyvin, vaikka Kelan päätöksiä on joutunut ruuhkien takia odottamaan.

Ylimääräinen 75 euron epidemiakorvaus tuli toimeentulotukea hakeneelle Melisa Agalarille miellyttävänä yllätyksenä. Kuva: Anne Savin / Yle

Välillä Kelan päätöskirjeessä tuli yllättäviä, onneksi myönteisiä tietoja.

– Jotenkin hämmennyin, mikä tämä oikein on, en ole mitään epidemiatukea hakenut. Olin hakenut viime syksynä pelkkää toimeentulotukea. Olin ihan positiivisesti yllättynyt, miten kivasti se oli järjestelty. En olisi ollut tietoinen sellaisesta asiasta, Agalar sanoo.

Soitto Kelalle selvensi asiaa. Kaikille toimeentulotuensaajille maksettiin ylimääräistä 75 euron epidemiakorvausta viime syksyn ajan. Jos sitä olisi pitänyt erikseen hakea, aika moni olisi sen unohtanut.

THL:n kysely toi myös esiin ongelmia tiedonkulussa Kelan ja kuntien välillä. Tietojärjestelmät voivat olla vain yhdensuuntaisia, esimerkiksi asiakkaan alennetusta perustoimeentulotuesta voidaan ilmoittaa vain Kelasta kuntaan, mutta tieto ei kulje toisinpäin.

Kuntien sosiaalityöntekijät toivoivatkin, että Kelassa olisi nykyistä enemmän sosiaalityön asiantuntemusta. Kelan työntekijät voisivat kertoa asiakkaille vaihtoehdoista, joilla hän pystyisi parantamaan omaa tilannettaan.

– He osaisivat kiinnittää huomiota paljon palveluja tarvitseviin asiakkaisiin ja haasteellisempiin tilanteisiin. Ettei tulisi pompottelua paikasta toiseen, Kivipelto toteaa.

Kelan Pasi Pajula jakaa näkemyksen heikosta tiedonkulusta Kelan ja kuntien välillä. Kun tieto ei kulje, kärsijänä on usein asiakas, joka joutuu kuljettamaan tietoa viranomaisille sen sijaan, että viranomaiset voisivat keskenään hoitaa asiakkaiden asioita.

– Tämä on monesti se syy, minkä takia koetaan, että viranomaisten välillä on erilaista tulkintaa päätöksistä. Viranomaisilla on erilaiset tiedot samasta asiakkaasta, mikä hankaloittaa asiakkaan asian hoitamista, Pajula sanoo.

Sähköinen asiointi ei ole kaikille yhtä helppoa ja Kelan eri tukimuotojen säännöt ja ohjeet eivät edelleenkään ole asiakkaille tarpeeksi selkeitä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Etuuksien joustot vähensivät toimeentulotuen tarvetta

Ei liene yllättävää, että toimeentulotuen saajien määrä ja tukimenot kasvoivat viime vuonna (siirryt toiseen palveluun). Olosuhteet huomioiden nousu oli kuitenkin varsin maltillista.

Tukimenot kasvoivat 4,4 prosenttia, kotitalouksien määrä 5,3 prosenttia ja henkilöiden määrä 3,5 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Uusia kotitalouksia tuli tuen piiriin viime vuonna 17 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa 128 000 uutta kotitaloutta.

Suurin osa kotitalouksista sai tukea viime vuonna lyhyen aikaa, yhdestä-kolmeen kuukautta, jotta he pääsivät pahimman vaiheen yli.

Toimeentulotuen vähäinen kasvu johtuu hallituksen tekemistä joustoista eri tukijärjestelmiin: Yrittäjät saivat työttömyysetuutta (siirryt toiseen palveluun), työttömyyspäivärahan suojaosaa korotettiin, työssäoloehtoa lievennettiin ja maksettiin väliaikaista epidemiakorvausta.

Nämä etuuksien ehtojen höllennykset helpottivat ihmisten taloudellista tilannetta eikä viimesijaista toimeentulotukea tarvittu niin paljon. Myös Kelan resursseja lisättiin, jotta ihmisten tarvitsemat rahat eivät viipyisi kohtuuttomasti.

– Näillä oli varmasti vaikutusta. Näkisin, että on tässä onnistuttukin. On pystytty reagoimaan nopeasti sosiaaliturvan tarpeen muutoksiin, Kivipelto kehuu.

Minna Kivipellon mukaan tukiin pitäisi kytkeä nykyistä paremmin asiakkaita auttavat palvelut. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Nuorten määrä kasvoi tuen saajissa eniten

Nuoret aikuiset joutuivat turvautumaan yhä enemmän toimeentulotukeen viime vuonna. Uusien asiakkaiden määrä kasvoi eniten 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, yli neljänneksellä vuoteen 2019 verrattuna.

– Nuoret ovat monesti lyhytaikaisissa työsuhteissa ja saavat pienempiä palkkatuloja. Näkyy heti, jos niihin tulee häiriötä. Heillä ei ole taloudellista puskuria, kuten keski-ikäisillä on. Vuosien varrella on myös huomattu erilaisten mielenterveys- ja toimintakyvyn ongelmien lisääntyminen toimeentulotuen hakijoilla, Kivipelto kertoo.

Kivipellon mukaan tästä syystä pitäisi selvittää nykyistä paremmin, millaiset ihmiset saavat toimeentulotukea ja mitä ongelmia heillä on taustalla.

– Ei aina vain lasketa niitä euroja, kuinka paljon heille voidaan myöntää. Tähän täytyy kytkeä aina palvelut. Siksi Kelan ja kuntien olisi tosi tärkeää tehdä hyvin yhteistyötä keskenään.

THL:n kyselystä selvisi myös, että sosiaalityöntekijöiden mielestä sekä valtakunnan että kuntatason päättäjät tietävät heikosti (siirryt toiseen palveluun) toimeentulotuen tarpeesta ja ihmisten tilanteista, eikä näistä asioista edes olla kovin kiinnostuneita.

Onko tämä este parannuksille?

– Näin se on, vaikka kunnat maksavat puolet toimeentulotuen menoista. Ne rokotetaan kuntien valtionosuuksista, joten soisi heidän olevan kiinnostunut, mihin ne rahat menevät, Kivipelto painottaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 24. kesäkuuta kello 22.00 asti.

Lue lisää:

Kelan toimeentulotuen päätöksissä jatkuvasti virheitä kiireen vuoksi – apulaisoikeuskansleri huolestui kansalaisten oikeusturvasta

MOT: Kuka pärjää Kelan luukulla?

Sosiaalityön ammattilaiset älähtivät: Kela heikentää vaikeassa asemassa olevien asemaa eikä näe parhainta tapaa auttaa

Nuoret naiset putoavat nyt toimeentulotuen varaan – Heidi Paatero, 20, käytti säästämänsä rippilahjarahat ennen kuin pääsi tuen piiriin

Pandemiasta huolimatta Kelan korvaamien pitkien sairauspoissaolojen määrä väheni viime vuonna

Kelassa asioidaan yhä enemmän etänä – Etelä-Savossa fyysinen asiointi tippui puoleen

Postissa matkaa vuosittain miljoonia Kela-kirjeitä täynnä arkaluonteista tietoa – "Se tullaan kieltämään tietosuojasyistä", sanoo juristi