1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Iran

Iranin presidentinvaalien kärkinimestä povataan myös seuraavaa ajatollahia – kansaa vaalit kiinnostavat yhä vähemmän

Iranissa valta keskittyy tämänpäiväisissä vaaleissa yhä tiukemmin konservatiiviselle sisäpiirille. Presidentinvaalien kärkiehdokas on uskonnollisen johtajan Ali Khamenein suosikki. Vaali vaalilta pienenevä äänestäjäjoukko valinnee Ebrahim Raisin jo ensimmäisellä kierroksella.

Iranin oikeuslaitoksen johtaja Ebrahim Raisi on todennäkäisin valinta uudeksi presidentiksi. Tässä hän on vaalien tv-väittelyssä. Kuva: Morteza Fakhri Nezhad / EPA

Iranin uskonnollinen johto tekee presidenttiehdokkaasta äänestämisen kansalaisille helpoksi.

Ehdokasseula on erittäin tiukka. Loppupeliin valikoituneista seitsemästä miehestä jo kolme luovutti eiliseen torstaihin mennessä , joten iranilaiset valitsevat tänään neljän ehdokkaan välillä.

Halukkaita presidenttiehdokkaaksi rekisteröityi peräti 592. Heistä 40 oli naisia (siirryt toiseen palveluun). (siirryt toiseen palveluun) Lyhyessä ajassa koko joukosta yli 90 prosenttia sai ilmoituksen, etteivät he täytä kriteerejä.

Presidenttiehdokkaat seuloo valvojainneuvosto. Juuri uusittujen pykälien mukaan ehdokkaan on oltava 40-70-vuotias eikä hänellä ei saa olla rikosrekisteriä. Käytännössä naisehdokkaan on mahdoton tulla hyväksytyksi. Perustuslain mukaan presidentti on aina shiiamuslimi.

Iranissa rikosrekisterimerkinnän saa osallistumisesta johdon vastaiseen mielenosoitukseen. Laajoissa mielenosoituksissa vuosina 2019 ja monesti aiemminkin tahriintui usean uudistuksia haluavan aktivistin maine.

Polttoaineiden hinnankorotusta vastustavia mielenosoittajia Sfahanissa Iranissa 2019. Kuva: EPA

Todellinen valta on uskonnollisella johtajalla

Iranissa järjestetään säännöllisesti vaaleja, mutta niiden raamit sanelee uskonnollinen johto ja ajatollah Ali Khamenei.

Presidentinvaalin on aina läpäistävä valvojainneuvoston käsittely. Se on 12-jäseninen ryhmä, johon Khamenei nimittää kuusi jäsentä ja oikeuslaitoksen johtaja esittää loput kuusi. Oikeuslaitosta johtaa Khamenin nimittämä äärikonservatiivi Ebrahim Raisi.

Kehä on umpeutumassa, Raisi on Khamenein suosikki ja kärkinimi Iranin seuraavaksi presidentiksi.

Nyt tarvitaan enää vain kansan antamat äänet, jotta valinnasta tulisi laillinen.

Iranilaisia äänestäminen innostaa vaali vaalilta vähemmän. Edellisessä presidentinvaaleissa vuonna 2017 äänestysprosentti oli vielä runsaat 73, viime kesän parlamenttivaaleissa noin 43 prosenttia ja nyt odotetaan enää vain kolmanneksen äänioikeutetuista ilmaisevan kantansa.

Syynä on se, että 83 miljoonainen kansa kaipaa muutosta umpioituneeseen yhteiskuntaan ja helpotusta kurjaan taloustilanteeseen. (siirryt toiseen palveluun)Uskonnollisen johtajan kontrollista huolimatta Iranissa presidentillä on valtaa talousasioissa ja ulkopolitiikassa.

Koska ehdokasasettelu rajaa uudistusmieliset syrjään, ei äänestäminen enää kansaa kiinnosta. Kansalaisten aika ja voimat kuluvat arjesta selviytymiseen.

Kansainvälisten pakotteiden takia vuosikymmeniä kurjistunut talous ja koronapandemia ovat iranilaisille raskaita.

Pakotteiden takia Iranilla on ollut suuria vaikeuksia saada rokotteita käyttöönsä.

Koronapandemia on iskenyt rajusti Iraniin. Tartuntoja on yli kolme miljoonaa ja kuolleita 82 000. Mies suree koronaan kuollutta sukulaistaan teheranilaisella hautausmaalla. Kuva: Abedin Taherkenareh / EPA

Ebrahim Raisi on toista kertaa ehdokkaana

Iranin oikeuslaitoksen johtaja, 61-vuotias tiukan linjan konservatiivi Ebrahim Raisi, pyrkii nyt toista kertaa presidentiksi. Edellisissä, vuoden 2017 vaaleissa, hän kilpaili nyt väistyvää presidenttiä Hassan Rouhania vastaan.

Rouhani on ollut virassa sallitut kaksi 4-vuotiskautta.

Iranin valtarakenteisiin perehtyneet ovat jo vuosia arvelleet, että iäkäs ajatollah Khamenei olisi nostamassa Ebrahim Raisia seuraajakseen. (siirryt toiseen palveluun) Siksi ehdokasasettelu on saattanut poiketa aiemmista vaaleista.

Hänen arvioidaan olevan valmis julmiin tekoihin islamilaisen tasavallan puolustamiseksi.

Hänet on yhdistetty vuoden 1988 joukkoteloituksiin, (siirryt toiseen palveluun)jotka pantiin toimeen Iranin ja Irakin välisen sodan päättyessä. Tuolloin Iran teloitti hirttämällä tuhansia sisäisen opposition kannattajia. Massateloitukset kestivät viitisen kuukautta ja niissä tapettiin arviolta kolmisen tuhatta, mutta jopa kymmeniäkin tuhansia kansalaisia. Tarkkaa tietoa ei ole olemassa.

Vaalikamppailu on ollut niukkaa

Presidentinvaali ei ole juuri näkynyt Iranin yhteiskunnassa tai katukuvassa. Televisiossa on järjestetty kolme ehdokkaiden välistä vaalikeskustelua. Vaalimainokset ovat vähissä ja sosiaalisen median kontrolli on tiukkaa.

Kärkiehdokas Ebrahim Raisi on puhunut teoista korruption kitkemiseksi. Tämä lupaus on Iranin vaaleissa kestoteema.

Hänen tärkeimpänä vastaehdokkaanaan on mainittu Iranin keskuspankin aiempi johtaja Abdolnasser Hemmati. Hän sanoo olevansa itsenäinen ehdokas. Hemmatin vaalilupaus on parantaa Iranin kansainvälisiä talousyhteyksiä ja pienentää hallinnon kokoa.

Iranin keskuspankin aiempi johtaja Abdolnasser Hemmati on yksi ehdokas Iranin presidentiksi. Kuva hänen lehdistötilaisuudestaan kesäkuussa 2021. Kuva: Atta Kenare / AFP

Jos kukaan ehdokkaista ei yllä yli 50 prosentin kannatuksen, vaaleissa järjestetään toinen kierros kahden kärkiehdokkaan välillä viikon kuluttua, 25. kesäkuuta.

Presidentin viran jättävän Hassan Rouhanin kausi alkoi elokuussa 2013. Hänen aikanaan, vuonna 2015, Iran solmi pitkään neuvotellun kansainvälisen sopimuksen maan ydinohjelman rajoittamisesta ja talouspakotteiden asteittaisesta purkamisesta.

Kansa juhli tulosta ja uskalsi odottaa parempia aikoja.

Vain muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2018, presidentti Donald Trump sanoi sopimuksen irti. Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa Iran nostaa uraanin rikastamisen astetta ja pakotteet kiristyvät. Samaan aikaan Lähi-idän valtakiistat ovat ryöpsähtäneet uuteen vaiheeseen.

Iranin johdossa on kaksivaiheinen ongelma: haluaako se keskittyä tiukan linjan uskonnollisen johdon uusimiseen Khamenein kauden jälkeen vai kansan arjen parantamiseen?

Lue lisää:

Iran uhkaa kiihdyttää rajusti uraanin rikastamista ydinlaitoshyökkäyksen jälkeen

"Koko kaupunki haisee kuin ruumishuone" – Iran kamppailee kestokykynsä rajoilla koronavirusepidemiaa vastaan ja pyytää apua ulkomailta

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla