1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kolumnit
Mielipide
kolumnit

Heikki Hiilamon kolumni: Pikavippibisneksen salaisuus

Pikavippien ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Julkisella vallalla on suuri intressi puuttua pikavippien ehtoihin. Olisi syytä harkita, että vippien korkokatto ja kulutusluottojen markkinointikielto säädetään pysyviksi, kirjoittaa Hiilamo.

Korkeatasoinen vähimmäisturva on köyhän pelastus. Jos se toimii hyvin, kenenkään ei tarvitse kärsiä nälkää eikä jäädä ilman kattoa pään päälle. Järjestelmällä voi kuitenkin olla epätoivottavia sivuvaikutuksia. Ja nyt en tarkoita niin sanottuja kannustinloukkuja, joiden väitetään houkuttelevan ihmisiä jättäytymään työnteon sijaan vähimmäisturvan varaan.

Suomen perustulokokeilu osoitti (siirryt toiseen palveluun), ettei kannustimilla ole kovinkaan suurta vaikutusta pienituloisimpien työttömien työllistymiseen. Työttömyyden syynä ovat Suomessa muut seikat kuin kannustimien puute vähimmäisturvassa. Yksi syistä liittyy velkoihin.

Tuore valtioneuvoston kanslialle laadittu selvitys (siirryt toiseen palveluun) johdattelee etsimään vapaamatkustajia sosiaaliturvan saajien sijaan yrityksistä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen yhdessä laatima selvitys Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta osoittaa, että 20–50 prosenttia ulosoton piirissä olevista saa toimeentulotukea vuoden aikana ja että toimeentulotuen saajista 40-60 prosenttia on vuoden aikana ulosotossa. Päällekkäisyys on yleisintä nuorilla ja harvinaisinta eläkeläisillä. Ulosottovelkaa vuoden 2018 aikana lyhentäneet saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 700 euroa vuodessa.

Miksi maksuhäiriöiden määrä nousi Suomessa silloinkin, kun taloudessa meni hyvin?

Toinen tuore selvitys (siirryt toiseen palveluun) kertoo maksuhäiriöiden keskittyvän Suomessa pienituloisille, vähän koulutetuille ja työttömille. Pääosa maksuhäiriöistä liittyy ulosottoon. Miksi maksuhäiriöiden määrä nousi Suomessa silloinkin, kun taloudessa meni hyvin? Sen sijaan koronan aikana häiriöt eivät ole juuri lisääntynee (siirryt toiseen palveluun)t.

Monet maksuhäiriöt ja niiden syynä olevat ulosottovelat liittyvät luottokorttivelkoihin ja kulutusluottoihin. Sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna kulutusluottofirmat kuuluvat Suomen tuottavimpiin yrityksiin. (siirryt toiseen palveluun) Takavuosina suurimpia voittoja vuolivat niin sanotut pikavippifirmat, jotka tarjosivat huimilla vuosikoroilla muutaman kympin tai satasen lainoja lyhyeksi ajaksi. Miten rahaa voi tehdä persaukisilla?

Salaisuus lienee Suomen kohtuullisen hyvä vähimmäisturva. Tämä selittäisi myös sitä, miksi maksuhäiriöt ovat yleistyneet nousukauden aikana. Korkeita korkoja perivät kulutusluottofirmat voivat luottaa siihen, että köyhimmätkin maksavat lainojaan takaisin – jos ei muuten niin ulosoton kautta.

Kulutusluottoja lyhennetään veronmaksajien rahoilla.

Kaikkein hulluin tilanne liittyy toimeentulotukeen. Jos ulosoton jälkeen kotitalouden tulot jäävät alle toimeentulotukinormin, toimeentulotuella korvataan ulosmitattuja tuloja. Toisin sanoen kulutusluottoja lyhennetään veronmaksajien rahoilla. Järjestelmä ei kannusta ylivelkaantuneita toimeentulotuen saajia hankkimaan lisätuloja niin kauan kuin he ovat oikeutettuja toimeentulotukeen.

Edellä kuvatun päällekkäisyyden vuoksi julkisella vallalla on merkittävä intressi puuttua pienituloisimmille suunnattujen luottojen ehtoihin. Vasta sen jälkeen, kun pikavippien ongelmista oli puhuttu vuosia ja niitä oli yritetty saada kuriin erilaisella näpertelyllä, tuli syyskuussa 2019 voimaan kulutusluottojen 20 prosentin vuosikoron korkokatto.

Muutos käytännössä tappoi pikavippibisneksen. Koronaepidemian aikana ylivelkaantumista on yritetty ehkäistä alentamalla kulutusluottojen korkokatto kymmeneen prosenttiin ja kieltämällä kulutusluottojen suoramarkkinointi. Toimet ovat voimassa syyskuun loppuun asti.

Hallituksella on valmistelussa nippu uusia ylivelkaantumisen ehkäisyyn liittyviä toimia. Maksuhäiriöiden säilytysaikaa on tarkoitus lyhentää (siirryt toiseen palveluun) niillä, jotka maksavat velkansa. Lisäksi tulossa on positiivinen luottotietorekister (siirryt toiseen palveluun)i. Sosiaalista luototusta on tarkoitus nykyisen hallituksen ohjelman mukaan edistää ja ulosoton suojaosaa nostaa. On syytä harkita myös sitä, kannattaisiko korona-ajan korkokattoa ja kulutusluottojen markkinointikielto säätää pysyviksi.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa toimittajana Yleisradiossa.

Kolumnista voi keskustella 19.6. klo 23:00 saakka.