1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kotihoito

Näin hallitus aikoo korjata kotihoidon ongelmia, professori pettynyt lopputulokseen: "Paketti kuulostaa kuntiin kohdistuvalta kurikampanjalta"

Vanhuspalvelulain uudistuksen toisen vaiheen on tarkoitus keskittyä kotihoidon tilanteen parantamiseen. Ongelmat koskevat erityisesti henkilöstön riittävyyttä. Vanhustenhoitoon erikoistunut professori on tänään esiteltyihin ratkaisuikeinoihin pettynyt.

Krista Kiuru vieraili Ylen Ykkösaamussa 21. marraskuuta 2020.
STM:n tiedotustilaisuus 16.6

Vanhusten kotihoitoon liittyviä ongelmia yritetään ratkoa vanhuspalvelulain uudistuksella, jonka toinen osa lähti tänään lausuntokierrokselle. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa säädettiin hoitajamitoituksesta laitoshoitoon.

Kotihoitoon ei hoitajamitoitusta ehdoteta, mutta kuntia patistetaan laittamaan kotihoito kuntoon muun muassa kiristämällä valvontaa.

Nykyinenkin laki edellyttää, että kotihoidon piirissä oleville on laadittava palvelusuunnitelma. Siinä määritellään, millaisia palveluita kunta tarjoaa vanhukselle.

Kuntien kesken on kuitenkin vaihtelua siinä, miten palveluita pystytään tarjoamaan.

Tänään tiedotustilaisuudessa esitelty lakiluonnos tekisi palvelusuunnitelmassa luvatuista palveluista sitovampia. Jatkossa kotihoitoa olisi myös järjestettävä henkilön tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina.

Tiedotustilaisuudessa puhuneen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan kotihoidossa luvatuista palveluista ei voisi jatkossa enää luistaa.

– Jatkossa tästä (palvelusuunnitelmasta) tehdään niin virallinen asiakirja, että käytännössä se mitä on luvattu, on myös toteutettava, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.

Uudistuksessa on tarkoitus vahvistaa myös kotihoidon palveluiden valvontaa jolloin kotihoidon ongelmiin olisi tarkoitus pystyä puuttumaan nopeammin.

– Me emme voi vuosikausia selittää, että kotihoitoa ei saada kuriin. Kyllä se nyt laitetaan kuriin, ja myös valvojille on annettu työvälineitä siihen, että valvonta on entistä helpompaa ja lainsäädännön kirjauksia noudatetaan, Kiuru sanoi.

Suomen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Krista Kiuru tiedotustilaisuudessa

Kuntia patistetaan laittamaan kotihoito kuntoon

Vanhustenhoitoon erikoistunut professori Teppo Kröger tulkitsee lakiluonnoksen keskittyvän juuri kuntien valvontaan.

– Paketti kuulostaa kuntiin kohdistuvalta kurikampanjalta. Selkeä viesti tässä on, että jatkossa valtio odottaa kuntien noudattavan sitä lainsäädäntöä, joka on ollut voimassa aiemminkin, mutta sitä on katsottu sormien läpi. Nyt valtio katsoo, että hommat on hoidettava, kuten laki sanoo.

Krögerin mielestä on kuitenkin epäselvää, muuttaako palvelusuunnitelman velvoittavuuden lisääminen mitään.

– Osittain kyse on hurskaasta toiveesta, mutta toki silläkin voi joitain seurauksia olla, Kröger arvioi.

Keskeisenä ongelmana kotihoidossa on pula henkilöstöstä.

Henkilöstöpulaa on pahentanut se, että kotihoidossa on jatkuvasti heikkokuntoisempia vanhuksia, jotka olisivat aikaisemmin olleet laitoshoidossa. Vuonna 2019 kotihoidossa oli kaikkiaan 200 00 asiakasta.

Henkilöstön riittävyyttä vahvistavina keinoina lueteltiin tiedotustilaisuudessa muun muassa johtamisen parantaminen, etäkäyntien ja muiden teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä päivittäisten kotikäyntien hyvä suunnittelu.

Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset, joiden perusteella mahdolliseen työvoiman vajaukseen olisi reagoitava välittömästi.

Professori Krögerin mukaan esitellyissä keinoissa ei ole kuitenkaan mitään uutta.

– Nämä keinot ovat olleet käytössä vuosien tai vuosikymmenten ajan. Hyvin tuttua tavaraa aiemmistakin kehittämisohjelmista, Kröger sanoo.

Lisäresussit jäävät puuttumaan

Krögerin mukaan henkilökunnan ja palveluiden riittävyyden varmistaminen kaipaisi lisäresursseja.

Kotihoitoon ollaan osoittamassa 45 miljoonan euron lisämäärärahaa, mutta rahoitusta ei ole tarkoitettu nykyisten ongelmien ratkaisemiseen vaan lakiuudistuksen mukanaan tuomien uusien vaatimusten täyttämiseen.

Uusiin vaatimuksiin kuuluu kotihoidon järjestäminen jatkossa kaikkina vuorokauden aikoina, myös öisin.

Lisäksi iäkkäille ei saisi enää järjestää pitkäaikaista laitoshoitoa sosiaalihuollon yksiköissä. Kunnalla olisi velvollisuus järjestää asuminen yhteisöllisyyttä tukevassa, turvallisessa ja esteettömässä asuinympäristössä.

Samassa kokonaisuudessa voisi olla palveluasumisen ja hoiva-asumisen asiakkaita sekä tavallisia asuntoja. Jos asukkaan kunto heikkenee, hän voisi saada hoiva-asumisen palvelua ilman, että hänen tarvitsee vaihtaa asuntoa.

Professori Krögerin mielestä esitysluonnos on pettymys.

– Tästä jäävät puuttumaan melkein kaikki ne todelliset asiat, joilla palvelujärjestelmän suuret ongelmat voitaisiin ratkaista. Ilman mittavaa resurssien lisäämistä kotihoitoon, en näe mistä se henkilökunta tulee, Kröger sanoo.

Kröger kiinnittää huomion myös siihen, että ikääntyneiden subjektiivinen oikeus kotihoitoon ei näytä myöskään uudessa esityksessä toteutuvan.

– Lainsäädännön perusteella ei ole selkeää oikeutta näihin palveluihin. Palvelusuunnitelman korostaminen ei tätä tilannetta vielä muuta, se ei vielä luo ikääntyneille näitä subjektiivisia oikeuksia kotipalveluihin, jotka esimerkiksi lapsiperheillä on.

Esitysluonnos lähti tänään lausuntokierrokselle, joka kestää elokuun loppuun. Lain olisi tarkoitus astua voimaan vuonna 2023.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Uusi lakiehdotus korjailee vanhuspalvelupykälien sanamuotoja, rohkeaa uudistumista jäädään yhä odottamaan

Ammattilaisten huoli kasvaa: "Minulta pääsee melkein itku" – tämä juttu kertoo, miten hoitajapula riivaa sinun kuntaasi

Kotiinsa unohdettuja muistisairaita, väärin jaettuja lääkkeitä – Ylen selvityksessä näkyy kotihoidon karu arki