1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sote-uudistus

Katso, kuinka velkainen sinun kuntasi on nyt ja sote-uudistuksen jälkeen – uudistus puolittaa kuntien tulot ja menot, mutta velat jäävät

Sote-uudistus puolittaa kuntien menot ja myös tulot, kun kuntaveroprosenttia lasketaan reippaasti. Kuntien velat jäävät niiden itsensä hartioille uudistuksen jälkeenkin. Katso jutun pohjalta oman kuntasi ja minkä tahansa kunnan velkaisuustilanne sote-uudistuksen jälkeen.

Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kunnilta maakunnille vuoden 2023 alusta, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kuntien tulot ja menot puolittuvat, mutta velat jäävät. Siinä lyhykäisyydessään valtaisan sote-uudistuksen muutokset kuntien talouspäättäjien näkökulmasta. Uudistuksen on määrä astua voimaan 2023 alusta, jos eduskunta hyväksyy lakipaketin. Eduskunta äänestää sote-uudistuksesta tänään iltapäivällä alkavassa istunnossa.

Muutos nostaa lukuisten kuntien suhteellisen velkaisuuden moninkertaiseksi nykyisestä, kun velkaa verrataan kunnan saamiin verotuloihin ja valtionosuuksiin.

Lestijärvi velkaisin

Soteen kuuluva tulonjakouudistus kohtelee kuntia periaatteessa tasapuolisesti, mutta kuntien oma velkaisuus ja muut muutokset johtavat siihen, että kuntien suhteellinen velkaisuus tulopohjaan nähden vaihtelee erittäin suuresti kunnittain.

Erot ovat suuret jo nyt ja kasvavat vuoteen 2023 mennessä, kun sote näillä näkymin aloittaa.

Kuten ao. taulukosta näkee, pohjalaisen Lestijärven velkaisuusprosentti kunnan tulopohjaan (verotulot+valtionosuudet) verrattuna on peräti 793 prosenttia vuonna 2023. Se tarkoittaa, että kunnalla on tuolloin velkaa liki kahdeksan kertaa enemmän kuin vuodessa tuloja.

Muutos on iso verrattuna vuoteen 2020. Silloin velkaa suhteutettuna kuntaveroihin ja valtionosuuksiin oli 111 prosenttia eli Lestijärven velat olivat vain hiukan suuremmat kuin kuntaverot ja valtionosuudet vuodessa.

Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen huomauttaa samantien, että valtiovarainministeriön kunnittaisessa painelaskelmassa ei ole huomioitu ollenkaan tuulivoimaloiden kiinteistöverotuloja, jotka tuottavat Lestijärvelle tuloja lähivuosina useita miljoonia euroja vuodessa.

Siksi hän ei olekaan huolissaan kunnan "ykköstilasta" velkaisuustaulukossa.

– En painaisi paniikkinappulaa sen takia. Luotan tuulivoimaan, tuulivoimatulot pelastavat Lestijärven ja monen muunkin tuulivoimakunnan talouden tulevina vuosina.

Tuulivoimaloita on parhaillaan rakentumassa suuria määriä etenkin Keski-Suomeen, Pohjanmaalle ja Lappiin.

Ahosen mukaan myös Lestijärven velaksi vuonna 2023 merkattu 12 miljoonaa euroa on arvioitu yläkanttiin.

– Velkaa on nyt 6,5 miljoonaa euroa, eikä se juuri muuksi muutu parissa vuodessa.

Tällä luvulla Lestijärven velkaisuusprosentti putoaa reiluun 400:aan. Kuntien "kärkeä" edelleen sekin.

Myö Sotkamon vuoden 2023 velka on merkattu valtiovarainministeriön arviossa reilusti yläkanttiin. Kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan velkaa on nyt alle 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se pyörii noin 25 miljoonan euron paikkeilla.

Tämän jutun laskelmat ja taulukot pohjautuvat valtiovarainministeriön äskettäin julkaisemaan kuntatalousohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) ja sen arvioihin kaikkien kuntien tuloista, valtionosuuksista ja veloista lähivuosina. Prosentit niin Lestijärveltä kuin muistakin kunnista ovat Ylen laskemia VM:n julkistamien lukujen pohjalta.

Lestijärven tapaan kuntien velkaisuus nousee reippaasti myös muun muassa Sotkamossa, Karkkilassa ja Reisjärvellä.

Toista ääripäätä edustavat Hyrynsalmi, Karijoki ja Rautjärvi. VM:n laskelman mukaan niillä ei käytännössä ole velkaa vuonna 2023.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen kertoo kunnan maksavan velkoja reippaasti pois. Aivan nollille velat eivät kuitenkaan putoa.

– Meillä on päiväkotihanke vireillä ja sitä varten joudumme ottamaan lainaa. Tätä ei varmaan ole otettu huomioon VM:n laskelmassa, Keränen pohtii.

Päiväkoti valmistuu ensi vuonna ja sen myötä Keränen arvioi kunnan lainakannan nousevan noin miljoonaan euroon vuonna 2023. Sekin on edelleen hyvin vähän muihin kuntiin verrattuna.

Rautjärven kunnanjohtaja Hannu Anttila sanoo, että kunnan lainakanta kyllä laskee merkittävästi, mutta ei läheskään niin paljon kuin VM arvioi laskelmassaan vuoden 2023 velaksi.

– Velkaa on kunnalla silloin puolisen miljoonaa euroa, Anttilä ynnäilee.

Ääripäät pieniä

Ylipäätään ensimmäisen sote-vuoden vähävelkaisimmat ja toisen ääripään velkaisimmat kunnat ovat suhteellisen pieniä. Isot kaupungit löytyvät muualta. Tähän kiinnittää huomiota Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

– Yllättävää on, että molemmissa ääripäissä on pieniä tai pienehköjä kuntia ja vähän isoja, jotka taas sijoittuvat pääasiassa listan keskivaiheille.

Punakallion mukaan yhtä yleistä selittävää tekijää kunnan sijoitumiselle velkaisuuslistalla ei ole. Yhdeksi tekijäksi hän arvelee investoinnit. Jos pieni kunta on hiljattain panostanut ison summan vaikka kouluun tai terveyskeskukseen, se nostaa kunnan velkaisuutta pitkäksi aikaa.

Punakallio ei halua nimetä yhtä määrittävää velkaisuusprosenttia, jonka rikottua kunnan olisi syytä olla huolissaan tulevaisuudestaan.

– Noiden top 10 -velkakuntien kannattaa kyllä olla huolissaan, Punakallio kuitenkin lisää.

Niiden velkaisuusprosentit pyörivät 300-800 välissä. Koko maan keskiarvo on 138 prosenttia ja esimerkiksi valtion velkaisuusprosentti nousee tänä vuonna noin 230:een. Valtion tulot ovat tänä vuonna noin 55 miljardia euroa ja velkaa on parhaillaan noin 126 miljardia euroa.

Koronnostoa väläytelty

Nollakorkojen ansiosta nopeasta velkaantumisesta ei ole kannettu suurta murhetta. Tilanne voi muuttua, jos korot nousevat esimerkiksi inflaation jarrutuspyrkimysten ja talouden kiristystarpeiden vuoksi.

Inflaation heräämisestä on maailmalta kuultu jo viitteitä, ja viime keskiviikkona Yhdysvaltain keskuspankki vihjaisi mahdollisesta ohjauskoron nostosta 2023. Yhdysvaltain korkopäätökset ovat yleensä aika hyvin ja viiveellä johtaneet samansuuntaisiin päätöksiin myös Euroopan keskuspankissa EKP:ssa ja sitä kautta Suomessa.

– Kuntien kannattaa varautua riskitekijöihin ja aika hyvin ne ovat suojautuneetkin inflaation varalta korkoinstrumenteilla, Punakallio sanoo.

Punakallio muistuttaa, että VM:n arvioimiin lähivuosien kuntatalouslukuihin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina tietoina, ei tarkkoina summina.

– Niihin liittyy paljon epävarmuuksia ja luvut varmasti tarkentuvat myöhemmin.

Klo 10.18. Lisätty Sotkamon kunnanjohtajan arvioita.

Oheisesta taulukosta voit tarkistaa kotikunnan tai minkä tahansa kunnan velkaisuuden suhteutettuna kunnan tulopohjaan (verotulot+valtionosuudet) vuosina 2020 ja 2023. Taulukon voi järjestää pienimmästä suurimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Yksittäisen kaupungin voi hakea kirjoittamalla sen nimen hakukenttään.

Taulukkoa ladataan

Lue lisää:

Ennätyksellisen harva kunta nostaa kuntaveroaan ensi vuodelle: muutama jopa laskee – Katso tästä oman kuntasi ratkaisu

Energiayhtiöt ovat kuntien kultamunia – heikkenevät talousnäkymät ajavat kuntia pohtimaan myyntiä: suursijoittaja varoittaa luopumasta enemmistöstä

Miljoonia tuottava poikkeus nykyisessä nollakorkojen Suomessa: Kaupungit perivät yleisesti jopa 6 prosentin lainakorkoa energiayhtiöiltään