1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Naisten määrä kuntien valtuustoissa kasvoi jälleen, mutta enemmistö on vain 29 kunnassa – Etelä-Pohjanmaa uhkaa pysyä tasa-arvon takapajulana

Osassa kuntia otettiin tasa-arvokehityksessä takapakkia. Tutkija Siv Sandbergin mukaan yksi selitys on perussuomalaisten menestys.

Jenni Kuisti, uusi vihreä valtuutettu Alajärvellä
Miesvalta jyllää Etelä-Pohjanmaan valtuustoissa - kaksi valtuutettua pohtii syitä ja ratkaisuja

Naisten määrä kuntien ja kaupunkien valtuustoissa on lisääntynyt hitaasti, mutta kohtuullisen varmasti viime vuosikymmeninä. Miehet ovat kuitenkin edelleen selvästi naisia lujemmin kiinni vallankahvassa.

Juuri käydyissä kuntavaaleissa miehet saavuttivat 60 prosenttia valtuustopaikoista. Neljä vuotta sitten miesten osuus valituista oli 61 prosenttia.

Vaalien jälkeen naisenemmistö on 29 kunnassa. Kahdeksassa kunnassa naisia on yli 55 prosenttia valituista: Espoossa, Posiolla, Siikaisissa, Riihimäellä, Kaarinassa, Hankasalmella, Helsingissä ja Vantaalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaikissa kunnissa kehitys ei kulje samaan suuntaan. Vaalipiirinä erottuu Vaasan vaalipiiri, jossa peräti 17 kunnassa miesten valta vahvistui. Naisten kannalta kriittisin on tilanne Etelä-Pohjanmaan maakunnassa: vain 29,9 prosenttia uusista valtuutetuista on naisia.

Vain yksi nainen

Kyseenalaista ennätystä pitää Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa hallussaan nyt pieni Evijärven kunta, jonka uuteen valtuustoon valittiin vain yksi nainen.

– Näin valitettavasti pääsi käymään, toteaa Alina Lehto (kesk.), jonka haastavana tehtävänä on jatkossa saada naisten ääni kuuluviin Evijärven valtuustossa.

Neljä vuotta sitten Evijärven valtuustoon valittiin viisi naista. Heistä kukaan ei asettunut ehdolle tämän kevään vaaleissa. Alina Lehto pitää selvänä, että sillä oli vaikutusta vaalin tulokseen.

Evijärvellä on takana raskas ja riitaisa valtuustokausi.

– Keskustelu ei ole ollut aina asiallista, ja toiset ovat kokeneet sen kovempana kuin toiset, sanoo valtuuston varapuheenjohtaja Rita Haapasaari (sit.).

Haapasaari ei pyrkinyt enää valtuustoon. Hän toivoo, että Evijärvellä saadaan aikaiseksi parempi päätöksentekokulttuuri. Siihen tähtää naisvaltuutettujen yhteinen valtuustoaloite, jossa esitetään käyttäytymissääntöjen laatimista luottamushenkilöille.

Muissakin kunnissa naisten saaminen ehdokkaiksi on ollut työn takana.

Pohjanmaan maakuntien kuntien valtuustujen miestenosuus koropleettikarttana vuonna 2017.
Pohjanmaan maakuntien kuntien valtuustujen miestenosuus koropleettikarttana vuonna 2021.

Alajärvi on yksi kunta, jossa jo pitkään on vallinnut miesten ylivalta. Miehiä on yli 80 prosenttia valtuuston jäsenistä niin viime kaudella kuin nyt alkavallakin.

Alajärveläinen Sari Palmu on ollut useamman kauden keskustanaisten varapuheenjohtaja ja hän toimii myös muissa naisjärjestöissä.

Palmu sanoo, että ykkösasia olisi saada naisia enemmän ehdokkaiksi, mutta helppoa se ei ole. Syitä on useita ja Palmukin nostaa esiin ilmapiirikysymykset.

Hän sanoo pohtineensa paljon näiden vaalien alla sitä, miten puhe päättäjiä kohtaan on koventunut. Palmu tietää useita ehdokkaita, joita on jopa uhkailtu ja kiristetty.

– Luulen, että varsinkin naiset haluavat suojella itseään.

Tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista vahvistaa, että häirinnän pelko on yksi merkittävä tekijä, joka karkottaa varsinkin naisia kuntapolitiikasta.

Asia käy selvästi ilmi Kuntaliiton ja Åbo Akademin viime vuonna tekemästä kuntapäättäjätutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Kun valtuutetuilta kysyttiin, mikä saa heidät epäröimään ehdokkaaksi lähtemistä, korostuivat juuri naisten vastauksissa kunnan päätöksentekokulttuuri ja median raportointi sekä päättäjiin kohdistuva häirintä ja uhkailu.

Sandbergin mukaan muissakin tutkimuksissa tulee esiin, että häirinnän pelko on naisilla suurempi kuin miehillä.

– Varmasti se kumpuaa heidän omasta kokemusmaailmastaan.

Kuntautkija Siv Sandbergin mukaan ilmapiiriongelmat kärjistyvät helposti pienissä kunnissa. Kuva: Yle / Jonas Mastosalo

Kylien vahvat miehet

Naisten osuuden alueellisten erojen taustalta löytyy Sandbergin mukaan useita syitä lähtien siitä, että miesten ja naisten osuus väestössä vaihtelee.

Pohjalaismaakuntien miesvaltaan Sandberg hakee selitystä alueen elinkeinorakenteesta ja siitä, miten kaupungistuminen etenee.

– Hieman kärjistäen sanoen siellä edelleen on aika tyypillinen isäntävalta.

Sandbergin mukaan miesten on havaitu olevan vahvoilla myös niissä kunnissa, joissa äänestetään paljon ehdokkaiden asuinpaikan mukaan. Tämä on tyypillistä esimerkiksi liitoskunnissa.

– On totuttu äänestämään kylien vahvoja miehiä.

Siihen, että miehet juuri nyt käydyissä vaaleissa veivät useissa kunnissa paikkoja naisilta, on yhtenä tekijänä myös perussuomalaisten menestys.

Perussuomalaisilla naisehdokkaita oli selvästi vähemmän kuin muilla puolueilla.

– Vain viidennes heidän ehdokkaistaan oli naisia, huomauttaa Sandberg.

Ongelma syvällä asenteissa

Suhteessa eniten naisehdokkaita oli koko maassa vihreillä (siirryt toiseen palveluun), ja juuri vihreiden on ollut vaikea saada jalansijaa pohjalaismaakunnissa.

Alajärven miehiseen valtuustoon noussut Etelä-Pohjanmaan vihreiden puheenjohtaja Jenni Kuisti sanoo pohtineensa mies-nais -kysymystä paljon.

Hän uskoo ongelman olevan aika syvällä asenteissa.

– Ajatellaan jotenkin automaattisesti, että miehet ovat sopivampia ja parempia päättäjiksi.

Jenni Kuisti onnistui viemään vihreät valtuustoon Alajärvellä. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Kuistin mukaan ilmiön taustalla on myös se, että nuoret koulutetut naiset muuttavat alueelta pois. Heillä olisi ratkaisun avaimia taskuissaan.

– On tärkeätä miettiä, miten heidät saadaan houkuteltua tämän maakunnan kehittämiseen mukaan.

Jenni Kuisti kaipaakin eteläpohjalaiskunnilta konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi. Esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat puuttuvat useista kunnista.

Myös Kuisti on huolissaan yhteiskunnan ilmapiiristä. Vihreät naisehdokkaat ovat joutuneet kokemaan häirintää.

Tukea ja kannustusta naisehdokkaille

Keskustanaisten varapuheenjohtajan Sari Palmun mukaan on suuri vahinko, että naisia ei saada enempää mukaan päättäjiksi.

– Meillä olisi huippulahjakkaita ja päteviä naisia.

Palmu pitää tärkeänä, että kuntiin saataisiin aikaiseksi jonkinlainen mentorointijärjestelmä naisehdokkaiden ja uusien valtuutettujen tueksi. Itse hän ilmoittautuu heti siihen työhön mukaan.

– Heitä pitää kannustaa ja tukea, että he eivät jää yksin.

Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg on samaa mieltä siitä, että tukea tarvittaisiin. Hän sanoo, että tuen tarve on lisääntynyt, kun kampanjointi on siirtynyt sosiaaliseen mediaan.

– Valtakunnan poliitikot saavat tukea puolueelta ja avustajiltaan, jos somessa tapahtuu jotain yllättävää, mutta paikallisella tasolla ehdokkaat jäävät helposti aivan yksin.

Voit keskustella aiheesta 19.6. kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Valtuutetut Emilia Kangaskolkka, 18 ja Erkki Kukkonen, 78 ovat ikähaitarin ääripäissä – huoli äänestysinnon laantumisesta on silti yhteinen

Jarno Saukko, 19, on tuore kuntapäättäjä ja tietää, miten nuoret tavoitetaan vaaleissa – Yle selvitti, mistä kunnista löytyvät Vaasan vaalipiirin nuorimmat valtuutetut

Maalahden valtuusto on liberaalein, Kauhavan konservatiivisin ja Kustavin oikeistolaisin – katso, miten kotipaikkasi valtuutetut eroavat muista