1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Sote-uudistus on pian valmis – Kymenlaakso jatkaa taistelua, jotta keskussairaala saisi laajan päivystyksen sairaalan aseman

Moni asia muuttuu sote-uudistuksen myötä Kymenlaakson sosiaali- ja terveydehuollossa ainakin päätöksenteon ja vastuunjaon suhteen. Rahoitus tulee valtiolta, ja se sidotaan asukaslukuun. Kymenlaakson asemaa tahdotaan vahvistaa edelleen.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä eli Kymsote aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa. Arkistokuva. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kymsote jatkaa töitä Kymenlaakson keskussairaalan muuttamiseksi laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaksi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-mietintö valmistui alkuviikolla, ja tänään keskiviikkona eduskunta keskustelee uudistuksesta kello 14 alkavassa täysistunnossa.

Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen mainitsee, että valiokunnan mietinnössä kerrotaan, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen velvoitteella on suuri merkitys sairaalan asemalle, rekrytoinnille ja kehittämiselle.

– Mietinnössä ei suoranaisesti mainita viittä sairaanhoitopiiriä, jolla ei ole laajaa ympärivuorokautista päivystystä, mutta tämä antaa mahdollisuuden viedä asiaa edelleen eteenpäin, ja tässä asiamme on otettu huomioon, Niiranen arvioi.

Viisi kuntayhtymää tai sairaanhoitopiiriä on esittänyt toiveen saada halutessaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan aseman. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjelmöivät Kymenlaakson Kymsote, Etelä-Savon Essote sekä Kainuun, Kokkolan seudun ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit.

Sote muuttaa päätösvaltaa

Sosiaali- ja terveyhdenhuollon uudistuksen myötä vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille. Kymenlaakson sote-palvelujen järjestämisestä vastaa tulevaisuudessa vaaleilla valittu aluevaltuusto, joka päättää muun muassa strategiasta, palvelutasosta ja palveluverkosta.

Palveluiden asiakkaille sote-uudistuksen muutokset voivat näkyä esimerkiksi palvelujen siirtymisenä sähköisiksi tai palvelupaikan sijainnin muutoksena. Myös palvelujen myöntämisperusteissa voi tapahtua muutoksia.

Niiranen muistuttaa, että kaikki muutokset eivät pelkästään johdu sote-uudistuksesta, vaan Kymsotella on jo aiemmin aloitettu työ palveluiden käytäntöjen ja prosessien yhtenäistämiseksi.

Yksittäisillä kunnilla ei ole päätösvaltaa, mutta kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön on Niirasen mukaan lakisäädökset, joita tulee noudattaa.

– Mutta varsinkin lasten ja nuorten palveluissa tärkeää on turvata sujuva palvelu ja siirtyminen niin kuntien kuin hyvinvointialueen toimintojen välillä. Tätä on rakennettava yhdessä asiakkaiden parhaaksi, Niiranen kertoo.

Saman organisaation alle sijoitetaan sote-uudistuksen myötä sekä sote-palvelut että pelastustoimi.

– Pelastustoimen ja sote-palvelujen tuottaminen samassa organisaatiossa avaa mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön, ja tässä toivon meiltä löytyvän ennakkoluulotonta lähestymistä, Niiranen kertoo.

Vähemmän asukkaita, vähemmän rahoitusta

Sote-uudistuksessa syntyvien hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. Rahoitus on sidottu alueiden asukasmäärään ja palveluntarpeeseen. Pelastuslaitoksella rahoitus määräytyy riskiarvioiden mukaan.

– Kymenlaakson hyvinvointialueelle siirtyvä rahoitus on pienempi kuin mitä kunnat tällä hetkellä käyttävät sote-palveluihin, Niiranen kertoo.

Kymenlaakson väestömäärä vähenee koko ajan. Sen myötä myös rahoitus pienenee.

– Tämä rahoituksen muutos vaatii hyvinvointialueelta tehostamistoimia kaikissa palveluissa, jatkuvasti.

Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.