1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin

Apulaisoikeusasiamies: Yliopistojen opiskelijavalintojen muutokset keväällä 2020 eivät olleet lainvastaisia – etäkokeiden vilppiä torjuttiin

Apulaisoikeusasiamiehelle tehtiin viime kevään opiskelijavalintaperusteiden muuttamisesta yli sata kantelua. Apulaisoikeusasiamies pitää sähköisten etävalintakokeiden järjestämistä hyväksyttävänä ja katsoo, että vilppiä pyrittiin karsimaan monilla tavoilla.

Tänä vuonna yliopistot, muun muassa Aalto-yliopisto, järjestivät perinteiset pääsykokeet. Viime vuonna hakijoista pääsi vain pieni osa toisen vaiheen kokeeseen sähköisen, valvomattoman etäkokeen tuloksen perusteella. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut päätöksensä kevään 2020 opiskelijavalintoja koskeneisiin kanteluihin. Hänen mukaansa yliopistot eivät rikkoneet lakia muuttaessaan valintaperusteita koronapandemian takia.

Yliopistot peruivat perinteiset pääsykokeet ja muuttivat valintaperusteita haun ollessa kesken. Esimerkiksi joillakin aloilla valittiin todistusarvosanoilla jopa 90–93 prosenttia uusista opiskelijoista.

Oikeusasiamiehelle tehtiin opiskelijavalinnoista 104 kantelua. Kantelut koskivat erityisesti todistusvalinnan osuuden kasvattamista, muutoksista tiedottamista, fyysisten kokeiden perumisen tarpeellisuutta ja sähköiseen esivalintakokeeseen liittyviä ongelmia.

Apulaisoikeusasiamies katsoi yliopistojen selvittäneen asianmukaisesti vaihtoehtoisia tapoja järjestää opiskelijavalinnat ja tiedottaneen muutoksista niin hyvin kuin se vallinneissa oloissa oli mahdollista.

Yliopistot eivät apulaisoikeusasiamiehen mukaan käyttäneet harkintavaltaansa muutoinkaan väärin.

Apulaisoikeusasiamies ei ottanut kantaa yksittäisten alojen valintaperusteiden asianmukaisuuteen.

Oikeusasiamies ei voi ottaa kantaa yksittäisiin opiskelijavalintapäätöksiin.

Sähköiset etäkokeet hyväksyttävä karsintatapa

Yliopistot järjestivät pääsykokeet viime keväänä kaksivaiheisina. Ensimmäisellä sähköisesti järjestetyllä ja valvomattomalla etäkokeella karsittiin hakijat toisen vaiheen valvottuun kokeeseen.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan yleensä tulisi pyrkiä sellaisiin menettelytapoihin, joissa oikeusturvaa vaarantavien väärinkäytösten riski olisi mahdollisimman pieni.

Vilpin mahdollisuutta tai sillä saavutettavissa olevaa etua oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan kuitenkin minimoitu monin tavoin.

Valintakokeiden merkitystä vähennettiin kasvattamalla todistusvalinnan osuutta. Vilppiä pyrittiin estämään myös valintakokeen kaksivaiheisuudella ja lisäämällä kokeen toiseen vaiheeseen kutsuttavien määrää.

Opiskelupaikan saamiseksi oli käytössä ensimmäisen ja toisen vaiheen kokeiden pistemääriä koskevia vaatimuksia. Esimerkiksi kauppatieteiden yhteisvalinnan toisen vaiheen kokeessa piti saada vähintään 80 prosenttia ensimmäisen vaiheen koepisteistä.

Oikeustieteellisen alan pääsykokeessa toisen vaiheen kokeessa piti saada vähintään puolet kokeen maksimipisteistä. Lääketieteellisen alan valinnoissa otettiin huomioon vain valvotun toisen vaiheen pisteet.

Vilpin käyttämisestä paljastuvia myös uhattiin opiskelupaikan perumisella.

Apulaisoikeusasiamies katsoo, että näillä toimilla paikattiin luottamusvajetta, joka syntyi vilpin mahdollistavan valintamenettelyn käyttöön ottamisesta.

Apulaisoikeusasiamies piti toimenpiteitä ja sähköisen esivalinnan käyttöä vallinneissa olosuhteissa hyväksyttävänä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.6. klo 23 asti.

Lue myös:

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen päätös (siirryt toiseen palveluun)

Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa

Janika Sirén, 20, luki satoja tunteja pääsykokeisiin, mutta vain kaksi valitaan, eikä koekaan ole mitä piti – hakija, katso oikeutesi täältä

Miksi todistusvalintaa laajennettiin ja voiko siitä valittaa? Keräsimme vastauksia ja reaktioita yliopistojen opiskelijavalintojen muutoksiin