1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhat metsät

Valtio tukee vanhojen metsien suojelua nyt myös Ylä-Lapissa: Utsjoen porotilalliset innostuivat suojelemaan omistamaansa metsää naapuripaliskunnassa

Utsjoen porotilojen yhteismetsä on hakenut ympäristöministeriöltä vanhojen metsien suojelurahoitusta, jossa maanomistus pysyy ennallaan, mutta puuston arvo korvataan maanomistajalle. 700 hehtaarin suojelusta Utsjoen porotilojen yhteismetsä saanee lähes 900 000 euron korvaukset.

Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi (vasen) sanoo, että vanhan metsän suojelupäätös on historiallinen asia saamelaisalueella. Utsjoen porotilojen yhteismetsän puheenjohtaja Ilmari Tapiola (oikea) taas on hyvillään siitä, että myös Ylä-Lapissa on mahdollista suojella vanhoja metsiä erillisen rahoituksen kautta. Kuva: Vesa Toppari / Yle, Jouni Aikio / Yle

Utsjoen porotilojen yhteismetsä aikoo suojella 700 hehtaaria vanhaa metsää Inarin kunnan pohjoisosassa, Muddusjärven paliskunnan laidunalueella.

Porotilojen yhteismetsä on hakenut ympäristöministeriöltä vanhojen metsien suojelurahoitusta, jossa maanomistus pysyy ennallaan, mutta puuston arvo korvataan maanomistajalle ja samalla metsä suojellaan. Utsjoen porotilallisten yhteismetsä saanee korvausta metsän suojelusta 892 000 euroa.

Hoitokunnan puheenjohtaja Ilmari Tapiola kertoo, että yhteismetsän vuosikokous päätti asiasta viime viikolla yksimielisesti. Tapiola on hyvillään siitä, että myös Ylä-Lapissa on mahdollista suojella vanhoja metsiä erillisen rahoituksen kautta.

– Totta kai, kun poromiehiä on molemmin puolin kunnan rajaa, niin haluamme olla myös Inarin poromiesten puolella. On tärkeää, että poronhoito jatkuu sekä heillä, että meillä niin hyvin kuin mahdollista, sanoo Tapiola.

Kun porotiloja perustettiin 1970- ja 80-luvuilla, valtio antoi porotilallisille myös metsää. Utsjoella tunturia on kuitenkin enemmän kuin mäntymetsää, joten puuttuva metsämaa korvattiin osuudella yhteismetsään Inarin kunnan puolella. Utsjoen porotilalliset kuuluvat Kaldoaivin ja Paistunturin paliskuntiin ja ne sijaitsevat Muddusjärven paliskunnan naapurissa.

Utsjoen porotiloilla on yhteismetsää Inarin kunnassa noin 5 000 hehtaarin edestä, joista vanhoja metsiä 2 000 hehtaaria. Nyt vanhoista metsistä suojellaan kolmannes, mutta Tapiolan mukaan heillä ei ole aikeita kajota jäljelle jäävään vanhaan metsään.

– Emme aio kaataa vanhaa metsää, se saa meidän puolestamme olla. Mutta muita tarpeellisia metsätöitä siellä kyllä täytyy tehdä, kuten harvennusta, kertoo Tapiola.

Korvaus maksetaan puun määrän mukaan

Tähän asti vanhojen metsien METSO-suojeluohjelma on yltänyt vain eteläiseen Lappiin.

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset saivat kuitenkin viime vuonna ympäristöministeriöltä 20 miljoonan lisämäärärahan vanhojen metsien suojeluun. Tämä on mahdollistanut sen, että myös pohjoisimman Suomen metsänomistajat voivat tarjota metsiään suojeluun korvausta vastaan.

Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Ari Neuvonen kertoo, että kaikki metsät eivät kelpaa rahoituksen piiriin, vain niiden täytyy täyttää tietyt luontoarvokriteerit.

– Kyllähän tälle on ollut tilausta, että voidaan laajentaa tätä suojelun toteuttamista koko maakunnan alueelle. Kiinnostusta on kovasti ja yhteydenottoja tulee päivittäin, kertoo Neuvonen.

Tähän asti Lapin ELY-keskus on tehnyt kymmenen suojelusopimusta 450 hehtaarista ja määrärahoja metsiin on käytetty 620 000 euroa.

– Puun määrä määrittää korvauksen suuruuden. Meillä on noin 100 aloitetta sisällä, että kova ruuhka on ja näitä puretaan koko ajan, kertoo Neuvonen.

Neuvosen mukaan Utsjoen porotilojen yhteismetsän lisäksi monet muutkin yhteismetsät ovat olleet kiinnostuneita ja neuvotteluja käydään parhaillaan.

Päätös Utsjoen porotilojen yhteismetsän suojeluasiassa tehdään lähipäivinä.

– Utsjoen porotilojen metsä on hyvin luonnontilainen kohde ja pinta-alakin on merkittävä. Sillä on suojelullista merkitystä, toteaa Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Ari Neuvonen.

ELY-keskusten suojelurahoitus on tarkoitettu käytettäväksi vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vanhojen metsien suojelurahoituksessa maanomistus pysyy ennallaan, mutta puuston arvo korvataan maanomistajalle ja samalla metsä suojellaan. Kuva: Antti Laakso / Yle

Paliskunta ja yhteismetsä neuvottelevat mahdollisista metsätöistä erikseen

Muddusjärven paliskunta on tapellut vuosikymmeniä metsähakkuita vastaan, ja sen vuoksi jokainen suojeltu alue on paliskunnalle tärkeä. Paliskunnan alueella metsiä on aikojen saatossa hakattu ainakin Utsjoen porotilojen yhteismetsän, Utsjoen yhteismetsän kuin myös valtion toimesta.

Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi uskoo, että 700 hehtaarin suuruisen vanhan metsän suojeleminen paliskunnan alueella on hyvä asia molemmille osapuolille.

– Tämähän on historiallinen asia saamelaisalueella, sanoo Seurujärvi.

Suojeltava alue on Muddusjärven paliskunnan talvilaidunaluetta. Utsjoen porotilojen yhteismetsä ja paliskunta ovat sopineet, että tästä eteenpäin kaikista metsätöistä neuvotellaan etukäteen.

– Me katsomme yhdessä, mitä tarpeita siellä on ja sopivatko metsätyöt sinne, minne niitä halutaan. Uskon, että se onnistuu hyvin, sanoo Seurujärvi.

Saamelaiskäräjät: Hyvä esimerkki muille yhteismetsille

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätökseen suojella vanhaa ikimetsää. Juuso kertoo, että Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt asiaa ympäristöministeriön kautta ja ilmaissut tukensa Muddusjärven paliskunnan ja Utsjoen porotilojen yhteismetsän suojelutavoitteelle.

– Pidän tätä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yhteismetsillä on mahdollisuus etsiä metsien hakkuille vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Kyseinen päätös toimii myös hyvänä esimerkkinä metsien suojelulle laajemmin ja muille yhteismetsille, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjät on jo pidemmän aikaa toivonut, että METSO-ohjelma koskisi myös pohjoisinta Suomea.

– Lisämääräraha on mahdollistanut saamelaisalueella samankaltaisen yksityismetsien suojelun, mitä METSO-ohjelma Etelä-Suomen yksityismetsissä on tehnyt jo pitkään. Tämä on hyvä alku, mutta toivottavasti Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun löytyy rahoitusta myös tulevaisuudessa, toteaa Juuso.