1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Biden tuli ja vakuutti jatkuvuutta – Yhdysvallat teki paluun, mutta missä on Eurooppa?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki löytyy jutun lopusta.

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Kuva: Antti Haanpää / Yle, Cyril Zingaro / AOP, kuvankäsittely Harri Vähäkangas / Yle

Geneve on toipumassa ennalleen keskiviikon huippukokouksen erityisjärjestelyistä. Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Venäjän Vladimir Putinin huippukokous on ohi. Samalla päättyi Yhdysvaltain presidentin ensimmäinen suuri Euroopan-turnee.

Tuliko sinullakin olo, ettei tämä vierailu herättänyt samanlaista tunnemyrskyä kuin Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä 2018? Et ole yksin. Eurooppa on samaa mieltä.

Bidenin Euroopan-kiertueen pääviesti oli vakuuttaa liittolaiset siitä, että Yhdysvallat on tehnyt paluun luotettavaksi länsiliittouman jäseneksi.

Suhteista halutaan taas vakaat ja ennalta-arvattavat. Eli uutismielessä laimeat Trumpin äkkiväärän kauden jälkeen.

Maanantain Naton-huippukokous oli tylsin hetkeen ja se on Natolle paras uutinen vuosiin, kiteytti saksalaisasiantuntija. (siirryt toiseen palveluun)

Samalla maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat asettumassa uusiin asemiin. Joe Bidenin vierailun aikana Natoa ja G7-liittolaissuhdetta alettiin valmistaa aikaan, jossa Kiina on nousemassa entistä suuremmaksi valtapeluriksi ja siten myös haasteeksi transatlanttiselle rintamalle.

Nato kirjasi julkilausumaan (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisen kerran sotilasliiton historiassa, että Kiina haastaa systemaattisesti sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen. “Haaste” voi kuulostaa laimealta (Venäjä on samassa paperissa “uhka”), mutta ehkä vuosikymmenen päästä muistamme kokouksen merkkipaluuna uudelle aikakaudelle.

Eurooppa, ja etenkään Saksa, eivät ole valmiita asettumaan niin selvään rintamaan Kiinaa vastaan kuin mitä Yhdysvallat länsiliittolaisiltaan toivoisi. Mutta vierailunsa aikana Joe Biden sai hilattua Euroopan piirun verran lähemmäs Yhdysvaltain kantoja.

Biden tapasi myös EU-johtajia erillisessä huippukokouksessa, mutta suurimman valokeilan vei tapaaminen Putinin kanssa täällä Genevenjärven rannalla.

Tapaamisen rima oli asetettu niin alas, että lopputulos voidaan nähdä pienenä liennytyksenä. Maat palauttavat suurlähettiläät toistensa pääkaupunkeihin. Suhteet ovat edelleen surkeat, mutta keskustelukanavien palautus tuo sentään lisää ennustettavuutta.

Euroopan näkökulmasta se on suuri helpotus. Yhdysvallat teki siis paluun. Vierailusta heräsi myös kysymys, että missä olivat Euroopan omat avaukset (siirryt toiseen palveluun) yhteistyön tiivistämiseksi?

Kiina ja Venäjän muuttuvat kohti autoritaarisempaa suuntaa. Samalla niiden kanssa pitää tehdä yhteistyötä ilmastonmuutoksen ja asevarustelun hillitsemiksi. Yhdysvaltojen ja Euroopan intressit eivät ole identtisiä.

Alle neljän vuoden päästä Yhdysvallat äänestää taas presidentistä. Vakaa aika saattaa jäädä lyhyeksi.

Goodbye ja до свидания!

Suvi

Seuraavaksi kollegani Jani Parkkari kertoo, mitkä Eurooppa-aiheet ovat puhuttaneet tällä viikolla ja mitä tuleman pitää.

#SOME: EU ja USA ne yhteen sopii

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Myös sosiaalisessa mediassa katseet kohdistuivat tällä viikolla Yhdysvaltain presidenttiin Joe Bideniin. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen twiittasi, että kyseessä oli ensimmäinen kerta seitsemään vuoteen, kun Valkoisen talon isäntä tapasi EU:n johtoa Brysselissä.

Harvakseltaan tapailussa kyse ei ole yksin Donald Trumpin presidenttikaudellaan ajamasta "Amerikka ensin ulkopolitiikasta" vaan Euroopan unionin asemasta kansallisvaltioiden hallitsemassa maailmassa.

Ulkopoliittisena toimijana EU on edelleen kokoonsa nähden heikko, ja Yhdysvallat on perinteisesti suosinut kahdenvälisiä suhteita suurimpiin EU-maihin. Turvallisuuspolitiikassa Washingtonin keskeinen foorumi Eurooppaan taas on ollut sotilasliitto Nato, ei Euroopan unioni.

FAKTA: Tervetuloa takaisin talouskasvu!

Euroalueen talous on kääntynyt vahvaan nousuun pandemian hiipuessa. Euroopan komissio arvioi bruttokansantuotteen nousevan euroalueella keskimäärin 4,3 prosenttia tämän vuoden aikana.

Suomi pitää Hollannin rinnalla häntäpäätä tuoreimmissa kasvuennusteissa. Yhden vuoden kasvuluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta valtioiden taloustilanteesta, sillä koronapandemia vaikutukset vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Suomen talouskasvu on verrattain vaisua, mutta myös koronan aiheuttama pudotus bkt:ssa on ollut maltillinen.

TÄRPIT: Digijättien säätely ja Erasmuksen hyödyt

Digijättien säätely puhuttaa Euroopan unionissa. Kuva: Julian Staratenschulte / EPA

Digijättien säätely on juhannuksen alla tiiviisti esillä, kun EU:n digipalvelusäädöksestä keskustellaan Euroopan parlamentissa.

Samaan aikaan näyttää siltä, että ainakin Youtubella on vaikeuksia pitää omia lupauksiaan sisältöjen valvonnasta.

Ylen selvitys paljasti, että Youtube tarjosi salaliittoja ja Raamattua koronarokotteista tietoja hakeville suomalaisille koko kevään ajan.

UNKARI JATKAA ARVOKONSERVATISMIN TIELLÄ

Unkarin parlamentti hyväksyi tiistaina pääministeripuolue Fideszin ajaman lain, joka kieltää homoseksuaalisuutta "mainostavan" materiaalin levittämisen alaikäisille.

EU:n tasa-arvokomissaari Helena Dalli kertoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että Unkari voi kohdata taloudellisia sanktioita uuden lain toimeenpanemisen myötä.

NATO KOOKOONTUI ENNEN BIDEN-PUTIN HUIPPUKOKOUSTA

Naton Brysselin-kokoukseen osallistui maanantaina ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidenttinä Euroopassa vieraileva Joe Biden. Yle seurasi kokouksen antia tässä artikkelissa.

EUROOPAN KULJETTAVA KOHTI LIITTOVALTIOTA

Minne vie Euroopan tie Yhdysvaltojen ja Kiinan puristuksessa? Tätä pohtii kolumnisti Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Taloudellisesti vahva Eurooppa tarvitsee poliittisesti vahvan liittovaltion, jota ei voi syntyä ilman kansalaisten sydämistä kumpuavaa Eurooppa-tunnetta, Ehrnrooth kirjoittaa.

EU TUPLAA ERASMUS-OHJELMAN RAHOITUKSEN

Erasmus mielletään yliopistovaihdoksi, mutta vaihtoon lähtee yhä enemmän kokkeja ja autokorjaajia, ja nyt myös aikuisopiskelijoita. Lue Janne Toivosen raportti Erasmus-järjestelmän kasvojenkohotuksesta.

KATSELUSUOSITUS: Ukrainan jo seitsemättä vuotta jatkuva sota hiertää sitkeästi EU:n ja Venäjän välejä. Ukrainan joukoissa on alusta saakka taistelut suuret määrät vapaaehtoisia naisia. Ivar Heinmaan ohjaama ja kuvaama tuore Ulkolinja: Ukrainan naisten sota kysyy, mikä saa niin monet ukrainalaisnaiset lähtemään vapaaehtoisena etulinjaan.

Ohjelma löytyy Yle Areenasta.

LÄHIPÄIVINÄ: Mepit kokoontuvat mini-istuntoon Brysselissä

Euroopan parlamentti äänestää ensi viikon istunnossaan muun muassa ilmastolaista Kuva: Patrick Seeger / EPA

Euroopan parlamentti kokoontuu ensi viikon keskiviikkona ja torstaina kaksipäiväiseen minitäysistuntoon. Parlamentti äänestää muun muassa ilmastolaista. Meppien täytyy nyt päättää, hyväksyvätkö he aiemmin keväällä parlamentin ja neuvoston neuvotteleman kompromissin.

Tarkan esityslistan istunnolle löydät suomeksi täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta jatkuvat ensi viikolla. Vaikeita neuvotteluita on käyty pitkin kevättä ja viimeksi ne päättyivät tuloksetta.

Voit lukea parlamentin pääneuvottelijan Norbert Linsin (EPP) näkemyksiä neuvotteluiden etenemisestä täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Kerro kaverillekin: kirjeen voi tilata tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun) Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin.

Kirjeen grafiikat teki Harri Vähäkangas.