1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakentaminen

Tuhansien asuntojen rakentaminen voisi viivästyä lakiuudistuksen myötä – merkittävät rakennushankkeet saattaisivat jäädä jälkeen aikataulustaan

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pitäisi sujuvoittaa kaupunkien kaavoitusta. Uudenmaan liitossa kuitenkin arvioidaan sen jarruttavan rakentamista ja lisäävän byrokratiaa. Ympäristöministeriössä ollaan asiasta eri mieltä.

Parhaillaan valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta kritisoidaan etenkin suurissa kaupungeissa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Parhaillaan valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta kritisoidaan maakuntaliitoissa ja suurissa kaupungeissa.

Lakiuudistuksen myötä suurimmilla kaupunkiseuduilla nykyisten maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan lisäksi kuntien tulisi jatkossa laatia myös uusi kaupunkiseutusuunnitelma. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa kaupunkien kaavoitusta ja vastata ilmastonmuutoksen vaatimuksiin.

Uudenmaan liiton kaavoituspäällikön Ilona Mansikan mukaan uusi lakihanke uhkaa kuitenkin päinvastoin jarruttaa isoja rakennushankkeita etenkin suurissa kaupungeissa. Hänen mielestään yksinkertaistamisen sijaan systeemi monimutkaistuu ja jäykistyy.

– Uhkana on merkittävien hankkeiden, kuten nopeasti kasvavan pääkaupunkiseudun asuntotuotannon hidastuminen, Mansikka sanoo.

Uudenmaan liiton mukaan kunnille asetetut lisävelvoitteet uhkaavat viivästyttää jopa tuhansien asuntojen tuotantoa useillakin vuosilla kasvukeskuksissa.

Ympäristöministeriö: Uudistus ei kangista asuntotuotantoa

Lakiuudistusta valmistelevassa ympäristöministeriössä asiat nähdään toisin.

Ympäristöministeriön rakennusneuvoksen Anna-Leena Seppälän mukaan uudistus sujuvoittaisi suunnittelua ja kaavoitusta. Ministeriössä lakiuudistusta pidetään tärkeänä, koska se varmistaisi, että kunnat yhdessä suunnittelisivat kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja antaisivat kuntalaisille mahdollisuuden esittää mielipiteensä tulevista suunnitelmista.

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä ei näe uudistuksen lisäävän byrokratiaa siten, että sillä olisi vaikutusta esimerkiksi rakentamisen aikatauluun.

– En usko tämän kangistavan asuntotuotantoa.

Uusi laki tekisi kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen pakolliseksi esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduille.

Ministeriön mukaan kaupunkiseutusuunnitelma ei merkittävästi lisäisi kaavoituksen työtä. Rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä toteaa, että kunnissa tehdään jo nyt valtion ja kuntien välisiä, MAL-sopimuksia tukevia suunnitelmia kaavoitustyön ohella. Seppälä arvelee kaupunkiseutusuunnitelman vähentävän vastaavasti tämän työn tarvetta.

Valtion ja kuntien välisillä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla kaupunkiseudut sopivat valtion kanssa esimerkiksi isommista liikenteen ja asuntorakentamisen hankkeista. Valtio osallistuu myös projektien rahoitukseen.

Seppälän mukaan MAL-sopimuksia tukevien suunnitelmien heikkoutena on ollut se, että ne eivät ole samalla tavoin julkisia ja avoimia kuin kaavat. Kaupunkiseutusuunnitelmaa kuntalaiset voisivat kommentoida julkisten kaavaprosessien tapaan.

Kaavoituspäällikkö: Kansalaisten osallistaminen jäisi näennäiseksi

Lakiuudistuksen myötä kuntien tulisi siis jatkossa laatia uusi kaupunkiseutusuunnitelma.

Lakihanketta vastustavan Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka hämmästelee sen tarvetta. Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava ovat juridisesti sitovia, mutta kaupunkisuunnitelmalla ei olisi juridisia vaikutuksia.

Mansikka toteaa, että kansalaisten osallistamisen merkitys jäisi täten kaupunkiseutusuunnitelmassa varsin näennäiseksi.

Hän on huolissaan siitä, että kaupunkiseutusuunnitelma heikentäisi perinteisen maakuntakaavan merkitystä. Isoja yhteistyöhankkeita on koordinoitu perinteisesti sekä maakuntakaavalla että MAL-sopimuksilla

– Tämä on toimiva ratkaisu. Ei pidä korjata sellaista mikä ei ole rikki, Mansikka sanoo.

Mansikka mainitsee esimerkeiksi pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten suuret asunto- ja liikennehankkeet. Hänen mukaansa myös Porvoon Kilpilahden kaltainen elinkeinoalue on hyvä esimerkki onnistuneesta työstä.

Mansikan mukaan maakuntatasoisella kaavalla pyritään edesauttamaan sitä, että rakennettavat liikenneyhteydet ovat kannattavia ja palvelevat mahdollisimman hyvin kaikkien kaupunkiseutuun kuuluvien kuntien ja elinkeinoelämän tarpeita.

– Samalla pyritään ottamaan huomioon elinkeino- ja teollisuusalueiden mahdollisesti ympäristölleen aiheuttamat haitat ja minimoimaan niitä.

Uudistus ruuhkauttaisi jopa oikeuslaitoksia?

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä toteaa, että maakuntatasoiselle valmistelulle on jatkossakin sijansa.

Hänen mukaansa kaupunkiseutusuunnitelma kuitenkin edesauttaisi esimerkiksi kuntien rajojen läheisyydessä olevien palveluiden ja asemanseutujen suunnittelussa siten, että nämä toimisivat kuntalaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

–Yhdessä mietittäisiin luontevat ratkaisut.

Seppälä korostaa, että uudelle kaupunkiseututasoiselle suunnittelulle on nähty tarvetta maakuntakaavasta huolimatta. Tiivis kaupunkirakentaminen korostaa esimerkiksi kaupunkilaisten ulottuvilla olevien viheralueiden merkitystä.

– Viheralueiden jatkuvuus on erittäin tärkeää tiiviissä kaupunkirakentamisessa ja kaupunkiseutusuunnitelma olisi hyvä väline viherrakenteen suunnittelemiseen.

Uudenmaan liiton kaavoituspäällikön Ilona Mansikan mielestä maakuntakaavan tasoista koordinointia ei tulisi heikentää uudella kaupunkiseutusuunnitelmalla.

Mansikka ennakoi, että uusi käytäntö voisi näkyä lisääntyvänä ruuhkana oikeuslaitoksissa. Hän perustelee näkemystään sillä, että kaupunkiseutusuunnitelmalla ei ole vakiintuneita valituskäytäntöjä tai ennakkotapauksia, ja tämä voi monimutkaistaa riita-asioiden ratkaisua. Mansikka arvioi, että valitukset ja oikeudenkäynnit voivat käydä kalliiksi sekä yhteiskunnalle että eri toimijoille.

Tavoitteena on, että laki astuisi voimaan 2023.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23. kesäkuuta kello 20:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Uudenmaan tulevaisuutta ohjaavasta kaavasta 35 valitusta: tyytymättömyyttä kuntien mahdollisuuteen vaikuttaa ostoskeskuksien sijoittumiseen ja Helsingissä Vartiosaaren tilanteeseen

Suomalaisten into kuntaliitoksiin laskee laskemistaan, maakuntien rajat sen sijaan siirtyvät nyt ennätyksellisesti

Kaupunki antoi miljoonia, helsinkiläiset halusivat futiskentän ja kauramaitoa – osallistuva budjetointi toi kuntiin myös saunavihtoja ja roskiksia