1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. anafylaksia

Suomessa 46 ihmistä on saanut vakavan allergisen reaktion koronavirusrokotteesta – riskiryhmään kuuluva Iida Pappinen kertoo, miltä siedätyshoidossa saatu anafylaksia tuntuu

Fimea on saanut 15. kesäkuuta mennessä 46 ilmoitusta vakavasta anafylaktisesta reaktiosta koronarokotuksessa. Määrä on pieni suhteessa rokotettuihin. Jos vakavia allergisia reaktioita on ilmennyt aiemmin, koronarokotuksen jälkeen oireita seurataan tavallista pidempään.

Vaaleahiuksinen Iida Pappinen hymyilee kameralle.
Iida Pappisen koronarokotusaika siirtyi, sillä hän on saanut aiemmin shokkireaktion koivuallergian pistosiedätyshoidon yhteydessä.

Iida Pappinen istui olkavarsi paljaana sairaanhoitajan edessä valmiina rokotettavaksi, kun homma tyssäsi alkumetreille. Ennen pistoa jokaiselta kysytään, onko aiemmista rokotuksista koskaan tullut mitään oireita.

– Ei rokotuksista, mutta koivuallergian pistosiedätyshoidon yhteydessä sain aikoinaan anafylaktisen shokin, Pappinen vastasi.

Koronapiikki jäi sillä kertaa pistämättä, koska vakavan allergisen reaktion saaneita halutaan seurata rokottamisen jälkeen tarkemmin.

– Esimerkiksi ruoka-aineesta saatu anafylaktinen reaktio ei ole este koronarokotuksen ottamiselle, mutta THL suosittaa pidentämään seuranta-aikaa normaalista 15 minuutista puoleen tuntiin, kertoo lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta.

Pappisen sairaanhoitopiirin, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten, alueella halutaan pelata kunnolla varman päälle. Anafylaktisen reaktion joskus kokeneet halutaan Soitessa kahden tunnin valvontaan.

– Järjestämme aluemme terveyskeskuksissa heille erityisiä rokotuspäiviä. Valvomassa on sairaanhoitajan lisäksi myös lääkäri, toteaa palvelualuejohtaja Jukka Aro.

Nyt Pappinen odottelee uutta rokotuspäivää.

– Ensin harmitti, mutta sitten tuli hyvä mieli, että asiat otetaan vakavasti, ja myös meille kuitenkin järjestetään mahdollisuus rokoteeseen valvotuimmissa olosuhteissa, Pappinen miettii.

Tyypillisiä rokotereaktioita päänsärky ja väsymys

Anafylaktinen reaktio on koko elimistön yliherkkyysreaktio, joka pahimmillaan johtaa sydämen rytmihäiriöihin ja verenpaineen nopeaan laskuun.

Anafylaksia voi puhjeta yllättäin muutaman sekunnin tai minuutin kuluessa.

Vakava yliherkkyysreaktio on rokotuksen jälkeen erittäin harvinainen. Sen taustalla on yleensä allergia rokotteen jollekin ainesosalle. Comirnaty eli Pfizerin ja BioNTechin rokote sekä Modernan rokote sisältävät pienen määrän polytyleeniglykolia.

– Tällainen allergia on kuitenkin erittäin harvinaista, kertoo Liisa Näveri.

Adrenaliiniruiskeita koronarokotuspaikalla. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan 15. kesäkuuta mennessä Suomessa on ilmoitettu 40 anafylaktista reaktiota Comirnaty-rokotteesta ja kuusi Vaxzeviasta eli entisestä Astra Zenegasta.

Jos on saanut ensimmäisestä, esimerkiksi mRNA-koronarokotteesta vakavan reaktion, toinen annos ei voi olla enää samaa rokotetta. Tällaisessa tapauksessa jatketaan adenovirusvektorirokotteella (esimerkiksi Vaxzevialla) myös 18–64-vuotiaiden kohdalla.

– Jos rokotteen ottaminen mietityttää vaikkapa allergian takia, paras vaihtoehto on keskustella asiasta oman lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa mieluummin kuin päätyä siihen, ettei uskalla mennä rokotettavaksi, Näveri neuvoo.

Fimealle on kesäkuun 2021 puoliväliin mennessä ilmoitettu kaikkiaan 1531 vakavaa ja 1050 lievempää haittavaikutusta. Anafylaksiaa lievemmät mutta kuitenkin vakaviksi luokitellut allergiareaktiot ovat olleet esimerkiksi lievää hengenahdistusta ja nokkosrokkoa.

Yleisimpiä ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat kuitenkin kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys.

Adrenaliinista nopea apu

Vakavan allergisen yliherkkyysreaktion voi myös aiheuttaa mikä tahansa allergiaa aiheuttava asia, esimerkiksi ampiaisen pisto, kyyn purema, lääkeaine, ruoka tai pelkkä ruuan tuoksu.

Kokkolalainen Iida Pappinen yllättyi, kuinka nopeasti oireet levisivät koko elimistöön. Yhtä nopeaa oli myös oireiden lievittyminen lääkkeellä.

– Adrenaliinin voima on hämmentävää. Se auttoi niin nopeasti, ettei jäänyt kammo.

Analyfaktinen reaktio vaatii välitöntä hoitamista. Rokotuspaikoilla on EpiPen-kyniä eli automaattikäyttöisiä adrenaliiniruiskeita, joilla lääke pistetään suoraan reisilihakseen.

Adrenaliini supistaa välittömästi verisuonia ja laajentaa hengitysteitä.

Iida Pappinen ei ole saanut anafylaktista reaktiota uudelleen, vaikka on ottanut säännöllisesti influenssarokotteita ja esimerkiksi puolen vuoden sisällä kolme hepatiittirokotusta.

Myös lääkäri on näyttäynyt vihreää valoa ja todennut, ettei nuorena pistosiedätyshoidosta saatu anafylaktinen shokki ole esteenä myöhemmille rokotuksille.

– Ainahan sitä kuitenkin miettii. Mutta jos se shokki tulisi, se hoidetaan nopeasti. Luotan asiantuntijoihin ja otan koronarokotuksen mielelläni, Iida Pappinen sanoo.

Lue seuraavaksi:

Työikäiset raportoivat koronarokotteiden haittavaikutuksista eniten – listasimme yleisimmät haitat jokaisesta Suomessa käytetystä rokotteesta

15 ihmistä on saanut Suomessa korvauksia koronarokotteen aiheuttamista haitoista – terveydenhuollossa työskentelevä Minna on yksi heistä

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun maanantaihin 21.6. kello 23 saakka.