1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. toisen asteen koulutus

Wiivi Wallenius, 15, on yksi nuorista, jotka mullistavat kilpailun lukio- ja amispaikoista: muualta tulleita on nyt enemmän kuin ennen

Oppivelvollisuusuudistus teki toisen asteen koulutuksesta ja pidemmistä koulumatkoista maksuttomia. Peruskoulun jälkeen on haettu oman kotikunnan ulkopuolelle ennenkin, mutta maksuttomuus voi lisätä esimerkiksi isojen kaupunkien lukioiden suosiota.

Wiivi Walleniuksen ensisijainen hakukohde oli Tampereen ilmaisutaidon lukio. Toisena ja kolmantena tulivat kotikaupungin Porin lukion ilmaisutaidon ja luonnontieteiden linjat. Kuva: Veera Korhonen

Porilaiselle Wiivi Walleniukselle teatteri on aina ollut osa elämää. Harrastus on niin tärkeä, että hän haki opiskelemaan Tampereelle ilmaisutaidon lukioon, 130 kilometrin päähän kotoaan.

Näyttelijän ura kiinnostaa, ja Tampereella tuntui olevan enemmän kaikkea.

– Tampere vetää puoleensa niin paljon, ettei haittaa, vaikka joutuisinkin asumaan yksin. Lukiossakin on enemmän vaihtoehtoja, Wallenius sanoo.

Moni tekee saman päätöksen kuin Wallenius. Toiselle asteelle lukioon tai ammattikouluun hakeudutaan yhä enemmän oman kotipaikkakunnan ulkopuolelle.

Wiivi Walleniuksella ei lopu tekeminen kesken kesälomalla ennen ensimmäistä lukiovuotta: hän tekee monia kesätöitä ja kotonakin riittää puuhaa. Wallenius auttoi isäänsä maalaamaan pihan ulkokatosta uuteen uskoon. Kuva: Veera Korhonen

Esimerkiksi Helsinkiin on aiempina vuosina ollut vuosittain noin 8600 ulkopaikkakuntalaista hakijaa. Tänä vuonna heitä oli tuhat henkeä enemmän, noin 9600.

Jos Wallenius pääsee Tampereelle, hän muuttaa asumaan sinne. Hän voisi kuitenkin halutessaan kulkea puolentoista tunnin koulumatkan junalla ilmaiseksi.

Oppivelvollisuus laajeni tänä vuonna peruskoulunsa päättäville, mikä tarkoittaa sitä, että tämän kevään ysiluokkalaisten oli haettava tänä vuonna toiselle asteelle, eikä se ollut enää vapaaehtoista. Samalla kun oppivelvollisuus piteni 18 ikävuoteen asti, koulunkäynnistä toisella asteella tuli maksutonta. Kirjoja tai muita opiskeluvälineitä ei pidä enää maksaa itse.

Maksuton koulutus tarkoittaa myös ilmaisia koulumatkoja, jos koulumatka on yli seitsemän kilometriä pitkä.

Ilmaiset koulumatkat voivat houkutella hakijoita kauempaakin. Esimerkiksi Helsingin keskustan lukioihin tai Vantaan Tikkurilaan on helppo tulla junalla vaikkapa Riihimäeltä tai Hämeenlinnasta asti, lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta toteaa.

– Miten helppoa nuoren on hypätä junaan ja nousta vaikka Helsingissä pois kyydistä maksuttoman matkan jälkeen, sen sijaan että menisi omalla kotipaikkakunnalla lukioon ja joutuisi sinne pyöräilemään tai julkisilla liikkuessa maksamaan matkan itse.

Näet oppilaitosten nimet painamalla pallukkaa.

Etelän suuremmissa kaupungeissa muualta sisään pyrkivien hakijoiden määrä kasvoi monin paikoin sadoilla hakijoilla: muualta Espooseen hakevia oli yli 800, Tampereella yli 600. Esimerkiksi Espoon Tapiolan lukioon ulkopaikkakuntalaisten hakijoiden määrä kasvoi lähes 200 hakijalla.

Ilmiö ei ole vain suurempien paikkakuntien juttu: Hyvinkään lukioon muualta pyrki tänä vuonna muilta paikkakunnilta lähes 300 hakijaa, joista suurin osa oli Nurmijärveltä. Lukion rehtori Kirsi Silvennoisen mukaan hakijoiden määrän kasvuun voi olla monta syytä oppivelvollisuuden pidentämisen lisäksi.

– Hyvinkäällä yhdistyi kaksi lukiota vuosi sitten ja sen takia meillä on nyt uusi, suuri lukio uusine tiloineen. Sisään otetaan 300 uutta lukiolaista, sekin voi nostaa hakijoiden määrää. Lähialueilla myös tiivistetään lukioverkkoa, minkä takia moni voi hakeutua meille, Silvennoinen sanoo.

Kun toinen aste muuttui maksuttomaksi, Värrin mukaan hakukäyttäytymisen muutos oli ennakoitavissa.

– Oma veikkaukseni on, että tämä ensimmäinen vuosi on vasta alkusoittoa sille, mitä myöhemmin hakijoiden hakukäyttäytymisessä tulee tapahtumaan.

Erilaiset vaihtoehdot ja kaupungin valot kiinnostavat

Wiivi Wallenius haki Tampereelle, koska häntä kiinnosti erityistehtävän saanut ilmaisutaidon lukio. Toisena ja kolmantena vaihtoehtona hänellä ovat oman kotikaupungin Porin lukiovaihtoehdot.

Porin lukioissa ei ole Walleniuksen mielestä mitään vikaa, mutta isompi lukio ja suurempi vaihtoehtojen määrä houkutteli hakemaan Tampereelle.

Wiivi Walleniukselle toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ei vaikuttanut hakupäätöksen tekemiseen, mutta se oli mukava lisä. Kuva: Veera Korhonen

Osa nuorista on ennenkin lähtenyt opiskelemaan kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, Kyösti Värri muistuttaa. Usein kaupungin valot kiinnostavat, jos verrataan keskenään keskuskaupunkeja ja kehyskuntia.

Pienemmätkin paikkakunnat voivat kuitenkin myös houkutella kauempaa, jos siellä on tarjolla erikoisempi koulutus. Esimerkiksi Kaustisten musiikkilukioon tulee opiskelijoita pitkienkin matkojen päästä.

Toimiva joukkoliikenne madaltaa kynnystä lähteä kauemmaksin kouluun. Sellaiset alueet, joissa joukkoliikenne toimii hyvin, nuoret hakeutuvat Värrin mukaan helpommin keskuskaupunkien lukioihin.

– On kiinnostavaa nähdä, hakeudutaanko jatkossa yleislukioon ennemmin toiselle paikkakunnalle. Oppivelvollisuusuudistus ja siihen liittyvä maksuttomuus yleistää tätä ilmiötä mitä todennäköisemmin.

Kehyskuntien lukiot voivat hävitä kilpailussa

Ulkopaikkakunnalta tulevien hakijoiden lisääntynyt määrä voi aiheuttaa sen, että keskiarvorajat nousevat esimerkiksi keskuskaupunkien suosituissa lukioissa.

Silloin yhä useampi keskuskaupungissa asuva nuori jää ilman lukiopaikkaa lähimmästä lukiosta, ja he joutuvat hakeutumaan lukioon kauemmaksi. Koulutus voi eriytyä, ja se huolestuttaa, Värri sanoo.

– Syntyy ikään kuin kahden kerroksen väkeä, keskuskaupunkien korkeiden keskiarvojen lukiot ja kehyskuntien matalien keskiarvojen lukiot.

– Keskuskaupungit voivat joutua ehkäisemään tätä kehitystä lisäämällä entisestään lukiopaikkoja.

Toiselle asteelle on aina hakeuduttu myös kotipaikkakunnan ulkopuolelle: neljäsosa kunnista ei esimerkiksi järjestä lukiokoulutusta, minkä takia lukioon haluavien on pitänyt aiemminkin hakea toisaalle kouluun, Kyösti Värri muistuttaa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Pienemmällä paikkakunnalla etäisyydet pitävät huolta siitä, että moni nuori jää omalle paikkakunnalle lukioon, kun seuraavaan lukioon matka voi olla reilusti pidempi. Tällainen tilanne on esimerkiksi Kajaanissa, jossa lähin isompi kaupunki ja suuremmat lukiot ovat noin 200 kilometrin päässä.

Toinen ääripää on pääkaupunkiseutu, jossa kuntarajat eivät merkitse niin paljoa. Lukioon voi matkustaa Espooseen tai vaikkapa Helsinkiin helposti Keravalta tai Kauniaisista, ja nyt matkatkin ovat ilmaisia.

Jos opiskelijat alkavat eriytyä selvästi kuntien tai koulujen välillä alueiden eriarvoisuus vahvistuu.

– Tästä on oltu huolissaan isoissa kaupungeissa perusopetuksen osalta. Nyt valtio omilla toimenpiteillään vahvistaa segregaation mahdollisuutta toisella asteella, Värri huomauttaa.

– Lukiokoulutukseen liittyy paljon imagokysymyksiä, mielletään että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Tutkimuksesta tiedetään kuitenkin, että lukioiden väliset erot ovat todella pieniä.

Keskustelu on avoinna jutun lopussa 20.6. klo 23 asti.

Katso taulukosta, mikä on ollut ulkopaikkakuntalaisten ykköstoive tänä vuonna ja mistä he ovat kotoisin.

Taulukkoa ladataan