1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ruotsi

Stefan Löfvenin hallitus saattaa kaatua Ruotsissa ensi viikolla – tässä taustat, miksi syksyllä voi olla edessä vaalit

Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel kokosi tärkeimmät kysymykset siitä, miksi poliittinen kriisi eteni torstaina lumipallon lailla.

Pääministeri Stefan Löfven on taitava neuvottelija, mutta tämä on hänellekin vaikea paikka. Kuvassa Löfven puhuu valtiopäivillä viime viikolla. Kuva: F. Wennerlund / AOP

TUKHOLMA. Ruotsin poliittinen tilanne on ajautunut tänään kaaokseen.

Oppositiossa olevat vasemmistopuolue, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja maltillinen kokoomus ovat tänään torstaina vuoronperään ilmoittaneet, että hallitus ei nauti niiden luottamusta.

Epäluottamusäänestys järjestetään valtiopäivillä ensi maanantaina kello kymmeneltä.

Näiden puolueiden äänet riittävät kaatamaan hallituksen.

Mistä kriisi alkoi?

Hallituksen ja sen tukipuolueiden ohjelmassa on sovittu, että Ruotsissa selvitetään markkinavuokriin siirtymistä uusien vuokra-asuntojen tuotannossa ja malli on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden heinäkuussa.

Selvitys luovutettiin hallitukselle touko-kesäkuun vaihteessa.

Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar sanoi, että jos hallitus ei peru esitystä, se tulee esittämään sille epäluottamusta.

Kuva: Pelle T. Nilsson / SPA

Ruotsissa on sosialidemokraattien ja vihreiden muodostama vähemmistöhallitus. Sitä tukevat myös keskusta ja liberaalit. Niiden kanssa on yhdessä sovittu 73 kohdasta, jotka hallituskaudella toteutetaan.

Hallitus vastasi, että ei ole olemassa mitään esitystä, jonka se voisi perua. Asiaa on vasta selvitetty ja selvitys lähtee nyt lausuntokierrokselle.

Miksi vasemmistopuolue esittää epäluottamusta, vaikka se ei halua vaihtaa pääministeriä?

Asia on vasemmistopuolueelle tärkeä. Puheenjohtaja Dagostarin mukaan uhkana on, että markkinavuokrat leviävät myös muihin vuokra-asuntoihin.

Sekä hallitus että selvityksen tekijät ovat korostaneet, että näin ei tule tapahtumaan.

Ruotsissa on käytössä vuokrakattojärjestelmä. Siinä on tosin monia ongelmia.

Puolue haluaa myös osoittaa, että se ei ole hallituksen kynnysmatto. Nyt sillä on tilaisuus näyttää tämä seuraavia vaaleja ajatellen, jos ne pidetään normaalissa aikataulussa eli ensi vuoden syksynä.

Puolueen ensisijainen toive on ollut, että hallitus peruu aikomuksensa.

Uusien vaalien jälkeen pääministeriksi voi nimittäin nousta maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson. Puolue on ilmoittanut tekevänsä asiakysymyksissä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

Miksi muutkin puolueet lähtivät mukaan?

Maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit eivät saa riittäväästi kokoon ääniä, jotta ne voisivat äänestää hallituksen nurin, mutta yhdessä vasemmistopuolueen kanssa se onnistuu.

Niinpä ne tarttuivat tilaisuuteen heti, kun se tuli.

Ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmää johtava Henrik Vinge ruotsidemokraattien tiedotustilaisuudessa torstaina. Kuva: Pelle T Nilsson / SPA

Kristillisdemokraatit ja maltillinen kokomuus kannattavat markkinavuokria, eli ne ovat varsinaisessa asiakysymyksessä samaa mieltä kuin hallitus.

Ruotsidemokraatit vastustaa markkinavuokria.

Millainen yllätys tämä tilanne on?

Vasemmistopuolue on ennenkin uhkaillut hallitusta kovilla vaatimuksilla. Siksi tämänkertaiseen vaatimukseen on suhtauduttu ajatuksella “ Taas ne huutavat, että susi tulee”.

Puolue toteutti kuitenkin uhkauksensa.

Yllättävää tilanteessa on myös se, että vain ruotsidemokraatit ovat ilmaisseet haluavansa ylimääräiset vaalit ja silti muutkin puolueet etenevät tälle tielle.

Valtiopäivävaalit olisivat kuitenkin edessä jo 15 kuukauden kuluttua.

Mitä ensi viikolla tapahtuu?

Ensi maanantaina äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Jos vasemmistopuolue pitää sanansa ja äänestää epäluottamusta hallitukselle, hallitus kaatuu.

Yhtenä mahdollisuutena on, että pääministeri Stefan Löfven julistaa itse viikon sisällä ylimääräiset vaalit, jos hänen hallituksensa kaatuu.

Onko hallituksella mitään mahdollisuutta?

Pääministeri Stefan Löfven on erittäin taitava neuvottelija, joka on pelastanut hallituksensa tällä kaudella jo pari kertaa läheltä piti -tilanteesta.

Tämä on kuitenkin ylivoimaisesti vaikein paikka hänelle.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoa mahdollisuus hallitukselle selvitä on se, että markkinavuokriin pyrkiminen vedetään kokonaan pois hallituksen ohjelmasta ja vasemmistopuolueen luottamus hankitaan siten takaisin.

Löfvenin on kuitenkin keksittävä, mitä se lupaa vastineeksi keskustalle ja liberaaleille, jotka haluavat markkinavuokria ja joiden kanssa asiasta on sovittu.

Liberaaleille voi tosin riittää sekin, että uhka uusista vaaleista peruuntuu. Puolueen kannatus on historiallisen alhainen eikä se missään nimessä halua uusia vaaleja.