1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. inflaatio

Onko Eurooppa alhaisten korkojen ansassa? EKP:n Isabel Schnabel Ylelle: Korkoja nostetaan, jos todellisia uhkia ilmestyy

EKP pitää yhä ohjauskorkonsa alhaalla ja ostelee miljardeilla valtioiden velkapapereita. Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosen mukaan keskuspankki on "ansassa" – se ei pystyisi lopettamaan nollakorkojen aikaa vaikka haluaisi.

"Pandemia on johtanut valtioiden ja yritysten velkaatumiseen. Se oli väistämätöntä ja jopa tarpeellista", EKP:n kuusihenkiseen johtokunnan jäsen Isabel Schnabel sanoo. Kuva: AOP

Suomen ja Euroopan talous nousee koronakuopasta, mutta se tapahtuu raskaassa velkalastissa. Tämän kehityksen ytimessä on Euroopan keskuspankki.

Juuri EKP on noin kymmenen vuoden ajan varmistanut, että lainaraha on halpaa. Se on pitänyt omat ohjauskorkonsa nollassa ja taannut yrityksille ja valtioille matalat korot ostamalla markkinoilta sadoilla miljardeilla euroilla lainapapereita. Tilaisuuteen tarttui myös Suomi, jonka valtionvelka on kasvanut kohisten.

Korona- ja finanssikriiseistä ei olisi selvitty ilman velkaa, mutta miten tilanteesta päästään ulos? Kuten oheinen kaavio kuvaa, finanssi- ja koronakriisien hoito on paisuttanut EKP:n tasetta tavalla, jota kukaan ei olisi pitänyt kymmenen vuotta sitten edes mahdollisena.

Yle kysyi EKP:n johtokunnan jäseneltä Isabel Schnabelilta, onko EKP:lla edes mahdollisuutta nostaa korkoja, jos se samalla ajaisi velkaisimmat jäsenmaat talousongelmiin.

Aloitetaan kuitenkin hyvistä uutisista.

Käänne on nyt tapahtunut

Isabel Schnabel on saksalainen ekonomisti ja Euroopan keskuspankin kuusihenkisen johtokunnan jäsen. Tuossa tehtävässä hän aloitti vain muutama kuukausi ennen koronapandemian puhkeamista ja on sen jälkeen tarkkaillut näköalapaikalta euroalueen syöksyä koronakurimukseen.

Nyt näyttää jo paljon paremmalta.

– Euroalueen talous on saavuttanut käännekohdan. Rokotusten tahti on kiihtynyt ja taloudet avautuvat nopeasti. Odotamme euroalueen toipuvan voimakkaasti ja se voi jopa kiihtyä vuoden toisella puoliskolla, Isabel Schnabel kertoo Ylen haastattelussa.

EKP:n ennusteen mukaan euroalueen kokonaistuotanto saavuttaa pandemiaa edeltäneen tason ensi kevättalvella, hieman aiemmin kuin vielä keväällä uskottiin. Tämä kehitys on Schnabelin mukaan seurausta tautitilanteen parenemisen lisäksi myös valtioiden tekemän elvytyksen ja keskuspankin rahapolitiikan onnistumisesta.

– Olemme optimistisia, mutta seuraamme pandemian kehitystä – etenkin uusien virusvarianttien ilmaantumista ja leviämistä, Schnabel sanoo.

Ennustetta päivittäessään keskuspankki vakuutti, ettei talous suinkaan osoita ylikuumenemisen merkkejä. Inflaatio on noussut kuukausi kuukaudelta, mutta se on luonteeltaan väliaikaista. Hintojen nousua selittää Schnabelin mukaan esimerkiksi öljyn hinnan nousu pandemia ajan pohjaluvuista sekä erilaiset tuotannolliset ja logistiset pullonkaulat.

– Vaikka odotamme näkevämme tänä vuonna tiettyinä kuukausina yli kahden prosentin inflaatiolukuja, uskomme inflaation laskevan taas ensi vuonna.

Yhdysvaltain keskuspankki kertoi keskiviikkona ensimmäistä kertaa, että se odottaa koronnostoja jo vuonna 2023. Vielä muutama kuukausi sitten korot eivät olleet keskuspankkiirien sanavarastossa.

– On selvää, että rahapoliittisten toimenpiteiden ajoitus riippuu pandemian, talouden ja inflaation näkymistä. Yhdysvallat ja euroalue ovat erilaisessa asemassa taloudellisessa syklissä, Schnabel sanoo.

Onko EKP ansassa?

Keskuspankin tärkein tehtävä on valvoa hintavakautta. Jos inflaatio nousee huolestuttavasti, keskuspankki reagoi siihen yleensä nostamalla korkoja.

EKP:n virallinen inflaation tavoitetaso on hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Toukokuussa euroalueen inflaatio saavutti jo tuon tason.

Mutta kuten edellä totesimme, ilmiö ei ole EKP:n mukaan pysyvä. Useimmat asiantuntijat tuntuvat olevan tästä EKP:n kanssa samaa mieltä.

Mutta entä jos talouskasvun ja hurjan elvytyksen seurauksena syntyisi luonteeltaan pysyvä ja voimakas inflaatio?

Osa asiantuntijoista tuntuu ajattelevan, että Euroopan keskuspankki ei yksinkertaisesti enää kykene merkittäviin koronnostoihin.

Helsingin yliopiston professori Vesa Puttonen toteaa Ylelle, että Euroopasta on tullut niin riippuvainen keskuspankistaan, etteivät koronnostot ole mahdollisia.

– Keskuspankki ajautui tähän tilanteeseen kymmenen vuotta sitten ilman omaa syytään, poliitikkojen huonojen päätösten tuloksena, Puttonen sanoo.

– Siitä lähtien markkinoilla on tiedetty, että EKP pitää ohjauskorkonsa alhaalla ja tarvittaessa ostaa eurovaltioiden ja yritysten obligaatioita – ja tiukan paikan tullen vaikka osakkeita.

Puttonen lisää, että ihan osakkeisiin asti ei sentään tarvinnut koronakriisissäkään mennä.

Koronakriisi on kuitenkin nopeuttanut käynnissä olevaa kehitystä. Puttosen mukaan EKP ei yksinkertaisesti voi päästää korkoja nousemaan. Esimerkiksi Kreikan 10 vuoden lainakorko on keinotekoisesti painettu negatiiviseksi. Kymmenen vuotta sitten se oli yli 30 prosenttia – vaikka tällä hetkellä velkaa on enemmän.

– Ei keskuspankilla ole tässä tilanteessa mahdollisuutta peruuttaa. Voidaan sanoa, että EKP on tältä osin ansassa, Puttonen sanoo.

Myös Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius arvioi, ettei korkojen merkittävä nosto ole vaihtoehtoehto.

– Etelä-Euroopan valtiot eivät selviäisi, jos ne joutuisivat oikeasti maksamaan korkoa, Rothovius totesi Ylelle toukokuussa.

– Nykytilanteesta korot voivat jonkin verran nousta, mutta korkojen oleellinen nousu ilman jonkinlaista velkojen anteeksiantoa ei ole mahdollinen.

"EKP ei ole joutunut valitsemaan"

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu luottaa EKP:n toimintakykyyn tärkeimmässä tehtävässään, eli hintavakauden vartioinnissa.

– Uskon, että EKP:n kantti kyllä kestää, jos oikeasti inflaation riskit nousevat, hän sanoo.

Keskuspankki on kuitenkin Koivunkin mukaan uudessa tilanteessa. EKP on voinut kymmenen vuoden ajan keskittyä myrkyllisen deflaation torjuntaan – ja samalla elvytykseen. Nollakorot ja rahan työntäminen markkinoille ovat toimiva lääke molempiin.

Jos haasteena jossain vaiheessa on talouden ylikuumenemisen ja liian korkean inflaation torjunta, tarvitaan kiristäviä lääkkeitä.

– Tottahan se on, että EKP ei ole joutunut valitsemaan sen välillä, että elvytetäänkö vai taltutetaanko inflaatiota. Se puoli on testaamatta, Koivu sanoo.

Tuuli Koivu arvioi, että EKP tulee supistamaan osto-ohjelmaansa mahdollisesti jo elokuussa, mutta koronnostojenkin aika ei ole ainakaan pariin vuoteen.

Kuten alla oleva kaavio kuvaa, asuntovelallisten kissanpäivät ovat jatkuneet jo useita vuosia – ja jatkuvat edelleen.

"Jos näemme uhkia, toimimme mahdaattimme mukaisesti"

Euroopan keskuspankista ei myönnetä, että finanssikriisi tai koronakriisi olisivat vieneet pankilta rahtuakaan sen itsenäisyydestä.

– Euroopan keskuspankkia sitoo sen perussopimukseen kirjattu valtakirja. Ja se on hintavakaus, Isabel Schnabel sanoo.

– Jos näemme uhkia hintavakaudelle, meidän on toimittava tämän mandaattimme mukaisesti. Nykyinen hillitty inflaationäkymä antaa olettaa, että tämä ei todennäköisesti tapahdu ihan lähiaikoina. Ja haluan myös muistuttaa, että Euroopan keskuspankki on jo nyt arvioitu yhdeksi maailman itsenäisimmistä keskuspankeista.

Euroalue on nyt velkalastissa, mutta Schnabelin mukaan vaihtoehtoja ei ollut.

– Pandemia on johtanut sekä valtioiden että yritysten velkaantumiseen. Se oli väistämätöntä ja jopa tarpeellista, Schnabel muistuttaa.

Yritysten oli otettava velkaa, koska niiden oli rahoitettava juoksevat kulunsa. Hallitusten oli otettava velkaa, jotta ne voivat tukea kotitalouksia ja yrityksiään.

Jatkossa Schnabelin mukaan on tärkeintä se, miten rahat käytetään.

– Jos julkiset varat käytetään viisaasti ja se johtaa tuottavuuden kasvuun, korkeammat velkatasot eivät ole vakava ongelma. Lopulta talouskasvu määrittää, onko velan määrä kestävällä tasolla.

Millainen olisi viisasta rahankäyttöä? Isabel Schnabel nostaa esimerkiksi EU:n 750 miljardin euron elpymisrahaston. Se tukee kasvuun sellaisia toimialoja ja jäsenmaita, joihin korona iski voimakkaammin kuin muihin.

Sisäisten erojen kasvu nostaisi Schnablin mukaan esiin "merkittäviä ongelmia" myös yhteiselle rajapolitiikalle.

Elpymispaketti on ollut selvästi keskuspankille mieleen.

– Se on kaikkien etu. Erityisesti Suomen kaltainen talous, joka on hyvin riippuvainen muualle Eurooppaan suuntautuvasta viennistä, hyötyy vahvemmasta Euroopasta, Schnabel sanoo.

Lue myös

Korot nousevat, inflaatio kerää höyryä – Euroopan keskuspankki aikoo kiihdyttää valtionlainojen osto-ohjelmaansa

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille

Lisäys 17.55. Talouden positiivinen kehitys on seurausta tautitilanteen parenemisen lisäksi myös valtioiden tekemän elvytyksen ja keskuspankin rahapolitiikan onnistumisesta. Lisätty "tautitilanteen parenemisen lisäksi myös".