1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pyhät paikat

Metsähallitus jatkaa saamelaisten pyhien paikkojen suojelua: nyt vuorossa on Sulaojan pyhä lähde Karigasniemellä

Viime vuonna Metsähallitus rauhoitti matkailulta Inarijärvellä sijaitsevan Ukonkiven, joka on inarinsaamelaisten vanha seita eli pyhä paikka. Tänä kesänä Metsähallitus pyrkii rauhoittamaan Karigasniemessä sijaitsevan Sulaojan alueen purkamalla osan Sulaojan retkeilyreitin rakenteista.

Pirjo Seurujärven mielestä on tarpeellista keskustella alkuperäiskansoille pyhien paikkojen käytöstä matkailussa. Kuva: Xia Torikka / Yle

Metsähallitus on aloittanut suositun Sulaojan reitin rakenteiden purkamisen Karigasniemellä.

Metsähallitus sai viime syksynä vetoomuksen, jossa toivottiin, että Sulaojan polku ja retkeilyrakenteet purettaisiin. Alueelle on aiemmin myös suunniteltu paljon keskustelua herättänyttä vedenpullottamoa, ja sen myötä Sujaojan ympäristöön on jäänyt koepumppauksia varten asennettuja kaivoja ja putkia, joita myös esitettiin purettavaksi.

Tähän mennessä Metsähallitus on ehtinyt purkaa päälähteen laiturin sekä poistamaan opastetaulun. Polkua on myös siirretty hieman, ja lähtöpaikalta on poistettu vessat ja jätteenkeräyspiste.

Sulaoja on pyhä paikka alueen saamelaisille ja se on myös lain suojaama muinaisjäänne. Metsähallitus ei kuitenkaan pysty kokonaan estämään alueella käyntiä, mutta pyrkii ohjaamaan retkeilijät eri alueille. Metsähallitus on myös poistanut kaikki tiedot Sulaojasta nettisivuiltaan.

– Siellä on pysähtynyt bussiryhmiä ja muita. Sieltä puretaan sellaiset yleisen levähdyspaikan ja jätepisteen rakenteet pois. Perusrakenteet pidetään vielä paikallaan, kertoo Metsähallituksen puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi.

Viime vuonna Sulaojan reitillä oli 7 800 käyntiä. Määrä on kasvanut joka vuosi.

Seurujärven mukaan rakenteiden purku ei ole kuitenkaan läpihuutojuttu: alueella kulkua ei voi täysin estää, joten maaperän kuluminen aiheuttaa huolta. Rakenteet suojaavat alueen herkkää ympäristöä kulumiselta.

– Täytyy laajemmin pohtia asiaa, ettei aiheutettaisi enemmän haittaa kuin hyötyä, huomauttaa Seurujärvi.

Keskustelua alkuperäiskansojen pyhien paikkojen matkailukäytöstä on käyty laajemminkin

Reilu vuosi sitten päätettiin rauhoittaa Inarijärvellä sijaitseva Ukonsaari matkailulta. Se on ollut yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä Inarissa. Ukonsaari, inarinsaameksi Äijih, on inarinsaamelaisten vanha seita eli pyhä paikka. Myös se on suojattu muinaismuistolailla.

Pirjo Seurujärven mukaan Metsähallitus oli keskustellut jo pidempään saamelaisten pyhien paikkojen käytöstä matkailussa. Keskustelujen keskiössä oli nimenomaan Ukonsaari.

Metsähallitus päätti purkaa saarella olevat rakenteen sen jälkeen, kun Ukonsaaren risteilyjen pääoperoijan ilmoitti, ettei risteilyillä enää rantauduta Ukonsaarelle.

Aihetta on käsitelty muuallakin maailmassa. Tunnetuin kohde on Australiassa sijaitseva pyhä Uluru, joka on myös rauhoitettu turismilta.

Seurujärven mukaan on tarpeellista keskustella siitä, miten alkuperäiskansojen pyhiä paikkoja käytetään matkailussa eettisesti oikein.

– Ylipäätään se, että jos esimerkiksi Ukon tapaus nostaa alkuperäiskansojen asiaa ihmisten tietoisuuteen, niin se on jo hienoa, puhumattakaan siitä, millainen merkitys näillä on alkuperäiskansoille, sanoo Pirjo Seurujärvi.

Alkuperäiskansoille pyhien paikkojen matkailukäytöstä oli myös puhe Ylen Aamussa torstaina.

Pirjo Seurujärvi
Alkuperäiskansoille pyhien paikkojen matkailukäytöstä oli myös puhe Ylen Aamussa torstaina.