1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ruotsi

Kiista asuntojen vuokrasääntelystä ajoi Ruotsin poliittiseen kriisiin – tällaisia ovat länsinaapurin asuntomarkkinoiden erikoisuudet

Ruotsissa pula asunnoista on ajanut hallituksen kiperään paikkaan. Asuntoja pitäisi saada lisää etenkin suurimpiin kasvukeskuksiin, mutta hanke tilanteen muuttamiseksi on ajanut maan poliittiseen kriisiin.

Asuntorakentamisen arvioidaan jääneen Ruotsissa vuosia jälkeen todellisesta rakennustarpeesta. Arkistokuva Tukholmasta. Kuva: Mauritz Antin / EPA

Ruotsissa on jo pitkään ollut kova pula asunnoista ja tämä näkyy myös tällä viikolla kärjistyneessä poliittisessa kriisissä.

Asuntorakentaminen laahaa Ruotsissa vuosia jäljessä tarpeeseen nähden ja tämän vuoksi varsinkin suurimmista kaupungeista on vaikea löytää asuntoa.

Asuntopolitiikan arvostelijat ovat nostaneet yhdeksi syypääksi vuokra-asuntopulaan vuokrien sääntelyn ja vaatineet siitä luopumista. Tämä olisi kuitenkin valtava muutos Ruotsin asuntopolitiikassa, ja pienetkin askeleet siihen suuntaan aiheuttavat kuohuntaa.

Vasemmistopuolue ilmoitti torstaina menettäneensä luottamuksensa demaripääministeri Stefan Löfveniin, koska tämän hallitus on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) vuokrasääntelystä luopumisen mahdollistamista uusien vuokra-asuntojen osalta. Selvityksessä esitetään, että vuokranantaja voisi valita säännellyn vuokran ja markkinavuokran välillä.

Kokosimme lyhyen oppaan Ruotsin asuntomarkkinoiden erikoisuuksista.

Vuokra-asuminen

Ruotsissa on käytössä vuokrasääntely, joka määrittelee vuokran enimmäismäärän. Vuokrataso päätetään vuokralaisyhdistysten ja kiinteistönomistajien yhteisissä neuvotteluissa. Bruksvärdessystem-järjestelmässä päätetty vuokrataso koskee niin yleishyödyllisiä kuin yksityisiäkin vuokra-asuntoja.

Vuokran suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi asunnon sijainti ja sen varustelutaso, mutta myös asukkaiden yhteisten tilojen taso ja lähiympäristön kunto.

Vuokrasääntely pitää viralliset vuokrat kohtuullisina, mutta on arvostelijoiden mukaan johtanut kestämättömään tilanteeseen. Vuokrasääntely vähentää rakentajien intoa tehdä uusia vuokra-asuntoja etenkin kasvukeskuksissa.

Edullisen vuokra-asunnon itselleen saaneet pitävät kiinni asunnoistaan ja kunnallisiin vuokra-asuntoihin on vuosien jonot. Sekä laillinen että laiton vuokra-asuntojen jälleenvuokraus ja alivuokralaisuus kukoistavat.

Jälleenvuokraus (andrahandskontrakt) tarkoittaa sitä, että asunnon itselleen vuokrannut ihminen vuokraa sen edelleen. Tällöin vuokranantajana ei ole asunnon omistaja, vaan asunnon ensimmäisenä itselleen vuokrannut henkilö.

Jälleenvuokraussopimuksen tehneellä asukkaalla ei ole huoneiston hallintaoikeutta, sopimukset ovat usein lyhyitä ja todella kalliita.

Jälleenvuokrauksia saatetaan myös myydä pimeästi, ja tällaisen laittoman ketjuttamisen seurauksena vuokra-asunnon todellinen asukas voi välillä olla yllätys. Pimeän sopimuksen tehneen vuokralaisen asema on riitatilanteessa heikko.

Yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja on alle 20 prosenttia asuntokannasta ja yksityisiä vuokra-asuntoja 20 prosenttia asuntokannasta.

Kunnan vuokra-asuntoa saattaa Ruotsissa joutua jonottamaan vuosikausia ja pimeää jälleenvuokrausta tapahtuu usein. Arkistokuva Malmön Rosengårdista. Kuva: AOP

Asumisoikeusasuminen

Siinä missä suomalainen kerrostaloasuja asuu tyypillisesti asunto-osakeyhtiössa, asuu ruotsalainen osuuskuntamuotoisessa asumisoikeusasunnossa (bostadsrätt). Ruotsin malli eroaa Suomen asumisoikeusjärjestelmästä.

Ruotsissa bostadsrätt-asukas ostaa oikeuden käyttää asuntoa hankkimalla osuuden asuinkiinteistöstä. Hän ei omista asuntoaan, mutta voi asua siinä niin kauan kuin haluaa ja jättää asumisoikeuden myös perinnöksi.

Asumisoikeuden voi myydä vapailla markkinoilla, eikä hintaa ole säännelty, joten se voi nousta hyvin korkeaksi. Asumisoikeusasuntoa ei saa vuokrata eteenpäin ilman asumisoikeusyhdistyksen antamaa lupaa ja mahdollisen vuokrasopimuksen pitää olla määräaikainen.

Asumisoikeusyhdistys (bostadsrättsförening), jonka jäseniä kaikki kiinteistön asukkaat ovat, omistaa ja hallinnoi kiinteistöä yhdessä.

Ruotsissa on jonkin verran myös vuokramuotoisia osuuskunta-asuntoja (kooperativa hyresrätter). Tällaiset asunnot ovat asunto-osuuskunnan rakentamia, hallinnoimia ja jäsenilleen vuokraamia.

Asumisoikeusasuntojen osuus Ruotsin asuntokannasta on yli 20 prosenttia.

Omistusasuminen

Omistusasuminen (äganderätt) eli kiinteistön suora omistaminen koskee Ruotsissa pääosin vain omakotitaloja.

Omistusasuntoja on lähes 40 prosenttia Ruotsin asuntokannasta.

Asuntolainan lyhentämisvaatimus

Ruotsissa on asetettu minimivaatimus (siirryt toiseen palveluun) asuntolainojen vuosilyhennyksistä. Mikäli lainan suuruus on yli 70 prosenttia asunnon arvosta, on lainaa lyhennettävä vähintään kahdella prosentilla lainasummasta joka vuosi.

Kun lainan osuus on 50–70 prosenttia asunnon arvosta, on vuosittainen lyhennysvaatimus yksi prosentti lainasummasta.

Mikäli asuntolainan kokonaismäärä on suurempi kuin lainanottajan vuosittaiset bruttotulot 4,5-kertaisesti, on lainanottajan maksettava lyhennystä lisäksi vielä yksi prosentti lainan kokonaismäärästä.

Alle 50 prosentin lainaosuudelle ei ole asetettu vuosikohtaista lyhennysvaatimusta, ellei lainasumma ylitä 4,5-kertaisia bruttovuosituloja.

Lue myös:

Stefan Löfvenin hallitus saattaa kaatua Ruotsissa ensi viikolla – tässä taustat, miksi syksyllä voi olla edessä vaalit

Ruotsin pääministeri hallituskriisistä: "Jos hallitus ei saa luottamusta, edessä ero tai pikavaalit"

Tukholman asuntopula lykkää nuorten muuttoa omilleen: Mathilda, 24, on yksi kymmenistä tuhansista yhä kotona asuvista – "On aika aloittaa oma elämä"