1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hallituksen talouspolitiikka

Marinin hallitus saa sapiskaa menokehysten rapauttamisesta – Valtiontalouden tarkastusvirasto pelkää käytännön yleistyvän

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut arvionsa Suomen finanssipolitiikasta. VTV:n mukaan hallituksen puoliväliriihen päätökset poiketa menokehyksistä vuosina 2022 ja 2023 vaarantavat Suomen maineen luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana.

Hallituksen huhtikuun puoliväliriihen jälkeen valtiovarainministerin salkun ottanut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kuvassa vasemmalla) veti hallituksen sisällä tiukkaa talouslinjaa. Oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korosti myös RKP:n vaatineen vastuullista talouspolitiikkaa. Kuva: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia

Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus luopui koronakriisin vuoksi vuonna 2020 kokonaan vaalikauden menokehyksestään.

Hallitus palasi julkisia menoja rajoittaviin kehyksiin tänä vuonna, mutta niihin sisällytettiin lukuisia poikkeuksia. Kevään puoliväliriihessä hallitus korotti tiukan poliittisen väännön jälkeen menokehystasoa tuleville vuosille 2022 ja 2023.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (siirryt toiseen palveluun) arvioi, että hallituksen tekemät mittavat poikkeukset ja muutokset valtion menokehyksessä ulottuvat todennäköisesti koronapandemian jälkeiselle ajalle.

VTV:n mukaan tämä heikentää kehysjärjestelmän uskottavuutta ja voi rapauttaa sen merkitystä valtion menojen hillitsijänä.

– Puoliväliriihen päätökset saattavat johtaa siihen, että kehystasosta poiketaan myöhemminkin ilman seuraamuksia eikä hallitusohjelmassa sovitusta menotasosta pidetä kiinni. Tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu, VTV:n ylitarkastaja Sini Salmi huomauttaa.

VTV: Kehysjärjestelmään sitoutuminen on tärkeää

Valtiontalouden tarkastusvirasto teki tarkastuksen menokehysten toimivuudesta vuosina 2003–2020, jolloin järjestelmä on ollut käytössä nykymuodossaan.

Valtiovarainministerin tehtävän toukokuussa jättänyt Matti Vanhanen (kesk.) toi hallituksen puoliväliriiheen menokehysten mukaisen esityksen, joka olisi vaatinut yli miljardin euron tasapainotustoimia. Vasemmistoliiton Jussi Saramo (kuvassa vasemmalla) vastusti menojen leikkaamista. Kuva: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia/Statsrådets kansli

Pitkäaikaisen tarkastelun rinnalla VTV julkaisi jokakeväisen finanssipolitiikan valvonnan arvionsa.

Tarkastusvirasto pitää valtiontalouden kehysjärjestelmää välttämättömänä finanssipoliittisena välineenä. Järjestelmä on toiminut pääosin hyvin, ja siihen sitoutuminen on tärkeää myös jatkossa.

VTV:n mukaan kehysjärjestelmä on hyvä väline priorisoida menopäätöksiä ja suunnitella menojen kohdentamista vaalikauden aikana,

– Valtion budjetin reaaliset menot ovat kasvaneet, mutta suhteessa BKT:hen ne ovat pysyneet melko vakaina. Kehysjärjestelmä vaikuttaa siis rajaavan menojen kasvua, mutta järjestelmän heikkous on, ettei se huomioi menojen ja tulojen suhdetta, Sini Salmi toteaa.

Tulojen ja menojen epätasapainosta on Salmen mukaan seurannut alijäämäisiä budjetteja myös nousukaudella, ja valtion velan suhde BKT:hen on kasvanut 2010-luvulla merkittävästi.

Taloudessa keväällä jo vahvaa toipumista

Poikkeusvuoden 2020 jälkeen hallitus palautti toukokuussa julkisen talouden suunnitelmaan lakisääteiset tavoitteet, jotka koskevat julkisen talouden kehitystä lähivuosien aikana.

Hallituksen puoliväliriihessä pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolustivat koronaelvytyksen jatkamista vielä vuonna 2022. Kuva: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia

Tavoitteet on asetettu väljiksi, mutta ne ovat lainsäädännön mukaisia, sillä Suomi on edelleen EU-säädösten määrittämissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

– Väljien lakisääteisten tavoitteiden vuoksi on entistä tärkeämpää, että hallituksen kestävyystiekartan tavoite julkisen velkasuhteen kasvun taittumisesta toteutuu. On hyödyllistä, että tiekarttaan on lisätty erilaisia skenaarioita velkasuhteesta. Tämä havainnollistaa velkaennusteen epävarmuutta ja politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia, johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.

VTV:n finanssipolitiikan valvontatoiminto painottaa, että finanssipolitiikassa olisi huomioitava talouden suhdannetilanne. Suhdanteita tasaamalla voidaan kerätä hyvinä aikoina taloudellisia puskureita.

VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tuottama talouden suhdanneindikaattori (siirryt toiseen palveluun)viittaa talouden vahvaan toipumiseen keväällä 2021.

Voit keskustella tästä artikkelista lauantaihin 19.6.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Kehysriihi ei paljon kirkastanut hallituksen visiota talouspolitiikasta – Luottokelpoisuus jäi historian varaan

Pitkäksi venynyt kehysriihi maaliin – Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista, kotitalousvähennykseen korotus

Lue tästä nopeasti hallituksen kehysriihen keskeisimmät päätökset – hyötyjiä esimerkiksi öljylämmityksestä luopujat