1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viro

Arkea maailmalta: Matkustuskiista antaa Suomen virolaisista yksipuolisen kuvan – suurinta osaa tänään päättyneet rajoitukset eivät edes koskeneet

Media vahvistaa Suomenlahden kummankin puolin kuvaa perheistään erossa olevista rakennusmiehistä. Virolaisuus Suomessa on kuitenkin paljon monitahoisempi ilmiö, kirjoittaa Ylen Viron-toimittaja Rain Kooli.

Ylen Viron-toimittaja Rain Kooli Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

TALLINNA Näky on monelle tuttu. Jo torstaina illansuussa Länsiterminaalin odotushalliin kerääntyy helposti erottuvaa väkeä.

Fyysistä työtä on selvästi tehty. Mukana on pieni urheilukassi tai reppu. Lähtöporteille asettaudutaan jonoon lähes tuntia ennen laivaannousua.

Ikään kuin olisi kiire kotiin. Tai ainakin pakoon tätä ainaista matkustamista.

Sama joukko kokoontuu Tallinnan päässä sunnuntai-iltaisin tai viimeistään maanantaina kukonlaulun aikaan.

Monesti jää kuitenkin huomaamatta, että heidän lisäkseen lautoissa on muutakin väkeä. Lääkäri, hoitaja tai laitoshuoltaja siellä, tutkija tai yrittäjä tuolla.

Opettajia, konsultteja, valmentajia. Ainakin yksi toimittaja.

Valtaosa Suomen virolaisista loistaa kuitenkin poissaolollaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät ravaa kovin usein lahden yli. He ovat asettautuneet asumaan Suomeen ja pyörittävät arkeaan kuka missäkin. Kotkasta Kemiin, Salosta Sodankylään.

Rajavartija tutkii Virosta matkustajalaivalla saapuneen Peeter Ottin papereita. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kukaan ei tiedä aivan tarkkaan, kuinka paljon virolaisia Suomessa asuu. Julkisuudessa usein käytettyjä lukuja ovat 50 000 ja 20 000.

Ensimmäinen kuvaa tilastokeskuksen tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa vakituisesti asuvien Viron kansalaisten määrä. Toinen on arvio siitä, kuinka paljon Virossa kirjoilla olevia virolaisia käy Suomessa töissä enemmän tai vähemmän säännöllisesti.

Tästä jälkimmäisestä joukosta osa käytännössä asuu Suomessa, vaikka virallinen kotikunta onkin lahden eteläpuolella. Neljästä viiteen päivään viikossa paitsi kesäloman aikaan. Yhteensä kaksi kolmannesta vuodesta.

Moni tekee kuitenkin pätkä-, kausi- tai etätöitä osittain tai kokonaan.

Viron EU-jäsenyyttä seuranneessa rajattomassa, esteettömässä ja byrokratiattomassa (siirryt toiseen palveluun) todellisuudessa kukaan ei pidä reissaajista varsinaista lukua. Työlupia ei tarvita, maahantulosta ei jää leimaa passiin eikä edes merkintää viranomaisjärjestelmiin. Paitsi nyt korona-aikaan.

On siis käytännössä mahdotonta sanoa, kuinka monia virolaisia lähes diplomaattisen selkkauksen aiheuttaneet Suomen maahantulorajoitukset oikeasti koskivat. Kenties tuhansia, kenties satoja. Mene ja tiedä.

Suurinta osaa Suomen virolaisista eivät kuitenkaan koskeneet.

Viron pääministerin Kaja Kallaksen kirjoitus Helsingin Sanomissa toi matkustuskiistalle julkisuutta. Kuva: Ken Mürk / ERR

Virolaisia on sanottu Suomen näkymättömimmäksi vähemmistöksi. He ovat hyvin työllistyneitä veronmaksajia (siirryt toiseen palveluun), jotka eivät pidä itsestään meteliä.

Viime kuukauden aikana koettu poliittinen mittelö on tehnyt heistä näkyviä eikä suinkaan pelkästään myönteisessä mielessä.

Pääministeri Kaja Kallas on hoitanut poikkeuksellisilla ulostuloillaan näkymättömän vähemmistön sisäisen vähemmistön asiaa. Siinä sivussa on tullut hoidettua myös omaa sisäpoliittista kuvaa laskevan kannatuksen (siirryt toiseen palveluun) paineessa.

Moni suomenvirolainen ja vironsuomalainen toivoo, että viime aikojen tapahtumat – tai niistä revitellyt skandaalinkäryiset otsikot – eivät sotke tavallisten ihmisten välejä kummallakaan puolella lahtea. Syytä ei nimittäin ole.

Onneksi näyttää siltä, että sini(-musta-)valkoisissa hatuissa on reilusti jäitä. Ainakaan Suomen Tallinnan-suurlähetystöä eivät ole ympäröineet vihaiset mielenosoittajat vaan helteinen rauha.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.