1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Korona vei Aurinkorannikolta eläkeläiset, mutta toi etätyöläiset – ”Pyöräilen läppäri mukana, ja välillä istun palmun alle tekemään töitä”

Suomalaisyrittäjät uskovat, että trendi on tullut jäädäkseen. Etätyöbuumi ei kosketa ainoastaan Aurinkorannikon pikkukaupunkeja, vaan koko Málagan maakuntaa.

Jonathan Riikosen toimisto sijaitsee tänään palmun alla maantien vieressä. Kuva: Gabriel Bendahan

FUENGIROLA Suomalaisten suosimassa Fuengirolassa asuva kanadansuomalainen Jonathan Riikonen parkkeeraa polkupyöränsä maantien varteen ja kaivaa laukustaan läppärin. Sitten hän istuu tien varteen ja aloittaa työt.

– Tämä on hyvä paikka työntekoon. Toimitan kanadansuomalaisten sanomalehteä. Nyt teen kolumnia, eli en tarvitse edes nettiä.

Pandemia tyhjensi Aurinkorannikon edelliskeväänä erityisesti talven etelässä viettävistä eläkeläisistä. Osa heistä palasi tänä vuonna takaisin, mutta Fuengirolan suomalaisyhteisö on saanut täydennystä myös etätyöläisistä.

Etätyöbuumi ei kosketa ainoastaan Aurinkorannikon pikkukaupunkeja, vaan koko Málagan maakuntaa.

Lue lisää: Väkiluku kasvoikin Málagassa pandemiavuonna eniten koko Espanjassa. (siirryt toiseen palveluun)

Koko Espanjan väkiluku putosi noin 100 000 hengellä viime vuonna. Eniten laskua oli suurissa kaupungeissa.

Työnantajalta lupalappu

Málagan kaupungin väkiluku kasvoi lähes 10 000 hengellä. Yli puolet uusista asukkaista on ulkomaalaisia, valtaosa etätyöläisiä – ja brexitiä panneita brittejä.

Niina Ristolainen kertoo saaneensa osakseen paheksuntaa Espanjaan etätöihin siirtymisestä. Ristolainen teki myös kuntavaalikampanjansa etänä. Kuva: Gabriel Bendahan

Myös kouvolalainen Niina Ristolainen päätti siirtää koko perheensä työnsä lisäksi Aurinkorannikolle viime syksynä.

– Samalla lapset oppivat paikallisessa koulussa kieltä ja kulttuuria.

Ristolainen työskentelee asiantuntijana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän joutui hakemaan työnantajalta lupaa tulla etätöihin ulkomaille.

Ylen alkuvuodesta tekemään kyselyyn vastanneista sadat suomalaiset kertoivat, että heitä on kielletty tekemästä etätöitä.

Ristolainen sai luvan helposti.

– Meillä on täällä läheisiä ja perhettä, se riitti syyksi, Ristolainen kertoo.

"Syksyllä ihmiset alkoivat yhtäkkiä palata"

Ristolainen tekee töitä useimmiten vuokraamassaan työpisteessä Fuengirolan keskustan tuntumassa. Coworking-tilassa usean alan työntekijät, pääasiassa yrittäjät työskentelevät saman katon alla.

Ilmapiiri on kansainvälinen. Kansallisuuksia on yli 10, suomalaisia ja ruotsalaisia eniten.

Coworking-työtilan yrittäjät Pauliina Manso ja Outi Hannuksela perustivat yrityksen vain vuosi ennen pandemian alkua. Uudet toimitilat tyhjenivät, kun Espanjan hallitus pakotti edelliskeväänä sulkemaan kaikki yhteiskunnalle ei-välttämättömät yritykset.

Pauliina Manso (oik.) ja Outi Hannuksela joutuivat heti tiukkaan tilanteeseen, kun pandemia pakotti sulkemaan edelliskeväänä ja Aurinkorannikko tyhjentyi ulkomaalaisista. Kuva: Gabriel Bendahan

– Kun tila sulkutilan jälkeen avattiin, meillä oli täällä pelkästään ruotsalaisia. Viime kesä oli hiljainen, mutta syksyllä ihmiset alkoivat yhtäkkiä palata.

Fuengirolaan on nyt avattu jo toinen samalla idealla toimiva työtila, johon mahtuu kymmeniä.

– Joka päivä Suomesta tulee sähköpostilla ja puhelimella kyselyjä. Ihmiset ovat todella tulossa ja jäämässä tänne.

Lähtöpäätös aiheutti paheksuntaa

Espanjan paras puoli suomalaisten mielestä on tietenkin ilmasto.

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva mainostoimistotyöntekijä Stephanie Rchidi lähti lokakuussa Espanjaan, koska etätyöskentelystä tuli mahdollista. Tuolloin pandemiatilanne oli Espanjassa edelleen paha.

Rchidi kertoo jännittäneensä muuttoa ja ihmisten reaktioita.

Pauliina Manso ja Stephanie Rchidi vaihtavat kuulumisia työpäivän jälkeen coworking-tilaa vastapäätä sijaitsevassa baarissa. Työntekijät muodostavat työyhteisön. Kuva: Gabriel Bendahan

– Sain kuulla negatiivisia kommentteja, kun kerroin lähtöpäätöksestä. Suhtautuminen Espanjassa on ollut rennompaa, vaikka täällä on ollut tiukat rajoitukset.

– Rajoitukset ovat kuitenkin selkeät ja niitä noudatetaan.

Ristolainenkin kertoo kohdanneensa paheksuntaa Espanjaan etätöihin muuttamisesta. Se ei häntä haittaa.

– Jotkut työkaverit katsoivat paheksuvasti. Haluaisin rohkaista ihmisiä lähtemään. Pyrin siihen, että pystyisin tulevaisuudessakin tekemään osan ajasta täältä.

"Kun kyllästyn maisemiin, vaihdan paikkaa"

Málaga lanseerasi helmikuussa kampanjan etätyöläisten houkuttelemiseksi alueelle. (siirryt toiseen palveluun)

Etätyöläisistä toivotaan piristystä kuihtuneille matkailumarkkinoille. Málaga on luonut etätyöläisiä varten muun muassa asuntoportaalin, jossa on määräaikaisia vuokra-asuntoja.

Tulijoille tarjotaan myös yhteistyöskentelyyn tarkoitettuja coworking-tiloja.

Niina Ristolainen tekee töitä myös kahviloissa. Hän toivoo, että saisi pysyä Espanjassa osan vuodesta jatkossakin. Kuva: Gabriel Bendahan

Ilmaston lisäksi myös yhteisöllisyys nousee lähtijöiden puheissa Espanjan parhaimpiin puoliin.

– Suomessa istuin yksin kotona, täällä on ihmisiä ympärillä ja yhteistä tekemistä, Rchidi sanoo.

Tien varressa istuva Jonathan Riikonen ei yhteisöllisyyttä kaipaa. Hän ei myöskään tiedä kuinka kauan viihtyy Aurinkorannikolla ennen kuin jatkaa seuraavaan kaupunkiin tai maahan.

– Pyöräilen läppäri mukana, ja välillä istun palmun alle tekemään töitä. Kun kyllästyn maisemiin, vaihdan paikkaa, Riikonen sanoo.

Korjaus 24.6.2021 kello 11:05. Málagan maakunta kuuluu Andalusian itsehallintoalueeseen. Jutussa väitettiin aiemmin virheellisesti, että Málaga on itsehallintoalue.

Haluaisitko sinä lähteä Aurinkorannikolle etätöihin Suomen ilmastoa pakoon? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23.6.2021 kello 23:een asti.

Lue myös:

Kyllästyttääkö jo kotikonttorissa? Goaan ja Sisiliaan päätyneet etätyöläiset kertovat, miten irtiotto on mullistanut elämän