1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. avohakkuut

Metsäteollisuuden avohakkuille tyrmäys EU-komissiolta: niitä pitäisi "välttää", linjataan uudessa, julki vuodetussa metsästrategiassa

Komissio ehdottaa myös "dramaattista muutosta" lyhytikäisiin puutuotteisiin keskittyvässä metsäteollisuudessa. Se tarkoittaisi käytännössä teollisuuden painopisteen siirtämistä sellu- ja paperituotteista sahatavaraan ja rakentamiseen. Lopullinen versio metsästrategiasta julkaistaan heinäkuun lopulla.

Avohakkuissa puusto poistetaan kokonaan ja uusi metsä kasvatetaan taimista. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

EU-komissio haluaa vähentää metsäteollisuuden avohakkuita, linjataan EU:n uudessa metsästrategiassa.

Metsästrategia on yhä kesken ja sen valmisteluprosessi on käynnissä. Ensimmäinen versio siitä vuodettiin julkisuuteen viime viikolla.

Strategian luonnoksessa komissio linjaa, että avohakkuita, clear cutting, pitäisi jatkossa välttää. Niitä pitäisi strategian mukaan tehdä vain, jos ne voidaan todistaa ympäristön ja "ekosysteemin terveyden" kannalta välttämättömiksi.

– Sen lisäksi, että avohakkuut tuhoavat biodiversiteettiä, ne aiheuttavat hiilipäästöjä muun muassa maaperän kautta, strategiassa lukee.

Metsästrategiassa otetaan selvin sanoin kantaa myös puunkäyttöön. Komissio peräänkuuluttaa "dramaattista muutosta", joka tarkoittaisi siirtymistä pois lyhytikäisistä puutuotteista kohti pitkäikäisiä tapoja käyttää puuta.

Pitkäikäiset tuotteet ovat komission mukaan rakennuksia ja esimerkiksi huonekaluja. Lyhytikäiset tuotteet eli käytännössä sellu-, paperi ja kartonkituotteet sekä puun energiakäyttö pitäisi strategian mukaan minimoida.

Lyhytikäisyys liittyy ilmastovaikutuksiin siten, että vaikkapa paperiin tai kartonkiin varastoituneen, alunperin puun sisältämän hiilen lasketaan päätyvän ilmakehään vain muutamien vuosien kuluessa.

Esimerkiksi puurakennuksissa hiili säilyy sen sijaan kymmeniä, jopa satoja vuosia.

Strategia on kannanotto komissiolta

Komission on määrä julkaista lopullinen strategia heinäkuun 20. päivä, pian ilmastolakipaketin jälkeen.

EU:n ilmastolainsäädäntöä kirjoitetaan uusiksi parhaillaan, sillä jäsenmaat päättivät loppuvuodesta kiristää unionin päästövähennystavoitetta 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusi tavoite vaatii useiden lakien ja asetusten avaamista ja uudelleen muotoilua.

Metsästrategia ei liity suoraan lakipakettiin, vaan on osa kestävän kehityksen ohjelmaa, Green Dealia. Se ei sido jäsenmaita sellaisenaan, mutta voi poikia myöhemmin toimenpideohjelmia ja lainsäädäntöä.

Strategia on myös komission "poliittinen kannanilmaus", ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastoasiantuntija Sini Eräjää sanoo. Hän seuraa EU:n ilmastolainsäädännön valmistelua Brysselissä.

Eräjää arvioi, että nyt työn alla oleva metsästrategia on edeltäjäänsä huomattavasti konkreettisempi. Myös aiemmassa strategiassa on linjattu kestävästä metsätaloudesta, mutta melko yleisellä tasolla.

– Komissio on ottamassa ison askeleen ja aikoo tehdä tarkempia määritelmiä kestävälle metsätaloudelle. Se on ollut niin lavea käsite, että lähes kaikki valtiot ovat voineet kertoa harjoittavansa kestävää metsätaloutta, Eräjää sanoo.

Komissio taas kirjoittaa strategiassa, että kyseessä on ensimmäinen metsästrategia, joka on kirjoitettu luontokadon ja -kriisin näkökulmasta.

– Seuraava vuosikymmen on ratkaiseva, ja siksi esitämme konkreettisen suunnitelman vuodelle 2030, strategiassa lukee.

Marinin ja Löfvenin kritisoima "luonnonläheinen metsätalous" saa pian määritelmän

Strategiassa on paljon yhteneväisyyttä EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, jonka parlamentti hyväksyi reilu viikko sitten.

Biodiversiteettistrategiassa linjataan muun muassa, että kaikki EU-maiden luonnontilaiset ja vanhat metsät pitäisi suojella.

Sama suojeluvelvoite toistuu myös metsästrategiassa. Siinä edellytetään lisäksi, että jäsenmaat kartoittavat vanhat metsät tulevien suojelutoimien pohjaksi.

Luonnontilaisten ja vanhojen metsien tarkempi määrittely on hiertänyt metsäteollisuuden edunvalvojia biodiversiteettistrategian ja ilmastolainsäädäntöön liittyvän taksonomian eli kestävän rahoituksen asetuksen yhteydessä. Komissio lupaakin metsästrategiassaan työstää tarkan määritelmän molemmille vuoden loppuun mennessä.

Komissio lupaa tarkkuutta niin ikään "luonnonläheisen metsätalouden" määrittelyyn. Termi nousi keskusteluun, kun Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjoittivat Ursula von der Leyenille huhtikuussa.

Sanna Marin ja Stefan Löfven vetosivat EU-komission puheenjohtajaan, että termi jätettäisiin pois taksonomiasta siihen saakka, kunnes sille saadaan tarkempi merkitys. Kestävän rahoituksen luokittelu julkaistiin toukokuussa.

Termi pudotettiinkin taksonomiaa koskevasta asetuksesta pois, mutta metsästrategiassa sen määritelmää jo luonnostellaan.

Luonnonläheinen metsätalous on strategian mukaan esimerkki kestävästä metsätaloudesta. Sen tavoitteena ovat "metsät, joissa yhdistyvät monimuotoisuus, hiilivaraston ylläpito ja sahateollisuuteen liittyvä taloudellinen tuotto".

Komissio kaavailee strategiassa myös jonkinlaista sertifikaattia luonnonläheisen metsätalouden harjoittajille.

Metsien sitominen osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa ja päästövähennystavoitteita on ollut Suomelle vaikeaa alusta saakka. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

MTK: "Kauhuskenaario toteutui"

Komission uudet metsälinjaukset ovat suomalaiselle metsäsektorille odotetusti vaikea pala.

Suomessa vallitseva metsänhoitotapa on tasaikäinen kasvatus, joka perustuu pienimpien puiden alaharvennuksiin ja lopulta pääte- eli avohakkuisiin.

Suomalaismetsistä on myös hakattu useina vuosina eniten kuitupuuta (siirryt toiseen palveluun), joka päätyy paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin eli käytännössä lyhytikäisiksi lukeutuviin puutuotteisiin.

Jatkuva kasvatus on yhä selvästi vähemmän käytetty metodi. "Luonnonläheisen metsätalouden" voi ainakin osittain tulkita viittaavan juuri sen kaltaisiin metsänhoitomenetelmiin.

Toisin kuin avohakkuisiin perustuvassa menetelmässä, jatkuvassa kasvatuksessa koko puustoa ei poisteta missään vaiheessa, vaan tehdään yläharvennuksia, joissa kaadetaan lähinnä sahateollisuuden tarpeisiin menevää tukkipuuta.

Maa- ja metsätaloustuottajien edunvalvoja MTK pitää metsästrategian luonnosta lähes pahimpana mahdollisena vaihtoehtona.

– Sanotaan, että kyllä tässä sellainen kauhuskenaario toteutui, MTK:n EU-asioiden koordinoinnista vastaava Hanna Leiponen-Syyrakki sanoo.

Leiponen-Syyrakin mukaan komissio ylittää strategiassa rajan, jota suomalaisen edunvalvojat ovat pelänneet.

– Komissio haluaa ottaa metsäpolitiikan omiin käsiinsä. Jäsenmaiden päätäntävalta heikkenee.

Metsien sitominen EU:n ilmastopolitiikkaan on ollut vaikea pala Suomelle alusta saakka. Suomi ja metsäsektori ovat lobanneet viime vuosina voimakkaasti LULUCF-asetuksen laskentatapoihin liittyen. Asetuksessa määritellään vähimmäiskoko jäsenmaiden metsien muodostamalle hiilinielulle.

Tänä keväänä lobbaus on kohdistunut taksonomiaan, biodiversiteetti- ja metsästrategioihin sekä uusiutuvan energian direktiiviin REDiin. Suomalaisteollisuuden ja ministereiden viesti komissiolle on ollut, että suomalainen metsätalous on kestävää ilman EU:n ilmasto- ja monimuotoisuussääntelyäkin.

Leiponen-Syyrakin mukaan MTK haluaa pitää keinot kansallisissa käsissä, vaikka luonto- ja ilmastotavoitteista päätetäänkin EU:ssa.

– Tämä menee nyt sen rajan yli. Ei voi enää sanoa, että päätäntävalta olisi jäsenmailla.

Metsästrategia menee seuraavaksi muun muassa komissaarien ja heidän kabinettiensa käsittelyyn. Ennen lopullista julkaisua komissaarit hyväksyvät strategian niin kutsutussa kollegiossa.

Järjestö sanoo jatkavansa vaikuttamista metsästrategiasta ja ilmastolainsäädännöstä vastaavien komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ja ympäristökomissaari Virginijus ­Sinkevičiusen kabineteissa.

Myös suomalaiskomissaari Jutta Urpilaiseen aiotaan vedota. Urpilainen on kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari, mutta Leiponen-Syyrakin mukaan hän on edistänyt metsäasioita komissiossa aiemminkin.

Entä ovatko suomalaismetsien avohakkuut MTK:n mielestä sovitettavissa yhteen luonto- ja ilmastotavoitteiden kanssa?

– Kestävän metsänhoidon periaatteet määrävät, mitkä keinot ovat sallittuja, Leiponen-Syyrakki sanoo. Hän viittaa Suomen käytäntöihin kestävästä metsähoidosta, jota suomalainen metsäteollisuus kertoo noudattavansa.

Hänen mukaansa markkinoiden pitäisi myös saada ohjata sitä, mihin puuta käytetään.

Sini Eräjään mielestä komission strategia on osoitus siitä, että luonto- ja ilmastotavoitteet halutaan tuoda selvästi taloustavoitteiden rinnalle.

Eräjään mielestä suomalainen metsäkeskustelu on jumiutunut avohakkuiden ympärille. Niihin perustuva metsänhoito ei ole enää hallitseva tapa kaikissa EU-maissa, Eräjää sanoo ja viittaa esimerkiksi Saksaan, jossa avohakkuita tehdään nykyään vähemmän.

– Tämä on hyvä herätys, että ollaan jääty jumiin omaan maailmaan. Muualla metsätalous on jo liikkunut eteenpäin.

Eräjään mukaan hakkuukeskustelusta puuttuu myös kysymys, ketä varten avohakkuita oikeastaan tehdään.

– Ne palvelevat ennen kaikkea paperi- ja selluteollisuuden intressejä, hän sanoo.

Suomessa avohakkuiden kieltämisestä on laadittu kansalaisaloite, joka on parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsiteltävänä.

Vuodetusta strategiasta uutisoi Suomessa ensimmäisenä (siirryt toiseen palveluun)Talouselämä.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 23. kesäkuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Aalistunturille ehdotetaan uutta kansallispuistoa – Metsähallitus suunnittelee hakkuita alueella

EU-parlamentti vaatii tiukkaa lakia, joka turvaisi luonnon monimuotoisuuden – suomalaismepit täysin erimielisiä, mitä tapahtuu metsätaloudelle

Ville Niinistö syyttää Marinia ja muita ministereitä luonnonsuojelun vesittämisestä EU:ssa: "Kolhu Suomen maineelle ja metsäluonnon tulevaisuudelle"

Ydinvoima ja kaasu putosivat EU:n vihreiden sijoitusten listalta – Komissio esitteli maailman ensimmäisen pääomakohteiden ekoluokittelun

Metsäkato aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä, mutta Suomi haluaisi ohittaa omansa EU:ssa – Tutkimusprofessori: "Vastuutonta"

Avohakkuiden kieltämistä vaativa kansalaisaloite repi kiistan maaperän sitomasta hiilestä – Luonnonvarakeskuksen professori vetoaa tutkimustulokseen, jota ei ole julkaistu missään

Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää