1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rajavartiolaitos

Suomen itärajalla jokakesäinen pesurumba – 190 rajapaalua puhdistuu käsipelissä

Rajavartiolaitoksen työtehtäviin kuuluu rajamerkkien kunnossapito. Kesäisin rajamerkit pestään käsipelin. Ilomantsissa merkkejä on maalla kaikkiaan 191. Lisäksi vesillä olevat rajapoijut tarkistetaan.

Alkukesään kuuluu perinteinen rajamerkkien puhdistus ja kunnossapito
Alkukesään kuuluu perinteinen rajamerkkien puhdistus ja kunnossapito

Rockyhtye Miljoonasade lauloi takavuosina ikkunanpesun iloista: kuinka tässä talossa on 506 ikkunaa ja niitä puhtaaksi kai milloinkaan en saa.

Ilomantsin rajavartioaseman miehet eivät joudu kuitenkaan pesemään ikkunoita, vaan työn alla on 191 rajapaalun hinkkaaminen puhtaaksi.

Rajavartiolaitoksen pesuvälineet sopisivat ikkunanpesuunkin, mutta tunnelma on iloisempi kuin Miljoonasateen kappaleessa. Pesutyö tehdään käsipelin, ilman apuvälineitä. Tarvitaan ämpäri, vettä ja pesuainetta.

Rajapaalut ovat merkkejä, joilla ilmaistaan rajan läheisyys.

– Kaikki rajapaalut tarkistetaan huolellisesti ja tarvittaessa pestään ja puhdistetaan, jopa vahataan, jotta rajamerkintä pysyy vuodesta toiseen selkeänä, Ilomantsin rajavartioaseman päällikkö Janne Natri kertoo.

Rajapaalujen pesun lisäksi rajalinja raivataan.

Ilomantsin rajavartioaseman päällikkö Janne Natri vieressään Suomen itärajaa merkkaava rajapaalu. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Vesialueella rajan tarkka sijainti ei niin selvä

Joensuussa Korpijärven rajavesillä järven halkaisee 7 kilometrin matkalta valtakunnan raja: idässä on Venäjä ja lännessä Suomi.

Vesialueella valtakunnan rajan tarkkaa paikkaa ei ole merkitty veteen. Rajasta 100 metriä Suomeen päin on rajavesipoijutus.

Tätä 100 metrin aluetta voi kutsua turvarajaksi. Sen lähemmäksi rajaa ei saa tulla. Vesillä kielletty alue on merkitty keltaisilla vesipoijuilla.

Poijutetulla alueella vain viranomaisten on sallittua liikkua.

Ilomatsin rajavartioaseman työntekijät tarkistavat kesäisin rajapaalujen ohella myös rajapoijujen kuntoa.

Vanhempi rajatarkastaja Matti Vaakainen, nuorempi rajatarkastaja Pekka Suhonen sekä Cati-koira tarkastavat veneellä rajapoijuja. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Rajavyöhykkeellä ei saa liikkua ilman lupaa

Rajavyöhykkeellä liikkuminen on kiellettyä ilman rajavyöhykelupaa. Lupia ei myönnetä kenelle tahansa. Pitää olla joko työasioilla liikkeellä tai omistaa maata rajalta.

Kielletyn raja-alueen leveys vaihtelee 3 kilometristä noin puoleen kilometriin, riippuen paikasta.

Ilomantsin rajavartioaseman päällikkö Janne Natri uskoo, että vahingossa kielletylle alueelle liikkumaan erehtyminen on vesillä epätodennäköistä. Merkkejä on niin paljon ja tiheässä.

Vartioitavaa vesirajaa on Ilomantsissa noin 30 kilometriä. Korpijärvellä sijaitsee on isoin yhtenäinen vartioitava vesialue, joka on 7 kilometrin pituinen.

Rajapaalujen puhdistaminen kesähelteellä on iso urakka, kun Ilomantsissa paaluja on kaikkiaan 191.  Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Luvan ehtii hakea juhannukseksi, jos rajalle mielii

Mikäli rajavyöhykkeelle hamuaa, rajavyöhykeluvan voi hakea sähköisesti. Luvan käsittely kestää muutaman päivän.

Jos juhannusta haluaa viettää rajavyöhykkeellä sijaitsevassa mökissä, lupaa kannattaa hakea nopeasti.

Ilomantsissa Suomen ja Euroopan itäisimmässä pisteessä rajaa pääsee katsomaan ilman lupien hakemista.

Tuo piste sijaitsee Ilomantsissa Hattuvaaran kylän Virmajärvellä olevassa saaressa.

– Siellä Virmajärven saaressa on rajamerkit näkyvillä, Suomen ja Venäjän rajamerkit vartioivat rajaa vastakkain, Ilomantsin rajavartioaseman päällikkö Janne Natri kertoo.