1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elatusvelvolliset

Pienituloiset elatusvelvolliset joutuvat usein ulosottokierteeseen ja syrjäytyvät – syinä sosiaaliturvan ja verotuksen epäkohdat, kertoo tuore selvitys

Elatusvelvollisten asema sosiaaliturvassa ja verotuksessa on heikko. Keskeisimmät ongelmat liittyvät lapsilisiin, työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Elatusvelvollisuusvähennyksen maksimimäärän pitäminen ennallaan yli 30 vuotta on skandaali, sanoo tutkija.

Hyvätuloiset elatusvelvolliset pystyvät maksamaan elatusmaksut ilman ongelmia, mutta pienituloisten elatusvelvollisten kohdalla vero- ja tukikohtelu vie usein syrjäytymiskierteeseen. Kuva: AOP

Elatusvelvolliset ovat ryhmänä niin pieni, että sen ääni ei tahdo kantaa. Yhteiskunnan rakenteissa on nähtävissä myös vanhoja elatusvelvollisia koskevia kielteisiä asenteita.

– Siellä taustalla tuntuu olevan sellainen vanhanaikainen ajatus, että elatusvelvollinen on renttu, joka ei hoida asioitaan ja jonka eduista ei kannata pahemmin välittää, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry:lle (SOSTE), selvityksen tehnyt valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen.

Elatusvelvollisia eli elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan elatusapua maksavia vanhempia koskeva lainsäädäntö on sekava ja aiheuttaa syrjäytymisriskiä pienituloisten elatusvelvollisten joukossa, sanoo Honkanen.

Hän listaa elatusvelvollisten epäoikeudenmukaisen kohtelun kärkeen kolme asiaa. Ne ovat elatusvelvollisuusvähennyksen jälkeenjääneisyys sekä elatusvelvollisten kohtelu asuntotuen ja toimeentulotuen suhteen.

– Elatusvelvollisuusvähennyksen maksimimäärän pitäminen ennallaan yli 30 vuotta on skandaali, sanoo Honkanen.

Ongelmia koituu erityisesti pienituloisille

Elatusvelvollisuusvähennys tehdään vain valtionverosta, minkä takia pienituloisilla vähennys jää kokonaan saamatta. Todellinen vähennys koskee enemmän nimenomaan paremmin toimeentulevia.

Verohallituksen tilastotietokannan mukaan vuonna 2019 elatusvelvollisuusvähennys myönnettiin 43 734 henkilölle, mutta vähennys tehtiin todellisuudessa vain 26 897 henkilölle.

Ne, jotka eivät todellisuudessa vähennyksestä hyötyneet, sijoittuivat pääosin tuloluokkiin, joissa veronalaista tuloa on alle 40 000 euroa vuodessa.

Asumistuessa taas on sellainen ongelma, että sen tarpeen määrittelyssä elatusvelvollisuutta ei yleensä oteta huomioon.

– Se pienentää työttömien elatusvelvollisten asumistukea, koska lapsikorotus pienentää asumistukea, sanoo Honkanen.

Kolmas ongelmaryhmä on toimeentulotuki. Se koskee ennen kaikkea pienituloisia työttömiä. Sitä laskettaessa elatusmaksuja ei oteta pääsääntöisesti huomioon menona.

– Tämä johtaa monesti ulosottoon ja mahdollisesti ulosottokierteeseen, sanoo Honkanen.

Ulosotossa olevia maksuja on noin 30 000 - 40 000 ihmisellä. Pienituloiset työttömät, jotka useimmin ovat miehiä, joutuvat monesti syrjäytymiskierteeseen, koska ulosotto rajoittaa elämää ja haittaa työllistymistä. Esimerkiksi asuntoa ja vakuutuksia on vaikea saada.

Toimeentulotuessa voidaan ajatella erilaisia ratkaisuja. Elatusmaksujen huomioon ottaminen elatusvelvollisen menona olisi melko yksinkertainen ja johdonmukainen ratkaisu.

– Ulosotossa on myös kannustinongelma: ei kannata tehdä töitä kun iso osa palkasta menee suoraan ulosottoon, sanoo Honkanen.

SOSTE haluaa kehittää elatusvelvollisten sosiaaliturvaa

Elatusvelvollisten asema sosiaaliturvassa olisi Suomen sosiaali ja terveys ry:n tekemän selvityksen (siirryt toiseen palveluun) (linkki raporttiin) mukaan kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi, ymmärrettävämmäksi ja selkeämmäksi.

Edellä olevien epäkohtien lisäksi myös lapsilisien maksua pitäisi nykyaikaistaa. Lapsilisiä pitäisi voida jakaa vanhempien kesken. Nykyinen laki ei sitä käytännössä mahdollista, sanoo Honkanen.

Lapsilisien maksamiseen voisi tuoda lisää joustavuutta siten, että ainakin yhteishuoltajuus- ja vuoroasumistilanteissa niitä voisi jakaa maksettavaksi kummallekin vanhemmalle.

Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa, jonka toimikausi kestää vuoteen 2027 saakka.

Yleisessä asumistuessa elatusvelvollisen lapsia ei oteta huomioon. Honkasen selvityksen mukaan se voitaisiin ainakin osittain ottaa huomioon hyväksyttävissä asumismenoissa.

Elatusvelvollisten liitto haluaa uudistaa lainsäädäntöä

Elatusvelvollisten liitto on päättänyt käynnistää kansalaisaloitemenettelyn lapsen elatusapua koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

– Liitto haluaa uudistaa lapsen elatusapua ja elatustukea koskevia lakeja, elatusavun suuruuden määrittelevää asetusta ja lapsen elatusta koskevia oikeudenkäyntikäyntikuluja koskevia säännöksiä, sanoo liiton puheenjohtaja Ahti Hurmalainen.

Oikeusministeriön uusien ohjeiden soveltaminen on liiton mukaan monissa tapauksissa jopa kaksinkertaistanut elatusavun määrän aikaisempaan laskutapaan verrattuna.

– Voimassa olevat normit ovat liiton mielestä monilta osin kohtuuttomia ja perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia erityisesti elatusvelvollisten kannalta, sanoo Hurmalainen.

Liitto katsoo, että uudistukset vähentäisivät elatusapuoikeudenkäyntien määrää ja kestoa, mikä vähentäisi myös valtion menoja.

Liiton mukaan uudistukset olisivat omiaan auttamaan tuhansia ulosottoon joutuneita ihmisiä pois taloudellisesta ahdingosta.