1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Selvitys: Suomessa heitetään roskiin satoja miljoonia kiloja ruokaa vuosittain – ja elintarvikejätettä syntyy vielä enemmän

Kotitalouksissa roskiin joutuu eniten vihanneksia, juureksia ja perunoita sekä hedelmiä. Kolmanneksi eniten kotien ruokahävikissä on kahvia, jota keitetään liikaa. Kaupoissa roskiin menee valtavasti myös leipomotuotteita.

Suomessa päätyy roskiin noin 360 miljoonaa kiloa syömiskelpoista ruokaa vuosittain. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Suomessa syntyy noin 640 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä vuosittain, josta ruokahävikin osuus on noin puolet.

Määrät selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksestä, joka on keskuksen mukaan tarkin Suomessa tähän mennessä tehty.

Mikäli mukaan lasketaan myös peltoon jäävä sato, elintarvikejätteen määrä on lähes 700 miljoonaa kiloa.

Elintarvikejätteellä tarkoitetaan sekä ruokaa että ruoan osia, jota ei hyödynnetä ihmisravintona tai esimerkiksi rehuna. Ei-syötäväksi tarkoitettuja osia ruoasta ovat esimerkiksi hedelmien kuoret, lihojen luut ja kahvinporot. Jätteeksi päätyvää alun perin syömäkelpoista ruokaa kutsutaan ruokahävikiksi.

Ruokahävikin osuus elintarvikejätteestä on noin 360 miljoonaa kiloa.

Vihannekset ja hedelmät päätyvät roskiin

Eniten elintarvikejätettä syntyy kotitalouksissa.

Kotien elintarvikejätteen määrä on 295 miljoonaa kiloa vuodessa eli reilut 40 prosenttia koko ruokaketjun elintarvikejätteestä. Ruokahävikkiä siitä on 107–137 miljoonaa kiloa eli reilu kolmannes kaikesta ruokahävikistä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin lajittelututkimus- ja päiväkirjametodeja. Noin 300 kotitaloutta kirjasi ruokahävikkinsä kahden viikon ajan viime vuoden keväällä. Tiedot kerättiin uudella Hukka-sovelluksella eli hävikkipäiväkirjalla.

– Eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista, toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista ja kolmanneksi eniten kahvista, kertoo tutkija Inkeri Riipi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toiseksi eniten elintarvikejätettä muodostuu teollisuudesta, 160 miljoona kiloa eli noin 23 prosenttia kokonaismäärästä. Ruokahävikin osuus on 84 miljoonaa kiloa.

Ravitsemispalveluiden osuus koko elintarvikejätteestä on 12 prosenttia ja ruokahävikistä 17 prosenttia.

Kun ruoka tarjotaan linjastosta, suurin hävikki aiheutuu tarjoiluhävikistä. Annosravintoloissa myös asiakkaiden lautastähteet aiheuttavat merkittävästi hävikkiä.

Ravintoloiden elintarvikejäte ja ruokahävikki mitattiin hankkeessa kehitetyllä online-Lukeloki -sovelluksella.

– Lukelokilla saadaan mitattua elintarvikejätteen määrä yhdenmukaisesti ja ravintolan kannalta mahdollisimman vaivattomasti ja helposti, tutkija Kirsi Silvennoinen sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaupoissa roskiin leipää

Kaupan osuus elintarvikejätteestä on 9 prosenttia ja ruokahävikistä 16 prosenttia.

Tuoteryhmittäin tarkasteltuna suhteellisesti eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy tuoreista leipä- ja leipomotuotteista, mutta määrällisesti eniten tuoreista vihanneksista, juureksista ja hedelmistä.

Kaupan sektorin tiedot saatiin lähes kaikilta alan toimijoilta.

– Vastaukset kattoivat 96 prosenttia vähittäiskauppasektorin markkinaosuudesta, mikä on aivan poikkeuksellista, kertoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Elintarvikejätettä ovat ruokajätteen lisäksi myös ei-syötäväksi tarkoitetut osat, kuten hedelmien kuoret tai kahvinporot. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Ruokahävikkiä on mitattu Suomessa aiemminkin, mutta Luken tutkimus on aiempaa kokonaisvaltaisempi.

– Hankkeesta saadut tulokset ovat ensimmäinen kokonaisvaltainen analyysi koko ruokaketjun elintarvikejätteestä. Nyt saadut tiedot kattavat laajemmin erilaisia tuotteita ja toimialoja ja tarkkuus on tarkempi kuin aiemmissa arvioissa, sanoo Katajajuuri.

Satoa jää peltoon

Tarkastelu huomioi myös alkutuotannon, missä peltoon jäävä korjaamaton sato vaikuttaa merkittävästi elintarvikejätteeseen. Selvitys kattaa käytännössä koko Suomen maataloustuotannon.

– Alkutuotannon osuus elintarvikejätteestä ja ruokahävikistä kasvaa merkittävästi, mikäli laskelmissa huomioidaan peltoon jäävä korjaamaton sato, kertoo tutkija Katri Joensuu.

Ilman peltoon jäävää satoa alkutuotannon osuus koko elintarvikeketjun elintarvikejätteestä on 51 miljoonaa kiloa (8 % koko ruokaketjun elintarvikejätteestä), peltoon jäävän sadon kanssa 91 miljoonaa kiloa (13 %).

Hävikki puolitettava

YK:n kestävän kehityksen agendassa tavoitteena on puolittaa ruokahävikki kotitalouksissa ja vähittäiskaupassa vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää hävikin määrää ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

EU:n komissio on puolestaan viitannut tavoitteissaan elintarvikejätteen puolittamiseen. Elintarvikejäte tarkoittaa ruokahävikin eli alun perin syömäkelpoisen ruuan lisäksi myös syömäkelvottomista osista syntyvää jätettä. Silloin vähennystavoite olisi vielä paljon kovempi.

Euroopan komissio velvoittaa EU:n jäsenmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikejätteensä määrän.

Luken kolmivuotisessa Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeessa on rakennettu kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää yhteistyössä ruokaketjun toimijoiden ja ministeriöiden kanssa.

Aiheesta aiemmin:

Ruokahävikki vastaa jopa kymmenesosaa maailman kasvihuonekaasuista – Suomessa ruokahävikki on keskimääräistä vähäisempää

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Keittiöpäällikkö hätkähdyttää kuvilla, miten hotelliaamiainen saa osan suomalaisista sekoamaan: "Mihin se ilmastoahdistus jää?"

Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu

Katso Yle Areenasta: