1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Luontokatoa torjutaan kymmenillä miljoonilla euroilla lähivuosina – tärkeässä osassa on metsästäjien tekemä luonnonhoitotyö

Erilaisiin elinympäristöjen parantamishakkeisiin on korvamerkitty yli 40 miljoona euroa valtion rahaa seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Raha pyörittää hankkeita, mutta avainasemassa ovat vapaaehtoiset toimijat.

miehet kiikaroivat lintuja
Metsästäjä ja linturengastaja Marko Palomaa on seurannut, kuinka linnut ja lintulajit ovat runsastuneet Kurjennevalla, jossa vanhoja turvetuotentoalueita on rakennettu kosteikoiksi.

Kurjennevalla pyyhkii lämmin tuuli ja aurinko polttaa kuumasti. Juuri nyt vesilintuja ei kosteikoilla näy, mutta tiedossa on, että yhä useampi pari on löytänyt alueelta pesäpaikan.

Seinäjoen Kurjennevalla on noin 70 hehtaaria Riistakeskuksen hankkeilla kunnostettuja kosteikkoja. Se on yksi suurimpia kosteikkoalueiden systemaattisen rakentamisen alueita Suomessa. Tulokset näkyvät, sanoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen Riistakeskuksesta.

– Hyviä tuloksia on saatu heti kun on nostettu vettä. Yhdellä kosteikolla laskettiin vesilinnuilla jopa yli 70 poikasta viime keväänä.

Kurjennevalta löytyy sekä uusia että vanhoja kosteikkoja. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Samaa vakuuttaa lintuharrastaja ja metsästäjä Marko Palomaa. Hän rengastaa vesilintuja kotikulmillaan Etelä-Pohjanmaalla ja myös muulla Suomessa. Kiinnostus lähti metsästysharrastuksesta, mutta vuosien saatossa lajien tutkiminen on innostanut yhä enemmän.

Kurjennevan kosteikot ovat seinäjokelaiselle Palomaalle tuttuja.

– Koko ajan lintulajien kirjo on kasvanut suuremmaksi ja poikastuotto on kasvanut. Vesilintujen taantumaan on monia syitä, näillä kosteikoilla saadaan runsaasti apua taantuville kannoille.

Kosteikkorakentaminen on keskeinen osa ministeriöiden elinympäristöohjelmia, joilla luonnon monimuotoisuutta pyritään parantamaan. Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä Sotka-hanke ja alkamassa on ympäristöministeriön hallinnoima Helmi - hankeperhe, johon Sotkakin sulautuu.

Rahoitus vuosiksi antaa toimintarauhaa

Puhe luontokadosta, eli ympäristöjen monimuotoisuuden ja lajiston katoamisesta, on saanut voimaa viime vuosina. Riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmen mielestä jo oli aikakin.

– Se on hyvä. Luontokato on varmasti samankokoinen tai jopa ehkä suurempi ongelma kuin ilmastonmuutos, arvelee Jarkko Nurmi

Lue myös: Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta

Helmi-hankkeissa ennallistetaan ja kunnostetaan kosteikoita, soita, metsäisiä elinympäristöjä ja perinnebiotooppeja. Olennainen osa on myös vieraspetopyynti, johon on palkattu työvoimaa. Tavoitteena kunnostaa 80 erityisen arvokasta lintuvettä Suomessa vuoteen 2023 loppuun mennessä. Tässä keskeisinä toimijoina ovat Riistakeskus ja Metsähallitus.

Kosteikon veden korkeutta säädellään pumpulla. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Hankerahaa riistaväen luonnonhoitotyöhon ja tutkimustoimintaan on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Pitkä ohjelmakausi tekee mahdolliseksi sen, että hyväksi havaitut toimintamallit saadaan pysyväksi osaksi toimintaa, arvelee riistatalouspäällikkö Nurmi.

– Joskus on käynyt niinkin, että on hankkeella saatu joku hyvä toimintatapa alkuun, mutta kun hanke loppuu, niin se toimintakin loppuu kuin seinään.

Kokonaisuutena maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelma on laaja, ja sen siipien suojissa on monta toimijaa: ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.

Vapaaehtoisuus avainasemassa

Toiminta ministeriöiden hankkeissa perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Siksi Jarkko Nurmi pitää tärkeänä, että järjestöt on otettu mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Metsästäjien tekemän luonnonhoitotyö vaikuttavuus on nyt tunnustettu myös hallitusohjelmassa, ja se on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi luontokadon torjunnassa.

Metsästäjien määrä kasvaa ja jokaisessa maaseutukylässä on metsästysseura, jolla on yleensä hyvä yhteistyö maanomistajien kanssa, muistuttaa Nurmi.

– Luontoarvoja kunnioittavat maanomistajat ja metsästysseurat ovat ne toimijat, joiden talkootyöllä on elinympäristöjen palauttamisessa vaadittavaa laaja-alaisuutta ja vaikuttavuutta Suomessa.

Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi ja lintuja rengastava Marko Palomaa kertovat lintukantojen kohentuneen selvästi Seinäjoen Kurjennevan kosteikoilla. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Vapaaehtoistyö on arvossaan myös tiedon keräämisessä. Rengastuksesta innostuneella Marko Palomaalla lomasuunnitelmat ovat aina samat: kesälomat menevät metsähanhien rengastuksissa. Sitä kautta saadaan tietoa muuttoreiteistä, talvehtimisesta ja myös poikastuotosta.

– Metsähanhi aikanaan vei sydämen ja välillä kotonakin sanotaan, että pitääkö noiden hanhien perässä aina rampata, mutta silloin pitää mennä kun siltä tuntuu.

Lue seuraavaksi: Asiantuntijat kehottavat hallitusta puoliväliriihessä näihin kuuteen keinoon luontokadon pysäyttämiseksi

Kurjennevan kosteikko Seinäjoella
Luontokatoa torjutaan lähivuosina miljoonien hankeilla - riistaväen vapaaehtoistyö toteutuksen kulmakivenä

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 1.7. kello 23 saakka.