1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pysäköinti

Löyhän laputuksen kuriinpano etenee eduskunnassa – Nykyisellään jopa näppäilyvirheestä napsahtaa suotta pysäköintirikemaksu

Koronakiireiden jarruttama lakialoite yksityisestä pysäköinninvalvonnasta etenee eduskunnassa. Aloitteen puuhamies suomii valvontayhtiöitä ahneesta rahastuksesta. Kuluttajariitalautakunta kertoo, että pikkuvirheistä laputetaan suotta yhä useammin.

Saako Suomi jo syksyllä selkeän lain ja kunnon valitustiet riitoja kirvoittaneesta yksityisestä pysäköinninvalvonnasta? Kuva: Timo Lampinen / AOP

Sekavaa oikeustilaa selventämään pyrkivä lakialoite yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on vihdoin edennyt eduskunnassa lakivaliokuntaan.

Valiokunta tekee päätöksen lakihankkeen jatkosta heti syksyllä. Vahvan kannatuksen saanutta lakimuutosehdotusta on jarruttanut kiireellisten koronalakien valmistelu.

Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) vetämän lakialoitteen (siirryt toiseen palveluun) on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa. Heitä on kaikista eduskuntaryhmistä.

Aloitteessa kaavaillaan lakia, joka rajaa pysäköinninvalvonnan julkiseksi tehtäväksi. Tämä tarkoittaisi valvonnan siirtymistä kunnan hoteisiin ja helpottaisi ihmisten mahdollisuutta valittaa virhemaksuista.

Lakialoitteen käynnistänyt kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ei säästele sanojaan yksityisestä parkkivalvonnasta: "Tästä on tullut pysäköintivalvontabisnestä. Se on ryöstäytynyt käsistä. " Kuva: Merja Niilola / Yle

Lakivaliokunta käsittelee Kiljusen aloitteen kanssa samassa nipussa myös kansanedustaja Pia Kauman (kok.) toimenpidealoitetta, joka penää myös selvitystä yksityiseen pysäköinninvalvontaan.

Lakia pysäköinninvalvonnasta on koetettu sorvata kymmenisen vuotta, mutta esitys on tyssännyt eduskunnassa joko perustuslakiin tai jäänyt ajan puutteessa käsittelemättä.

Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta laki näytti uponneen norminpurun hetteikköön.

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa noudatetaan tällä hetkellä vuoden 2011 korkeimman oikeuden linjausta, joka perustuu sopimusoikeuteen.

Tällaisen sopimuksen syntyminen pysäköivän autoilijan ja alueen haltijan välille on usein tulkinnanvaraista ja johtanut riitoihin parkkipaikoilla.

"Sakotusbisnes on ryöstäytynyt käsistä"

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen kertoo saavansa ihmisiltä tolkuttomasti yhteydenottoja, joissa kerrotaan epäoikeudenmukaisiksi koetuista virhemaksuista eli kansankielellä "parkkisakoista".

Yksityisen kirjoittama maksu ei kuitenkaan ole sakko, sillä sakot voi saada vain viranomaiselta. Maksu on niin sanottu sopimusoikeudellinen sanktio. Sopimus ja sen sääntöjen noudattaminen hyväksytään parkkeeraamalla kyltein merkitylle alueelle.

Kimmo Kiljunen suomii nykytilaa ja sanoo, että julkisesta valvontatehtävästä on kehkeytynyt pelkkää liiketoimintaa.

– Tästä on tullut pysäköintivalvontabisnestä. Se on ryöstäytynyt käsistä. Mitä enemmän yksityiset valvontafirmat pääsevät sakottamaan, sitä suuremmat yrityksen tulot ovat. Eli julkinen vallankäyttö vääristyy, ja kansalaisten oikeustaju on koetuksella.

Reilusti yli puolet kansanedustajista eli 122 on allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan uutta lakia suitsimaan yritysten harjoittamaa pysäköinninvalvontaa. Kuva: Merja Niilola / Yle

Nyt osa ihmisistä kieltäytyy maksamasta väärästä pysäköinnistä rapsahtaneita maksuja. Enemmistö maksaa mutisten ja oikeudenkäyntikuluja peläten. Valitustiet koetaan hankaliksi toisin kuin kunnallisella puolella.

Riita-asiat pysäköintifirmojen valvontamaksuista ovat lisääntyneet niin kuluttajariitalautakunnassa kuin tuomioistuimissakin.

Monet yritykset myös uhkailevat ihmisiä perintätoimilla. Moni maksaa välttääkseen oikeusriidat. Kiljunen kuvaa vääriä maksuja ajettavan ikään kuin väsytystaktiikalla läpi.

– Kun minä parkkeeraan autoni, saan ikään kuin sopimusvaraisesti jättää autoni siihen. Teen sopimuksen ilman, että tiedän sopimuksen sisällöstä oikeastaan mitään. Se, mitä sopimus pitää sisällään, on saatettu kirjoittaa tauluihin pysäköintipaikan lähettyville. Aina kyltit eivät näy selkeästi.

Isot yrittäjät kiistävät ahnaan rahastuksen

Kimmo Kiljunen lataa kovilla. Hän soimaa pysäköintivalvontayrityksiä pelkän rahan tahkoamisesta. Kiljusen mukaan jotkut yritykset ovat perustaneet kylkeensä perintäfirmoja maksuja karhuamaan.

.

– Eli parkkifirma omistaa myös perintätoimiston. Tavalliset kansalaiset ovat aivan äimän käkenä, kun perintäkirjeitä alkaa tulla. Niitä saattaa tulla vain nimimerkeillä tai vaikkapa etunimillä. Ihmiset pelkäävät viedä juttujaan oikeuteen.

Suomen Pysäköintialan liiton puheenjohtaja eli isoja alan yrittäjiä edustava Juha Sirelius kiistää Kimmo Kiljusen väitteet.

Suomen pysäköintilalan liiton nokkamies Juha Sirelius sanoo kannattavansa sitä, että alalle luodaan selkeä laki. Kunnalliseen valvontamalliin, jossa yksityisillä olisi vain avustajan rooli, ei Sireliuksen mukaan tule mennä. Kuva: Juha Sirellius

– Suomen Pysäköintialan liittoon kuuluvat toimijat eivät omista perintäyhtiöitä. Lisäksi kansanedustaja Kiljunen antaa ymmärtää, että pysäköinninvalvonta olisi tuottoisaa liiketoimintaa. Me taas haluamme korostaa, että valvonta on vain yksi pieni osa meidän liiketoimintaamme. Yksityinen pysäköinninvalvonta on monille toimijoillemme pysäköintilaitosten operointia tukevaa toimintaa.

Sirelius sanoo kannattavansa sitä, että alalle luodaan selkeä laki. Kunnalliseen valvontamalliin, jossa yksityisillä olisi vain avustajan rooli, ei Sireliuksen mukaan tule mennä.

– Toki toivomme, että löytyisi yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva laki. Näkemyksemme mukaan kunnallinen malli ei ole mahdollinen.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja: Miksei liikenneministeri ole tarttunut toimeen?

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) on itse allekirjoittanut Kimmo Kiljusen (sd.) lakialoitteen. Meri ihmettelee, miksi demarit eivät aja muutosta hallitusohjelmassa. Kuva: Sannfinländarna

Lakivaliokunta sai oikeusministeriön vastineen kansanedustajan aloitteeseen ja toimenpidealoitteeseen viikko sitten. Asia etenee nyt syksyllä, sillä valiokunnan kokous oli viimeinen ennen eduskunnan kesätaukoa.

Valiokunnan puheenjohtajan Leena Meren (ps.) on oltava vielä aloitteen sisällöstä ja käsittelystä suu supussa.

Meri kuitenkin kertoo itse allekirjoittaneensa Kiljusen aloitteen, samoin kuin yli puolet kansanedustajista.

– Olisimme käsitelleet aloitetta jo aikaisemmin, mutta tämä koronakevät toi kiireellisiä hallituksen esityksiä lakivaliokuntaan. Valiokunta otti nyt vastaan ministeriön vastineen ja siihen pyydettiin vielä muutamia täsmennyksiä. Syysistuntokaudella pohdimme, lähdemmekö kuulemisiin.

Meri ymmärtää, että nykysysteemi ja varsinkin muutoksenhaun vaikeus koettelevat ihmisten oikeustajua. Pysäköintivirhemaksuun voi hakea muutosta kohtuuhinnalla vain kuluttajariitalautakunnasta.

Meri pohtii, voitaisiinko luoda laki, jossa yksityisen pysäköinninvalvojan maksusta olisi mahdollista tehdä oikaisupyyntö viranomaiselle. Juristi ja kansanedustaja Meri huomauttaa, että hänen ideansa voisi törmätä perustuslakiin.

–Jos saat kunnalliselta parkkipirkolta sakot, valitustie on helppo. Netissä voi tehdä oikaisupyynnön. Jos kyseessä taas on yksityinen pysäköintifirma, ei ole suoraa ja maksutonta mahdollisuutta testauttaa virhemaksua ulkopuolisella tai puolueettomalla viranomaisella. Täytyy viedä maksu käräjäoikeuteen riita-asiana.

Leena Meri tölväisee lain hitaasta etenemisestä hallitusta ja liikenneministeri Timo Harakkaa (sd.).

– Kansanedustaja-aloitteen tehnyt Kiljunen on pääministeripuolueesta. Olisivat demarit laittaneet tämän hallitusohjelmaan. Harakka olisi voinut tuoda lain hallituksen esityksenä. Silloin se olisi laajoine vertailuineen helpompi käsitellä.

Kuluttajariitalautakunta: Pikku näppäilyvirheistä ei saa "laputtaa"

Lakihankkeet ovat kirvoittaneet myös keskustelua siitä, miten paljon viranomaistehtäviä voi ylipäätään luovuttaa yksityisyritysten hoteisiin.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg muistuttaa, että yksityinen pysäköintiyritys on velvollinen todistamaan sen, kuka autoa parkkipaikalla on ajanut. Maksua ei voi kirjoittaa auton omistajuuden perusteella. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg ei näe periaatteellista ongelmaa nykyisessä oikeustilassa, vaan itse valvonnassa.

Kuluttajariitalautakuntaan tehdään edelleen paljon ratkaisupyyntöjä parkkimaksuista. Suuressa osassa on kyse siitä, että valvontayhtiö ei ole osoittanut kuluttajan itse pysäköineen autoa kuluttajan uskottavasta kiistämisestä huolimatta.

Pelkkä auton omistajuus tai hallinta ei lähtökohtaisesti riitä näytöksi pysäköimisestä ja täten sopimuksen syntymisestä, sanoo Pauli Ståhlberg.

– Meille tulee ratkaistavaksi usein sellaisia tapauksia, että ihminen kieltää ajaneensa autoa pysäköintipaikalle. Pysäköinninvalvontayhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että juuri se ihminen, jolta maksua velotaan, on auton myös pysäköinyt. Usein pysäköintiyhtiöt ovat virheellisesti esittäneet, että näyttövelvollisuus olisi aina pysäköijällä. Ei se näin ole. Näyttötaakka on valvontayhtiöllä, jos pysäköijän kertomus on uskottava

Uudehko pulma on pulpahtanut pintaan uusien maksuvälineiden ja -tapojen myötä. Ihmiset tekevät huolimattomuusvirheitä: esimerkiksi näppäilevät väärin rekisterinumeronsa jonkin kirjaimen.

– Näistä pienistäkin virheistä valvontayhtiöt pyrkivät veloittamaan täyden maksun. Sopimusoikeudellisesti pienet näppäilyvirheet ovat anteeksiannettavia. Pysäköintivirhemaksua ei voi kirjoittaa, jos maksu on suoritettu ja virhe ei ole sellainen, että se tekisi koko valvonnan mahdottomaksi.

Pieni virhe ja siitä seurannut epäoikeudenmukaiselta tuntunut maksu sai myös kansanedustaja Kimmo Kiljusen rustaamaan aloitteensa vuonna 2019.

Kiljusen oma pysäköintiin oikeuttava kuuden euron lappu oli kiinnitettu tuulilasiin.

– Mutta valvojan mukaan maksulappu oli väärin kiinnitetty: "Sen pitää olla kojelaudassa!" sanoi valvoja. Kysyin, mitä sitten, jos minulla olisi avoauto? "Teillä ei käsittääkseni ole avoautoa".

Suivaantunut Kiljunen muisti maksulappu kädessään vanhan tuomarin ohjeen: Se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.

Lue lisää:

Yksityiset parkkivalvontafirmat ovat laputtaneet vuosia vailla lakia – Joko eduskunta panee ihmisiä hämmentävän villin lännen menon ruotuun?