1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelit

Analyysi: Videopelaamista ravisteleva konsolipula kyykyttää köyhiä ja tekee peleistä rikkaiden hupia

Kun pandemia sulki meidät koteihimme, elektroniikkahimo kipusi pilviin, eikä laitteita vieläkään riitä kaikille. Vääristynyt pelikonsolibisnes voi johtaa siihen, ettemme itse enää pelaa, kirjoittaa toimittaja Eelis Bjurström.

Ratchet & Clank -pelisarjan uusinta painosta, Rift Apart -peliä, on kehuttu visuaalisuudeltaan jättibudjetin animaation veroiseksi. Se jäänee monelta pelaamatta, ja yksi syistä on korona. Kuva: Insomniac Games

Siitä tuli farssi.

Vuoden 2020 lopussa koko maailma oli valmis pelikonsolien sukupolvenvaihdokseen. Koronaviruksen yksipuolistama elämä sai monet janoamaan uusia pelikokemuksia entistä kovemmin, ja tähän tarpeeseen jättiyhtiöt Sony ja Microsoft olivat vastaamassa.

Tuli Playstation 4:n ja Xbox Onen aika väistyä ja antaa tilaa kukkulan uusille kingeille, tuliterille pleikkavitoselle ja uuden polven Xboxille.

Kansa kuolasi upeita mahdollisuuksia, joita koneiden kasvanut suorituskyky loisi. Riipivän Demon's Soulsin uusi painos, Witcher-tekijöiden Cyberpunk 2077, ja vaikka mitä muuta, joihin käsiksi pääsyä pelaajat eivät malttaisi odottaa enää sekuntiakaan pidempään.

Sekunneista tuli kuitenkin minuutteja, minuuteista tunteja, tunneista päiviä ja lopulta päivistä kuukausia.

Suomessa konsoleita ei voi saada satunnaisia osto-oikeusarvontoja lukuun ottamatta juuri mitenkään, eikä helppoa ole muuallakaan. Ongelma johtuu maailmanlaajuisesta sirupulasta, joka alkoi, kun pandemia lisäsi elektroniikan kulutusta.

Konsolien puute vaikuttaa siihen, mitä ja miten pelaamme nyt ja tulevaisuudessa.

Ja kuka pelaa.

Huippupelit jäävät toistensa jalkoihin

Uusia pelikonsoleita ei riitä kaikille, se on selvää. Ongelma ei ole juurikaan näkynyt laitteiden kokonaismyynnissä, jos sitä vertaa edellisen konsolisukupolven myyntiin. Puute johtuu laitteiden kysynnän kasvamisesta, ei siitä, ettei niitä yhtäkkiä voisi tuottaa edes vähää.

Pelejä tekeville firmoille on siis edelleen markkinat, ja uusia teoksia julkaistaan jatkuvasti.

Cyberpunk 2077 oli yksi vuoden 2020 odotetuimmista peleistä. Kun peli julkaistiin, se hädin tuskin pyöri vanhoilla konsoleilla. Pelin PS5- ja Xbox Series X -optimoituja versioita ei ole vieläkään julkaistu. Kuvassa pelin mainos New Yorkissa joulukuussa 2019. Kuva: Justin Lane / EPA

Kesäkuun alussa Insomniac Games laittoi pihalle uusimman Ratchet & Clank -pelisarjan tasohyppelyn, Rift Apartin (PS5). Esimerkiksi Helsingin Sanomien Johannes Valkola kirjoittaa (juttu maksumuurin takana) (siirryt toiseen palveluun) sen näyttävän uusista peleistä parhaiten, mihin Playstation 5 pystyy. Eroa jättibudjettien animaatioelokuviin on vaikea tehdä.

Peli saattaa kuitenkin jäädä monelta pelaamatta, vaikka se juuri nyt himottaisi. Konsolipulaan on odotettu kunnollista helpotusta vasta vuonna 2022, ja silloin huomiota viemässä on jo yhä uudempia pelejä. Vastaavassa tilanteessa on keväällä PS5:lle julkaistu suomalainen scifi-seikkailu Returnal.

Pahimmillaan valtava määrä erinomaisia teoksia jää katveeseen, mutta se ei missään tapauksessa ole ainoa konsolipulan aiheuttama ongelma.

Peleistä rikkaiden hupia

Konsoleiden valtava kysyntä nostanut pintaan myös ikiaikaisen ongelman, nimittäin kiskurit. Ne, jotka saavat laitteita käsiinsä, pyrkivät hyötymään tuotepulasta myymällä niitä ylihintaan.

Englanniksi heistä puhutaan nimellä scalpers (skalpeeraajat). Yle kertoi konsolikiskureista viime marraskuussa.

Kun välikäsi kahmii laitteita itselleen, markkina vääristyy, ja virallisten myymälöiden normaalihintaiset tuotteet vähenevät.

Tämä johtaa seuraavaan ongelmaan: vaikka konsolin löytäisi jostain myynnistä, sen hinta voi olla ostajalle turhan suuri. Uudet konsolit menevät siis aiempaa varakkaampiin koteihin.

Verkon eri kauppapaikoilla esimerkiksi PS5-konsoleita myydään arviolta 700–1 000 eurolla. Suomalaisissa myymälöissä hinta vaihtelee noin 500–550 euron välillä.

Ennen koronakriisiä saattoi olla melko varma siitä, että uusia konsoleita riittää halukkaille. Nyt kivijalkamyymälässä käynti on uusimpien konsoleiden kohdalla lähes yhtä tyhjän kanssa. Kuvassa jono Nintendo-kauppaan New Yorkissa maaliskuussa 2017. Kuva: Alba Vigaray / EPA

Kuvailtu laitehamstraus ja jälleenmyynti on tietysti laillista. Ostaminen halvalla ja myyminen kalliimmalla on tapa rikastua. Moni pitää kiskureiden toimintaa kuitenkin moraalittomana.

Tulevana jouluna moni vanhempikin on taas kovan valinnan äärellä. Joko maksaa itsensä kipeäksi tai myy lapselle eioota.

Ilman konsolia jääneiden rooli on yhä vahvemmin katsoa, kun muut pelaavat.

Striimauksen kulta-aikaa

Koronavirus antoi kaasua jo valmiiksi nousukiidossa olleeseen musiikin, keikkojen, elokuvien ja tv-sarjojen striimaukseen (siirryt toiseen palveluun).

Sama koskee myös pelaamista: esimerkiksi videopelaamiseen erikoistunut Twitch kasvatti katsojamääriään 83 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2020.

Striimauspalvelu Twitchin käyttäjämäärät ampaisivat raketin lailla nousuun koronakriisin myötä. Moni katsoo mielellään toisen pelaamista, jos uutta peliä ei voi pelata itse. Kuva: Ian Dagnall / AOP

Twitchin ja pelistriimauksen yleensäkin voi nähdä hyötyneen konsolipulasta.

Kaikilla ei ole konsolia, jolla pelata – mutta suositut ja sponsoroidut striimaajat saavat uusimmat vehkeet tavista helpommin.

Siten striimaajien pariin löytää yhä useampi niistä, jotka haluavat nähdä, millainen uusin hittipeli on.

Kun konsolipula venyy, heidän joukkonsa vain kasvaa. Moni löytää pelistriimaajien katsomisesta uuden, edullisemman harrastuksen, mikä voi jatkossa vähentää omaa pelaamista.

Millainen on pelien tulevaisuus?

Pandemian ote yhteiskunnasta heikkenee ympäri maailmaa. Väki palaa etätöistä toimistoille, keikkojen ja festarien portit avautuvat, ja matkustamisesta tulee jälleen mahdollista.

Aikaa ja rahaa pelaamiselle on jatkossa vaikeampi löytää, joten elektroniikka- ja konsolibuumin voisi uskoa hieman hellittävän.

Silti merkittävä osa peli-ilon poikkeusaikana löytäneistä ihmisistä jää uuden harrastuksensa pariin.

Useat palaavat vanhojen suosikkiensa pariin silloin, kun uusia pelikokemuksia on hankala saada. Kuvassa Super Mario -hahmon luonut Shigeru Miyamoto pelaamassa Super Mario World -peliä kesäkuussa 1992. Kuva: Ralf-Finn Hestoft / Getty Images

Yhdysvalloissa on painittu korona-aikaan kummallisen kriisin äärellä: Pokémon-keräilykortit loppuivat lähes kaikista myymälöistä, koska aikuiset, joilla oli luppoaikaa ja ekstrapätäkkää, tarvitsivat tekemistä. Jotkin kaupat jopa lopettivat korttien myynnin, kun ostokamppailusta tuli uhkaavaa (siirryt toiseen palveluun).

Sopii toivoa, että konsolibisnes oppii vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Muuten moni voi jatkossa katsoa vain rikkaan huvittelua vierestä.

Voit keskustella aiheesta 24.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Suomen kalleimpiin kuuluva peli ammentaa antiikin mytologiasta – kriitikoiden suitsuttama Returnal tappaa päähenkilönsä toistuvasti ja perustelee, miksi

Playstation 5 -konsolia myytiin netissä jo tuplahintaan, kun verkkokaupat kaatuivat ja tilaukset jäivät saamatta

"Elektroniikkateollisuudessa komponenttipula on ennätysmäinen": Tuotantoon syntyi pullonkaula ja kontit makaavat satamissa