1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kielet

Englanti yleistyy palvelukielenä Suomessa, ja nyt sitä esitetään myös itärajalla – moni venäläinen ihmeissään: "Ei välttämättä ollenkaan tuttu kieli"

Lappeenrannassa tuore kokoomusvaltuutettu haluaa tehdä englannista kaupungin kolmannen palvelukielen suomen ja ruotsin oheen. Osa venäjää äidinkielenään puhuvista kaupunkilaisista hyötyisi englantia enemmän selkosuomella tarjotuista palveluista.

Ding Ma, kaupunginvaltuutettu, Kok., Lappeenranta
Kaupungit pyrkivät houkuttelemaan kansainvälisiä yrityksiä ja työntekijöillä ryhtymällä tarjoamaan palveluja englanniksi. Lappeenrannassa idea englannin aseman vahvistamisesta herättää myös vastustusta.

Uusi kaupunginvaltuutettu Ding Ma haluaa lisätä Lappeenrannan kaupungin palvelukielten joukkoon uuden kielen, englannin.

Hänen suunnitelmissaan on viedä idea kaupunginvaltuuston käsittelyyn uuden valtuustokauden alkaessa.

– Jos haluamme, että tämä kaupunki oikeasti on kansainvälinen yliopistokaupunki, on englannin ottaminen viralliseksi palvelukieleksi välttämättömyys, Ma perustelee.

Ding Ma ei ole yksin ideansa kanssa, sillä monessa suomalaiskaupungissa käydään keskustelua englannin lisäämisestä palvelukieleksi kotimaisten suomen ja ruotsin rinnalle.

Kaupunginvaltuutettu Ding Ma toivoo Lappeenrannan ottavan mallia Espoosta englanninkielisten palveluiden lisäämisessä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Ensimmäinen englannin palvelukieleksi virallistanut kaupunki Suomessa oli Espoo. Sen jälkeen Helsingin kaupunki julkaisi englanninkielisten palveluiden kehittämisohjelman vuonna 2019, ja nyt muun muassa Vantaa ja Tampere ovat käyneet keskustelua asiasta.

Englanti palvelukielenä -projektia Espoossa vetänyt projektipäällikkö Tero Lohimäki pitää englannin lisäämistä palvelukieleksi välttämättömyytenä.

Lappeenrannassa ehdotus yllättää eniten ehkä siksi, että kaupunki sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa. Runsaat neljä prosenttia kaupungin asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. He ovat suurin yksittäinen kieliryhmä suomen- ja ruotsinkielisten jälkeen.

Ei virallisen kansalliskielen asemaa

Ma korostaa, että palvelukieli ei tarkoita samaa asiaa kuin maan virallinen kieli. Perustuslaissa määrätty kansalliskielen asema säilyisi edelleen suomella ja ruotsilla.

– Palvelukieli olisi enemmänkin palvelulupaus. Lupaamme tässä kaupungissa, että kansainväliset työntekijät ja yritykset voivat asioida sujuvasti englannin kielellä, hän visioi.

Lappeenrannassa asuva suomalais-venäläinen Ivan Martynov arvelee, että englannin valitseminen palvelukieleksi auttaa vain osaa kaupungin monikulttuurisesta väestöstä.

– Venäjältä tulleissa on paljon heitä, jotka opiskelevat täällä suomea, mutta osaavat sitä vasta heikosti. Englanti ei välttämättä ole kaikille ollenkaan tuttu kieli, Martynov sanoo.

Lappeenrantalainen Ivan Martynov arvostaa palveluita, joissa käytetään selkeää ja helppoa suomea. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Leikkipuistojen kuntoa ei voinut arvioida venäjäksi

Martynov mainitsee esimerkkinä kaupungin tekemän asukaskyselyn, johon hän hiljattain vastasi. Kirjallisessa kyselyssä haluttiin kuulla asukkaiden ehdotuksia muun muassa leikkipuistojen, liikuntareittien ja skeittipuiston viihtyisyyden lisäämiseksi.

Martynov muistelee, että kyselyyn oli mahdollista vastata suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi.

– Naapurissani asuu venäjää äidinkielenään puhuvia ihmisiä, jotka eivät voi osallistua tällaiseen kyselyyn ilman toisen ihmisen apua, hän kritisoi.

Martynov on innostunut kuuntelemaan selkokielisiksi muokattuja uutisia suomeksi. Ilahduttavaa on ollut se, että aluksi vaikealta tuntunut kieli on lyhyessä ajassa muuttunut ymmärrettäväksi.

Selkokielellä tarkoitetaan helposti ymmärrettävää kieltä. Se sopii ihmisille, joille yleiskielen ymmärtäminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Ylen tuottamiin selkokielisiin uutisiin pääset tutustumaan tästä.

– Minusta olisi hyvä idea yrittää tarjota palvelut englannin sijaan selkosuomeksi, sillä se auttaa suomen oppimista, Martynov sanoo.

Asukkailla epätasa-arvoiset vaikutusmahdollisuudet

Suomi-Venäjä-seuran Lappeenrannan osaston puheenjohtaja Tanja Karppinen jakaa Martynovin kokemuksen siitä, että kaupungin isosta venäjänkielisestä vähemmistöstä läheskään kaikki eivät hyödy englannista palvelukielenä.

– On tavallista, että tuttavapiirin kielitaitoisin pyydetään tueksi asioiden hoitamiseen, Karppinen kertoo havainnoistaan kaupungin venäjänkielisissä yhteisöissä. Toimintatapa on hänestä täysin ymmärrettävä, mutta johtaa epätasa-arvoon kaupungin asukkaiden kesken.

Tanja Karppinen toivoo kaupungin asukkaille tasa-arvoisia vaikuttamismahdollisuuksia kielitaidosta riippumatta. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Päivätyössään LUT-yliopistossa Karppinen kohtaa kaupungin monikulttuurisuuden koko kirjon. Opiskelijoiden ja tutkijoiden joukosta löytyy useita kymmeniä kansallisuuksia. Heidän työkielenään on useimmiten englanti.

– Jos joku yliopiston kansainvälisistä ihmisistä haluaa jäädä Suomeen pysyvästi ja integroitua yhteiskuntaan, niin ajattelen, että häntä olisi järkevintä kannustaa käyttämään palveluita suomen kielellä, Karppinen sanoo.

Espoossa työ on jo vauhdissa

Monessa kaupungissa esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyys- ja terveyspalveluja järjestetään jo nyt monista eri maista olevien asiakkaiden äidinkielellä.

Esimerkiksi Espoossa 19 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuoteen 2030 mennessä osuuden arvioidaan olevan noin 30 prosenttia.

Isoin kuluerä syntyy englanninkielisten sisältöjen tekemisestä.

– On ymmärrettävä, että pelkkä suomenkielisen tekstin kääntäminen englanniksi ei riitä, projektin vetänyt Tero Lohimäki toteaa.

Englanninkielisen palvelun käyttäjä on usein ulkomaalaistaustainen henkilö, jolle suomalainen yhteiskunta on vieras.

– Ihminen voi tulla kulttuurista, jossa ei lainkaan ole esimerkiksi lastenneuvoloita. Englanninkielisessä palvelussa täytyy antaa hänelle tietoa neuvolan toiminnasta, Lohimäki lisää.