1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Aku Ankka

Aku Ankka -lehti menetti leijonanosan tilaajistaan, mutta päätoimittaja Aki Hyyppä on toiveikas: "Aallonpohjasta selvittiin"

70-vuotias Aku Ankka on edelleen Suomen suosituin viikkolehti, vaikka sen tilaajamäärä on laskenut kolmannekseen huippuvuosista. Ankkalinnassa eletään tätä päivää, mutta tarinoiden perusasetelmakin voi avautua nykylukijalle uudessa valossa.

Päätoimittaja Aki Hyyppä on toiveikas lasten lukuharrastuksen suhteen. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

EM-kisahuuma on löytänyt tiensä Aku Ankka -lehden sivuille. Viime viikolla julkaistussa numerossa teemana on jalkapallo, ja yhden tarinoista on ideoinut Huuhkajien tähtipelaaja Teemu Pukki. Myös jalkapalloaiheisissa tarinoissa vilahtelee nykypäivän vekottimia, kuten kännyköitä ja somepalveluita.

Lehti haluaa olla sopivasti ajassa kiinni. Suomen kannalta historiallinen jalkapalloturnaus on itsestään selvä aihe Aku Ankka -lehdessä.

– Yritämme viitata tähän päivään, mutta mahdollisimman ajattomalla tavalla. Valitsemme mukaan henkilöitä, tapahtumia ja sanontatapoja, jotka ihmiset muistavat myös vähän ajan päästä. Ihan päivän päällisiin emme mielellämme koske, lehden päätoimittaja Aki Hyyppä sanoo.

Aku Ankka -lehti tunnetaan värikkäästä ja oivaltavasta kielestään. Toimitus jatkaa Hyypän johdolla lehden ensimmäisen päätoimittajan Sirkka Ruotsalaisen viitoittamalla tiellä. Rikas ilmaisu on Aku Ankassa a ja o.

– Julkaistava teksti menee kolmen, jopa neljän, ammattilaisen silmien läpi. Mietimme sukkelampia sanoja ja poistamme toistoa, Hyyppä kertoo.

Vastaavasti vanhempien tarinoiden kieli sommitellaan nykypäivään sopivaksi, kun niitä julkaistaan uudestaan. Hyypän sanoin kielestä pyyhitään silloin pölyt pois.

Ankkalinnassa on käytössä omat somepalvelunsa. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Lukuharrastus on hiljalleen elpymässä

Toimitus tekee huolellista työtä hyvästä syystä. Joulukuussa 70-vuotissyntymäpäiviään viettävä Aku Ankka -lehti vaikuttaa tutkitusti lasten lukutaitoon. Suomen PISA-tulostenkin on katsottu mukailevan Aku Ankan levikkikehitystä.

Viime vuosikymmenellä lehden suosio kääntyi jyrkkään laskuun. Aku Ankan tilaajamäärä on tippunut vain kolmannekseen huippuvuodesta 2008.

– Välillä tuntui, ettei lukeminen kiinnosta ketään, mutta nyt ollaan jo selvitty aallonpohjasta, Hyyppä toteaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lehti teettää kahden vuoden välein tutkimuksen lukijamääristään. Niiden perusteella Aku Ankan pääkohderyhmä, lapset, ovat löytämässä takaisin sarjakuvien pariin.

– Olemme saaneet pientä signaalia siitä, että lukuharrastus on pikku hiljaa elpymässä.

Hyyppä arvelee älylaitteiden vievän aikaa lukuharrastukselta. Lehden harmiksi Aku Ankan verkkopalvelusta kattavine lehtiarkistoineen ei ollut pelastajaksi: vain harvat lukevat suosikkisarjakuvaa ruudulta.

Aku Ankka on tilaajamäärän rajusta pudotuksesta huolimatta Suomen suurin viikkolehti, ja lehti, joka halutaan lukea paperisena.

Aku Ankka muuttuu jatkuvasti

Jyväskylän yliopistossa työskentelevän, Aku Ankkaa paljon tutkineen Katja Kontturin mukaan lehden ja siinä seikkailevien hahmojen on pakko pysyä kiinni ajassa. Erityisesti uusien lukijoiden eli lasten pitää voida samastua lukemaansa.

– Moni pettyy, kun tarinoissa on älylaitteita ja Ankkalinna-versioita jostain TikTokeista, mutta nuori lukija ajattelee, että asiallista. Disneyn toimistossa painotetaan, että Ankka-tarinoiden tulisi olla yleismaailmallisia ja ajattomia, mutta totta kai mukana on kaiken aikaa kulttuurinen vaikutus.

Aku Ankka itsessään on muuttunut rutkasti vuosikymmenten aikana, Kontturi huomauttaa. Sarjakuvahahmona Aku Ankka on nykyään suosittu Euroopassa, erityisesti Italiassa ja Suomessa.

– Aku elää omaa elämäänsä, eikä hahmo ole enää lähelläkään sitä, mitä se oli alun Kana Kananen -animaatioissa (siirryt toiseen palveluun). Olemme Euroopassa ja Suomessa ikään kuin omineet Aku Ankan itsellemme.

Kontturin mukaan tällainen kehitys on ollut mahdollista, koska Yhdysvalloissa Aku Ankka -sarjakuvat on käytännössä unohdettu. Disneylle animaatiot ja oheistuotteet ovat sarjakuvia merkittävämpiä. Syynä on se, ettei sarjakuvilla tehdä Yhdysvalloissa rahaa.

– Se mahdollistaa kokeilujen tekemisen täällä Euroopassa, Kontturi sanoo.

Lapsiperheet ovat Aku Ankka -lehden suurin tilaajaryhmä. Seuraavana tulevat 30–40-vuotiaat miehet. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Monimutkaiset perhesuhteet ovat nykypäivänä tavallisempia

Aku Ankka on jatkuvassa muutoksessa, mutta jotkin asiat pysyvät. Sellaisia ovat esimerkiksi monimutkaiset ja epätyypilliset perhesuhteet.

On setiä, tätejä ja veljenpoikia, mutta ei isiä ja äitejä. Disneyn elokuvissakin erityisesti äidit loistavat usein poissaolollaan.

– Tämä on saduille tyypillinen trooppi. Lasten on helpompi kapinoida, kun huoltaja ei ole oma vanhempi, Kontturi sanoo.

Nykylukijalle tällaiset tarinoiden perusasetelmatkin saattavat näyttäytyä uudessa valossa. Käsitys perheestä on vuosikymmenten aikana laventunut.

– Perheet ovat monimuotoisempia, ja on paljon yksinhuoltajia. Aivan varmasti Aku Ankkaa luetaan tässä suhteessa eri tavalla kuin ennen.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Roope-setä on oikeasti Aku Ankan eno, ja veljenpojat Tupu, Hupu ja Lupu ovat oikeasti Akun siskonpoikia.

Rikas suomen kieli on osa Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden viehätystä. Kuva: Terhi Liimu / Yle

"Aku Ankka kouluttaa Suomen nuorimmat konservatiivit"

On toistuva sukupolvikokemus, että Aku Ankka -lehti tuntuu menevän pilalle. Tunne lienee sitä voimakkaampi, mitä läheisempi suhde sarjakuvaan on ollut lapsena.

Vastarinta alkaa jo varhaisteini-iässä, sanoo päätoimittaja Aki Hyyppä.

– Tuntuu, että koulutamme Suomen nuorimmat konservatiivit Aku Ankka -lehdellä. Jokainen 12-vuotias on sitä mieltä, että Akkarit olivat ennen paljon parempia. Mutta silti niitä vielä ahkerasti luetaan.

Toisaalta klassikot ovat klassikoita. Esimerkiksi Carl Barksin ikisuosikit saavat päätoimittajan mukaan yhä roppakaupalla kiittävää palautetta, kun niitä julkaistaan lehdessä.