Noen tunnistavat kaikki. Nuotiopuuhissa tai takkaa kohentaessa pikimustaa nokea tarttuu helposti sormiin. Nuohoojaa sanotaan nokikolariksi, ja se on osuva nimitys. Mutta mitä noki oikein on?
Pesään kertyvä noki on Itä-Suomen yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijan Sampsa Väätäisen mukaan pienhiukkasmassaa, josta suuri osa on alkuhiiltä. Noesta käytetään myös nimeä musta hiili.
Noki syntyy palamisen yhteydessä. Hyvissä olosuhteissa noki voidaan myös saada poltettua pois. Noki siis syntyy ja osittain poistuu samaisen prosessin aikana.
Noen syntymisen tutkiminen ei silti ole helppoa. Palossa on monta erilaista vaihetta sytyttämisestä puun kaasuuntumiseen, kaasujen palamiseen ja hiillokseen.
Uutta tietoa pala kerrallaan
Takkojen ja uunien polttotilanteessa syntyvää nokea ei ole Suomessa aiemmin juurikaan tutkittu. Nyt noen elämää avaa nelivuotisessa projektissa Sampsa Väätäinen.
Tutkimusta tehdään pääasiassa Itä-Suomen yliopiston tiloissa. Kesällä tutkimuskontti tuotiin Uuteenkaupunkiin, jossa noen syntymistä selvitellään Warma-Uunien tutkimushallissa. Siellä mittauksia tehdään oikeassa ympäristössä eli uunien ja muiden tulisijojen tulipesissä.
Väätäisen tehtävänä on selvittää, miten piippuun menevää nokea saisi vähennettyä.
– Toiveeni on että konstit olisivat mahdollisimman yksinkertaisia. Eli ei tarvitsisi mennä putsareihin tai monimutkaiseen elektroniikkaan, vaan tulipesän rakenteilla päästäisiin käsiksi nokipäästöön, tutkija pohtii.
Dosentti Jarkko Tissari tunnetaan savukaasututkimuksen yhtenä johtavana asiantuntijana Suomessa. Hän uskoo, että suurta läpimurtoa ei ole tulossa, mutta jotain hyödyllistä kuitenkin.
– Pienin askelin mennään eteenpäin, sanoo Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tissari.
Noki on hankala ilmaston kannalta
Noki eli musta hiili on aine, josta myös presidentti Sauli Niinistö on moneen kertaan puhunut. Musta hiili voimistaa ilmastonmuutosta ja arktisella alueella sen vaikutus on erityisen voimakas. Lumen ja jään pinnalle laskeutuessaan musta hiili sitoo värinsä takia lämpöä ja jäätikön sulaminen voimistuu.
Jarkko Tissarin mukaan ongelma on syytä ottaa huomioon myös Suomessa, sillä täällä syntyvä musta hiili kulkeutuu helposti arktiselle alueelle.
Miten hallitset polton kesämökin saunalla?
Tulisijoja on joka lähtöön ja kaikilla niillä on omat erityispiirteensä. Tämän takia on vaikea antaa tarkkaa ohjetta, miten tulisijan saa toimimaan mahdollisimman puhtaasti.
Dosentti Jarkko Tissari neuvoo katsomaan välillä piipun päähän, se kertoo paljon. Sytyttämisen hetkellä sieltä kyllä tulee harmaata savua, mutta aika pian savun pitäisi olla näkymätöntä, eräänlaista lämpövärähtelyä.
Pesään pitäisi Tissarin mukaan laittaa vain vähän puita kerrallaan, sillä silloin palaminen on puhtaampaa. Jos palo on turhan kiivasta, pesään kannattaa laittaa paksumpi puu, se palaa hitaammin.
Uusia rajoituksia tulossa
Pienten tulisijojen poltto-ominaisuuksia on Suomessa paranneltu viime vuosikymmeninä ja se näkyy puhtaampana polttona.
Ensi vuoden alusta astuu voimaan EU:n direktiivi varaaville takoille ja kaminoille. Se laittaa tulisijojen valmistajat trimmaamaan laitteitaan vieläkin paremmiksi.
– Tällä hetkellä määräyksissä on häkäkaasu, jota on pitänyt mitata. Tämän jälkeen sinne tulevat hiilivedyt, typenoksidit ja hiukkaset mukaan, luettelee dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 30.6. kello 23.
Lue myös: