1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pohjavesi

Maanteiden varsilla havaittiin ongelma, jonka seuraukset voivat tulla ulos vesihanastasi – pohjavesien suojaukset menevät nyt uusiksi

Liikenneonnettomuudet ovat riski pohjavesille, jota Suomessa käytetään runsaasti talousvetenä. Pohjavettä voi suojata jopa omalla turvallisella ajotavalla liikenteessä.

Ympäristöasiantuntija Suvi Nirkko Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta sanoo, että pohjavesien kloridi- eli suolapitoisuuksien tulkitseminen aiheuttaa välillä päänvaivaa. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Maanteiden pohjavesisuojausten toimivuudessa on puutteita.

Väyläviraston viime vuosina tekemien selvitysten mukaan syynä on useimmiten suoja-alueiden riittämätön laajuus. Toisin sanoen, suojaukset eivät ole peittäneet riittävän isoa alaa suojauskohteessa.

Suojausten tarkoitus on estää pohjavesien pilaantuminen tiesuolauksen sekä raskaan liikenteen kemikaalionnettomuuksien vuoksi.

Väylävirasto on tänä vuonna uudistanut suojausten rakentamista ja kunnossapitoa koskevia ohjeita. Suoja-alueista tehdään nyt esimerkiksi pinta-alaltaan aiempaa laajempia.

Pohjaveden suolapitoisuuksia tarkkaillaan ottamalla näytteitä maastossa sijaitsevista havaintoputkista. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Tällainen työmaa on parhaillaan valtatiellä 4 Päijät-Hämeessä, jossa muun muassa levennetään Hartolan ja Oravakivensalmen välistä 12 kilometrin mittaista osuutta. Osana tieurakkaa pohjavesisuojausta rakennetaan yhdeksän kilometrin matkalle.

Esimerkiksi tieltä ojiin johtavat luiskat rakennetaan vanhempia loivemmiksi.

– Tällä tavalla suojaus saadaan ulottumaan pitemmälle tien reunasta, selventää työmaan projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Jos tie olisi parannettu vanhan, vuodelta 2008 olevan suunnitelman mukaan, pohjavesisuojausta olisi tullut kohteeseen 170 000 neliömetriä.

Uusi suunnitelma tuo suojausta 15 000 neliötä lisää eli jotakuinkin parin jalkapallokentän verran.

Osana suojausta käytetään suojattavasta alueesta riippuen tehokkaampia eli paksumpia muovikalvoja kuin aiemmin.

– Ennen ne olivat pääosin puolen millimetrin paksuisia. Nyt käytetään paikasta riippuen kolmea eri paksuutta. Paksuimmillaan suojauksessa käytettävä muovikalvo on 1,5 millimetrin vahvuista, kertoo Hämäläinen.

Pohjavesi on useiden suomalaisten talousvettä

Tienpidon lisäksi esimerkiksi teollisuus, huoltoasemat ja jätevesien käsittely voivat uhata pohjaveden laatua.

Erityisen tärkeää pohjavesien suojelu on vedenottamoiden läheisyydessä. Viime kädessä suojauksissa on kyse siitä, että kotien vesihanoista tulee puhdasta vettä.

Suomen ympäristökeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 prosenttia on pohjavettä.

Suomessa on myös voimassa lakiin (siirryt toiseen palveluun) perustuva pohjaveden pilaamiskielto.

Maanteiden pohjavesisuojauksia on rakennettu Suomeen 1980-luvulta lähtien noin 300 kilometrin matkalle.

Tutkiminen on hankalaa

Maanteiden suojausalueilla pohjavesien laatua tarkkaillaan mittaamalla pohjavesistä kloridi- eli suolapitoisuuksia.

Ne eivät kuitenkaan paljasta kaikkea pohjavesisuojausten toimivuudesta.

– Mittaustuloksiin liittyy epävarmuuksia, sillä kloridipitoisuuksien vaihtelu voi johtua useista eri syistä, sanoo asiantuntija Laura Valokoski Väyläviraston tekniikka- ja ympäristöosastolta.

Kuutostielle Kouvolan itäpuolelle Uttiin rakennettiin pohjavesien suojausalueita 10 kilometrin matkalle vuosien 1995 ja 2016 välillä. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Tästä kertoo eteläisen Suomen suurimpiin pohjavesialueisiin kuuluvan Utin esimerkki valtatie 6:n varresta Kouvolan itäpuolelta. Alue on pinta-alaltaan noin 23 neliökilometriä.

Se on suurempi kuin hieman pohjoisempana sijaitseva Repoveden kansallispuisto.

– Joissain havaintoputkissa kloridipitoisuudet ovat kohonneet vuodesta 2019 vuoteen 2020, ja joissain ne ovat laskeneet. Vaihtelu on tapauskohtaista, kertoo ympäristöasiantuntija Suvi Nirkko Kaakkois-Suomen ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueelta.

Pohjaveden klorideja tarkkaillaan, koska pitkällä tähtäimellä korkea suolapitoisuus voi ruostuttaa vesiputkistoja.

Utin ympäristöön rakennettiin pohjaveden suojaus noin 10 kilometrin matkalle vuosien 1995 ja 2016 välillä. Kloridinäytteitä kerätään lukuisista kohteista.

Vaihtelevia pitoisuuksia voivat selittää esimerkiksi kaapeleiden asennuksissa tai muissa rakennustöissä tehtävät maanmuokkaukset. Ne voivat vaikuttaa siihen, miten pohjavedessä luontaisestikin esiintyvää kloridia liikkuu maan uumenissa.

Älä kaahaa, suojaat pohjavesiä

Tavalliselle autoilijalle pohjavesisuojaukset ovat melko näkymättömiä tienvarsilla.

Maanpinnan alle ja ojien pohjille kätkeytyvien rakennelmien ympärillä tapahtuu kuitenkin koko ajan.

– Salaojia huuhdotaan, pumppuja huolletaan ja kaivoja tyhjennetään. Myös keräys- ja tasausaltaista poistetaan lietettä, luettelee ympäristöasiantuntija Suvi Nirkko Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Säännölliset huollot eivät silti aina riitä. Jos kloridipitoisuudet lähtevät yllättäen nousuun, asiantuntija ryhtyy pohtimaan, onko pohjavesisuojaus vaurioitunut.

Maantieliikenne on yksi riski pohjavesille. Salpausselän harjualueella kuutostiellä Kouvolan Utissa sijaitsee yksi eteläisen Suomen suurista pohjavesialueista. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Esimerkiksi raskaan liikenteen vaarallisten aineiden kuljetukset ovat riski pohjavesille.

– Ajoneuvojen suistumisonnettomuudet voivat rikkoa pohjavesisuojauksia, toteaa Suvi Nirkko.

Voiko siis kukin suojella osaltaan pohjavesiä ajamalla nopeusrajoitusten mukaan esimerkiksi kesän lomaliikenteessä?

– Totta kai! Jokainen meistä tienkäyttäjistä vaikuttaa toisen turvallisuuteen. Liikenne on yhteispeliä, jolla voi turvata myös pohjavesiä.