1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutoksen hillitseminen

Raportti: Suomen päästöt laskivat ennätyksellisen alas viime vuonna, mutta vuoden 2035 tavoitteisiin niillä ei silti ylletä

Päästökaupan piirissä olevat päästöt vähenivät noin 16 prosenttia edellisvuodesta. Sen ulkopuolella, kuten liikenteessä, maataloudessa ja lämmityksessä, päästöt vähenivät maltillisemmin.

Hallituksen asettama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 edellyttää, että päästöjä leikataan nopeammin erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Suomen ilmastopäästöt painuivat viime vuonna ennätyksellisen alas, selviää Ympäristöministeriön johdolla valmistellusta ilmastovuosikertomuksesta (siirryt toiseen palveluun). Kertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista.

Ennätyksellinen päästöjen väheneminen johtuu suurelta osin koronapandemian vaikutuksista. Esimerkiksi liikenne väheni viime vuonna, ja hakkuiden vähentymisen vuoksi hiilinielu kasvoi.

Päästökaupan piirissä päästöt vähenivät noin 16 prosenttia edellisvuodesta, koska kivihiiltä ja turvetta poltettiin aiempaa vähemmän. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähkön ja kaukolämmön tuotanto, sellu-, paperi-, rakennus- ja kemianteollisuus sekä lentoliikenne.

Päästökaupan ulkopuolella (esimerkiksi liikenteessä, maataloudessa ja rakennusten erillislämmityksessä) päästöt pienenivät edellisvuodesta kolme prosenttia.

Raportin mukaan Suomen nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi eivät riitä. Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035 ei saavuteta, ellei kaikilla sektoreilla oteta nopeasti käyttöön uusia toimia päästöjen vähentämiseksi. Raportin mukaan erityisesti päästökaupan ulkopuolisia päästöjä tulisi leikata nopeammin.

Ympäristöministeriön grafiikka, jossa kuvataan kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tarvittavat päästövähennykset. Nettopäästöillä tarkoitetaan päästökaupan ja sen ulkopuolisten alojen yhteenlaskettuja päästöjä vähennettynä maankäyttösektorin nettonielulla. Hiilineutraalius edellyttää nettopäästöjen nollaamista. Vuoden 2020 tieto on pikaennakkotieto. Kuva: Ympäristöministeriö

Kotitalouksien hiilijäljen pienennyttävä jopa 70 prosenttia

Kulutuksen päästöt olivat vuonna 2019 10,3 hiilidioksidin ekvivalenttitonnia vuodessa, kun kestäväksi kulutukseksi on arvioitu 2,5 tonnia vuodessa. Kulutuksen päästöt ovat kasvaneet kokonaisuudessaan neljä prosenttia vuodesta 2000. Keskeisin kasvua selittävä tekijä on ihmisten tulotaso: mitä enemmän ihmisillä on rahaa, sitä enemmän he yleensä kuluttavat.

Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan kotitalouksien hiilijäljen tulisi pienentyä jopa 70 prosenttia, jotta Suomi saavuttaa 2035 vuoden tavoitteensa.

Suomalaisten kotitalouksien päästöt ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla viimeisen neljän vuoden aikana. Kulutukseen lasketaan tässä yhteydessä asuminen, liikkuminen, ruoka ja muut tavarat ja palvelut.

Liikenteen päästöt vähentyivät kuusi prosenttia edellisvuodesta, mikä on tavoitteisiin nähden liian hitaasti. Liikenteessä syntyyviideosa Suomen ilmastopäästöistä, Ilmastovuosikertomuksessa todetaan.

Ajetut kilometrit ovat kääntyneet pieneen laskuun kaupunkiseudulla. Maanteillä kilometrit laskivat pandemian aikana, mutta ovat nyt tasaisesti lisääntyneet.

Sähköautojen määrä kuitenkin kasvaa, ja biopolttoaineen osuus polttoaineena lisääntyy. Suurin ongelma Suomessa on autokanta, joka uudistuu hitaasti, vaikka uudistumista on vauhditettu romutuspalkkioiden ja sähköautojen hankinnan tukemisen avulla.

Rakennuksista aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet tasaisesti, ja viime vuoden päästöt olivat ennätyksellisen pienet lämpimän talven vuoksi. Suurimpia syitä lämmityksen päästöjen vähenemiseen ovat luopuminen öljylämmityksestä sekä energiatehokkuuden paraneminen uudistuvan rakennuskannan ja korjausrakentamisen ansiosta.

Maatalouden päästöt ovat pysyneet vuosia melko tasaisina, eivätkä ne ole laskeneet vuosiin.

Viime vuonna 2020 päästöt olivat 14 prosenttia Suomen päästöistä. Maatalouden päästöt koostuvat suurilta osin lannankäsittelystä, tuotantoeläinten ruoansulatuksesta, maatalousmaan maaperästä sekä kalkituksesta.

Ilmastovuosikertomuksen mukaan useat toimenpiteet maatalouden päästöjen vähentämiseksi ovat jo käytössä tai otetaan pian käyttöön. Päästöjä vähennetään esimerkiksi monivuotisella viljelyllä, metsittämällä ja lisäämällä biokaasutuotantoa.

EU:ssa maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteena on, että 40 prosenttia EU:n maataloussektorille tulevasta rahoituksesta suunnataan ilmastotoimiin. Uusi maatalouspolitiikka astuu voimaan vuonna 2023.

Ilmastopolitiikan suunnitelmissa tavoitellaan myös ruokahävikin vähentämistä. Suomessa heitetään roskiin satoja miljoonia kiloja ruokaa vuosittain.

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue myös:

Lunastaako hallitus suuret ilmastolupauksensa? Tällaisista ratkaisuista hallitus sopi budjettiriihessä

Kerttu Kotakorpi: Miten tämän lukisi joku joka ei ole tästä kiinnostunut