1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uutiset

Jo joka viides suomalainen maksaa verkkouutisista – todennäköisin asiakas käyttää ahkerasti myös maksuttomia verkkopalveluja

Reuters-instituutin kysely murskaa myytin siitä, että ilmainen sisältö automaattisesti vie asiakkaita maksulliselta verkkojournalismilta. Kysely osoittaa myös, että luottamus uutisiin kasvoi koronapandemian aikana.

Yhä useampi etsii uutisensa verkosta. Kuva: Katriina Laine / Yle

Huoli luotettavan median kuolemasta on jälleen osoittautunut ennenaikaiseksi.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report (siirryt toiseen palveluun) -kyselytutkimus osoittaa, että suomalaisille ylivoimaisesti suosituimpia uutislähteitä ovat perinteisen median verkkosivut ja sovellukset. Selvästi pienempi joukko käyttää uutislähteenään varta vasten verkkoon perustettuja uutissivustoja tai sosiaalista mediaa.

Reuters-instituutin kysely tehtiin nyt kymmenettä kertaa ja siihen osallistui 46 maata.

Perinteisen median verkkosivuja ja sovelluksia kertoo seuraavansa 81 prosenttia suomalaisista. Tilastoissa seuraavana on Norja 74 prosentilla.

Tähän asti uutisia ovat seuranneet verkossa lähinnä nuoret ikäluokat, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana yhä useammalle yli 45-vuotiaalle verkosta on tullut pääasiallinen uutislähde.

Kyselyn mukaan verkko ei ole kuitenkaan korvannut – ainakaan vielä – sanomalehtiä, televisiota tai radiota, vaan tullut niiden rinnalle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaiset luottavat uutisiin erityisen paljon

Suomi on omaa luokkaansa, mitä tulee uutisia kohtaan koettuun luottamukseen.

Se on perinteisesti ollut kyselymaiden joukossa korkein ja kasvoi entisestään kuluneen vuoden aikana. Myös ero muihin maihin kasvoi. Tulos selittyy osin sillä, että Suomessa on muutenkin vahva usko instituutioihin.

Luottamus uutisiin kasvoi myös muissa maissa, mutta Suomessa peräti 65 prosenttia vastanneista kertoi luottavansa useimpiin uutisiin. Kasvua edellisvuoden kyselyyn oli yhdeksän prosenttiyksikköä.

Itse seuraamiinsa uutisiin kertoi luottavansa 73 prosenttia suomalaisista. Lisäystä edellisvuoteen on neljä prosenttiyksikköä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Aiempina vuosina luottamus uutisiin on ollut laskussa sekä Suomessa että useissa muissa kyselyn maissa. Media-alan tutkimussäätiön johtaja Noora Alanne arvioi tutkimuksen tiedotteessa sen viitanneen yhteiskunnan polarisoitumiseen. Vielä on mahdoton sanoa, onko muutos pysyvää, vai tilapäinen seuraus pandemiasta.

– Kriisiaikoina on tyypillistä, että kansan luottamus demokratiaan ja politiikkaan korostuu. Mielenkiintoista nähdä, millaisia tutkimustuloksia saadaan pandemian jälkeen.

Suomalaisten luottamus kasvoi hieman myös sosiaalisen median uutisiin. Niihin luottaa 18 prosenttia vastaajista. Muutos oli kaksi prosenttiyksikköä

Suomalaisvastaajista 38 prosenttia kertoi kyselyssä törmänneensä väärään tai harhaanjohtavaan tietoon koronaviruksesta. Huolestuttavimpina väärän tiedon levittäjinä mainittiin aktivistit ja Suomen hallitus. Toimittajien luotettavuudesta oli huolissaan vain seitsemän prosenttia vastaajista.

Koronaviruksen lisäksi väärää tai harhaanjohtavaa tietoa oli havaittu politiikasta, ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. Erityisesti väärään tietoon törmäsivät uutisensa pääosin verkosta etsivät ihmiset.

Suomalainen haluaa maksaa vain yhdestä verkkomediasta

Reuters-instituutin kyselyn mukaan kaupallisen median huoli siitä, löytyykö verkosta riittävästi maksavia asiakkaita, on perusteltu.

Lehtien digitilaukset ovat olleet lievässä kasvussa kymmenen vuoden ajan, mutta samassa ajassa printtitilausten arvo on vähentynyt huomattavasti enemmän.

Pandemia – ainakin hetkeksi – nosti lehtien digitilauksia, mutta ei niin paljon, että se kattaisi pandemian aiheuttamia mainosmyynnin tulomenetyksiä. Lisäksi digitulot keskittyvät suurimmille medioille: Helsingin Sanomille, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle ja Kauppalehdelle.

Verkossa uutisista maksavien määrä on kuitenkin tasaisessa kasvussa. Tänä vuonna se nousi 20 prosenttiin. Osuus on Suomessa keskimääräistä suurempi.

Ruotsia, Norjaa, Hongkongia ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta verkkouutisista maksavien osuus on korkeintaan 20 prosenttia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaupallinen media on pitänyt digikasvunsa uhkana erityisesti Yleisradion laajaa, maksutonta verkkotarjontaa. Reuters-instituutin kysely kertoo päinvastaista. Sen mukaan ne, jotka käyttävät paljon esimerkiksi Ylen verkkouutisia, ovat muita valmiimpia myös maksamaan verkkouutisista.

Suomessa tyypillinen digitilaaja on henkilö, joka tekee pitkäaikaisen tilauksen johonkin tiettyyn, yhteen mediaan, ja uusii sen vuosittain. Toinen vaihtoehto on se, että digitilaus on yhdistetty printtilehden tilaukseen.

Lähes puolet maksullisten verkkouutisten tilaajista kertoi tilanneensa Helsingin Sanomat.

Tyypillisimmin verkon uutissisällöstä maksavat hyvätuloiset, nuoret, miehet, korkeasti koulutetut ja politiikasta kiinnostuneet. Osaa vastanneista motivoi myös kiintymys paikallisyhteisöön ja halu saada tietoa lähiseudun asioista.

Tutkimus perustuu tammi-helmikuussa 2021 tehtyyn verkkokyselyyn, josta vastasi YouGov-tutkimuslaitos.

Kussakin maassa vastaajat koottiin ja aineisto painotettiin niin, että tulokset edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen.

Tutkimus: Ylen uutisointiin luotetaan eniten – Iltapäivälehtien uutisointiin luottaa noin joka neljäs vastaaja

Koronajutut alkavat kyllästyttää – yhä useampi sanoo väistelevänsä uutisia säästyäkseen mielipahalta

Suomalaisten luottamus Yleä kohtaan vahvistui koronakriisin keskellä