1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tekstiilijäte

Suomen tekstiilijätteestä vain noin prosentti päätyy kierrätykseen – Paimion pilottiasema muuttaa vanhan paidan uudeksi kankaaksi

Hallituksen uusi jätelaki etenee ensi viikolla eduskunnassa. EU yhtenäistää poistotekstiilikäytäntöjä direktiivillä. Suomen toimet ovat useaa muuta EU-maata pidemmällä.

Vuonna 2025 kaikilla EU:n jäsenmailla on toiminnassa poistotekstiilin lajittelu ja jatkojalostus toimintaa. Tampereen Nextiili ry lajittelee Pirkanmaan alueen poistotekstiilit käsityönä. Kuvassa toiminnanjohtaja Sari Tuomaana Nextiilin lajitteluealueella. Kuva: Marko Melto / Yle

Ulkolämpömittari hätyyttää kolmeakymmentä astetta. Tampereen Lielahdessa suuren varastohallin takatilan ilmassa tuoksuu aikaa nähnyt kangas. Tekstiilit kulkevat pöytiä pitkin tarkan seulan lävitse. Täällä tapahtuvat ympäristövaikutukset ovat suuret.

– Kertaalleen kasvatettua puuvillaa voidaan hyödyntää uudestaan, eikä tarvita valtavia määriä makeaa vettä kuidun uudelleenkasvatukseen, Nextiili ry:n toiminnanjohtaja Sari Tuomaala tunnelmoi.

Kunnallinen poistotekstiilien keräys käynnistettiin Tampereella tämän vuoden alussa.

Suomessa kertyy vuosittain jopa 70 000–100 000 tonnia tekstiilijätettä, jolle on etsitty jatkokäsittelyratkaisua. Kuntien jätelaitokset yhdistivät voimansa poistotekstiilien valtakunnallisen keräysverkoston rakentamiseksi, ja tämän vuoden loppussa se laajenee Suomessa 3,2 miljoonan henkilön kotitalouksien ulottuville.

Keräyksen järjestävä kunnallinen jätelaitos lajittelee kerätyt poistotekstiilit omalla alueellaan, minkä jälkeen Lounais-Suomen Jätehuolto jatkolajittelee ja varmistaa laadun soveltuvuuden kierrätykseen Paimiossa.

Paimion pilottivaiheen jatkokäsittelylaitoksella tekstiileistä jalostetaan uutta kuitua. Tällä hetkellä kuusi kunnallista jätelaitosta kerää poistotekstiileitä.

– Laitos ei kokonsa puolesta ole pilotti, vaan Paimion pilottilinjastolla kerätään tietoa koko prosessista, jota voidaan hyödyntää myöhemmin toiminnan kehittyessä, Lounais-Suomen Jätehuolllon erityisasiantuntija Sini Ilmonen kertoo.

Osa materiaaleista soveltuu uudelleen kuiduntamiseksi ja käytetty vaate saattaa päätyä uuden kankaan langoiksi. Lisäksi Paimion tuotantolinjalta on odotettavissa kierrätysraaka-ainetta eristemateriaaleihin, terassilautoihin sekä täyteaineita huonekaluteollisuuden käyttöön.

– Kankaan kierrätys lähtee jo sen valmistuksesta: jos lähtökohtaisesti tuotetaan heikko tuote, niin ei se tässä matkalla hyväksi muutu, Ilmonen opastaa.

Hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko kiertotalousyritys Resteristä esittelee, millaista kierrätyskuitua sairaalan poistotekstiileistä voi saada. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Lounais-Suomen Jätehuollon uusi Paimion jalostuslaitos sijaitsee saman katon alla Rester Oy:n kanssa. Yritysten työnjako on selkeä: Lounais-Suomen Jätehuollon pyörittämä uusi jalostuslinja käsittelee kotitalouksilta kierrätykseen tulevat tekstiilit. Yksityisessä omistuksessa oleva Rester Oy puolestaan käsittelee yrityksistä kierrätykseen päätyneitä tekstiilejä.

Etuajassa EU:n tavoitteista

Suomen Kiertovoima ry:n viestinnän asiantuntija Kaisa Halmeen mukaan poistotekstiilien keräys on tarkoitus käynnistää kuluvan vuoden aikana viiden uuden jätelaitoksen alueelle, muun muassa Itä-Suomeen, Kanta-Hämeeseen ja Uudellemaalle.

Vuonna 2023 on määrä saattaa kaikki kunnalliset jätelaitoksen osaksi poistotekstiilien keräilyverkostoa.

Jättihankkeen taustalla on vuonna 2018 asetettu EU-direktiivi (siirryt toiseen palveluun), jonka erilliskeräysvelvoite velvoittaa kaikki jäsenmaat vuoteen 2025 mennessä aloittamaan tekstiilijätteen erilliskeräyksen.

Suomen uusi jätelaki on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä, mutta varmaa on, että Suomi on EU:n asettamasta aikataulusta etuajassa, vuoden 2023 tavoitteella. Ainoastaan Tanska ja Italia saattavat poistoteksiilihankkeensa käytäntöön ennen Suomea vuonna 2022.

– Suomessa ollaan työskennelty asian eteen jo pitkään. Erityistä täällä on se, että asiat tehdään koko valtion tasolla yhtenäisesti ja laajassa Telaketju-verkostossa. Joissain maissa voidaan olla joissain asioissa pidemmällä, mutta toiminta ei ole näin yhtenäistä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalouden erityisasiantuntija Sini Ilmonen toteaa.

Jätedirektiivin säätämisen taustalla on huoli vaateteollisuuden aiheuttamasta ympäristörasituksesta. Eurooppalaiset kulutusraportit kertovat keskimääräisen EU:n kansalainen hankkivan 25 kiloa tekstiilejä vuodessa. Kiertoon tai sekajätteeseen EU:n keskitasolla päätyy 11 kiloa vuosittain asukasta kohden. Suomessa lähtöpassit saa 13 kiloa tekstiilejä, joka on yli EU:n keskiarvon.

Lue lisää: Testasimme 70 vaatteen kuituselosteiden paikkaansapitävyyden – paljastui vääriä lappuja ja yhdisteitä, joita on lähes mahdoton kierrättää

Puuvillan valmistus nielee luonnonvaroja ja arvioitu on (siirryt toiseen palveluun), että yhden t-paidan valmistukseen tarvitaan noin 2 700 litraa makeaa vettä, jolla kattaisi kahden ja puolen vuoden juomavesitarpeen yhdelle henkilölle. Räikeinmillään t-paita ei koskaan päädy kuluttajan päälle, vaan poltetaan uutena jätteen mukana savuna ilmaan.

Vaateteollisuus onkin maailman toiseksi saastuttavin teollisuuden muoto. Johtopaikkaa pitää öljyteollisuus, mutta kaiken lento- ja meriliikenteen yhteenlaskettu ympäristövaikutus jää vaateteollisuuden varjoon.

Nextiilin työntekijät lajittelevat tekstiilejä
Suomessa kertyy vuosittain jopa 70 000–100 000 tonnia tekstiilijätettä, jolle on etsitty jatkokäsittelyratkaisua. Osa materiaaleista soveltuu uudelleen kuiduntamiseksi ja käytetty vaate saattaa päätyä uuden kankaan langoiksi. Toimittaja on Clarissa Jäärni.

Poistotekstiilin uusi elämä

Tällä hetkellä Suomen tekstiilijätekasasta vain prosentti päätyy kierrätykseen. Lisäksi osa tekstiileistä päätyy uudelleenkäyttöön, esimerkiksi lahjoitusten tai kirpputorien kautta. Osa kuluttajista potee tuskaa siitä, kun halua kierrättää olisi, mutta ratkaisuja ei vielä ole kylliksi tarjolla.

Kiinteistökohtaiset keräysastiat eivät tulevaisuudessakaan ole ilmestymässä taloyhtiöiden jätetiloihin, koska tekstiilimateriaalin olisi pysyttävä keräyksen aikana puhtaana ja kuivana.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy käynnisti kuluvana vuonna KAMU-poistotestiilikeräyshankkeen, jonka yhteistyökumppaneina keräyksessä on toiminut paikalliset kirpputorit, ostoskeskukset ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joilla on vuosien kokemus ja toimiva infrastruktuuri keräämiseen ja usein myös lajitteluun.

– Tulokset ovat olleet lupaavia, Sini Ilmonen iloitsee.

Tekstiilien tehokas kierrätys edellyttää niiden huolellista lajittelua, jotta tekstiilit saadaan varmemmin uusiokäyttöön. Aluksi tehdään raakalajittelu, jossa katsotaan mikä on käyttökelpoista materiaalia. Seuraavaksi kankaat lajitellaan neljään eri kanavaan kuiduittain.

Paimion pilottilinjasto käynnistyy lähiviikkoina ja sen kapasitetti kantaa vuoden aikana jopa 5 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Lounais-Suomen Jätehuollon tavoitteena on avata koko Suomen poistotekstiilit käsittelevä jalostuslaitos lähivuosina Turun Topinpuistoon. Toteutusta varten on haettu Business Finlandin investointitukea. Kuvituskuva. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Osa tuotteista päätyy vintage-liikkeeseen myyntiin, osa jatkokäsittelyyn Paimioon. Lajittelu tehdään käsityönä. Tamperelainen Nextiili ry on suorittanut Pirkanmaan alueen tekstiililajittelun vuoden alusta alkaen.

– Tunnistusskannereita on kyllä olemassa, mutta sillä vasta kerätään pilveen tietoa, jotta skanneri pystyy tunnistamaan materiaalikoostumuksia. Kone ei esimerkiksi pysty tunnistamaan pahan hajuisia kankaita, joita ei voida käyttää jatkojalostukseen, Nextiili ry:n toiminnanjohtaja Sari Tuomaala kertoo.

Keppiä ja porkkanaa

Tekstiilin kierrätyksen suurinpana haasteena on ollut löytää markkinat kierrätetylle uusiokuidulle. Myös kalliimpi tuotteen loppuhinta karkottaa ostajia.

Pohdinnassa on ollut esimerkiksi sanktioita neitseellisen materiaalin käyttöön. Lisäksi lainsäädännöllä voisi ohjata jokin määräosuuden pakollista kierrätyskuitujen käyttöä, kierrätyskuidun menekin vauhdittamiseksi.

– Uuden jätemateriaalin lajittelu ja kerääminen on iso muutos sekä asukkaille, että jätelaitoksille, ja lisäksi vaikeasti viestittävä asia. Viime kädessä kuluttajalla ja markkinoilla on vahvin ohjaava vaikutus. Uusiokuidun menekki riippuu vain siitä onko kuluttajat kiinnostuneita siitä, Suomen Kiertovoiman viestinnän asiantuntija Kaisa Halme arvioi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että mekaanisen tekstiilikierrätyksen markkinapotentiaali voisi olla vuosittain 60–120 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus voisi olla 150–300 henkilöä.

Lounais-Suomen Jätehuollon Sini Ilmonen huomauttaa, että siinä missä verotuksellinen helpotus uusiokuituja kohtaan saattaa olla vaikea prosessi toteuttaa, sääntelyä voisi kohdistaa erityisesti julkisiin hankintoihin.

– Julkisten hankintojen kilpailutussääntöjä voisi päivittää niin, että niiden tulisi sisältää tietty osuus uusiokuidusta valmistettuja tuotteita, jos sellaisia on saatavilla.

Suurin osa vaatteista valmistetaan muualla kuin Suomessa, joten asia vaatisi myös globaalia sääntelyä.

Hallituksen jätelakiuudistus etenee eduskunnasta juhannuksen jälkeen.

Keskustele aiheesta alla 25.6.2021 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Suomeen on perusteilla laitos, joka käsittelisi koko maan poistotekstiilit uusiokäyttöön - Lounais-Suomen Jätehuollon tavoitteena on lisätä tekstiilien kierrätystä

Poistotekstiilien kierrätys laajenee - Mukana tekstiilikierrätyksessä on nyt esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuolto.

Juttua korjattu klo 08.36: Poistettu Paimiosta viittaus, että olisi osa Turun kaupunkia.