1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hanna Sarkkinen

Ministeriksi nouseva Hanna Sarkkinen jatkaa vasemmistoliiton tiukkaa linjaa hallituksessa – “Työttömyysturvaa leikkaamalla ei luoda työpaikkoja”

Hallituksen pitäisi loppukaudesta tehdä päätöksiä, joilla se vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriksi nousevan Hanna Sarkkisen on vaikea hyväksyä päätöksiä, joilla leikataan työttömyysturvaa.

Hanna Sarkkinen nousee sosiaali- ja terveysministeriksi 29. kesäkuuta. Sarkkinen korvaa tehtävässä Aino-Kaisa Pekosen. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Hallitus saa uuden ministerin ensi viikolla, kun kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) nimitetään sosiaali- ja terveysministeriksi.

Sarkkisen työpöydälle on kertynyt paljon tehtävää, sillä loppukaudesta ministerin pitäisi saada maaliin perhevapaauudistus.

Samalla sosiaali- ja terveysministerin pitäisi ottaa kantaa hallituksen työllisyystoimiin ja sosiaaliturvan uudistukseen, koska hänen vastuullaan ovat lähes kaikki suomalaisten tulonsiirrot.

Sarkkisen puolue vasemmistoliitto on kipuillut erityisesti työllisyystoimissa. Hallituksen kunnianhimoinen 80 000 lisätyöllisen tavoite on pitänyt sisällään päätöksiä, joilla on koskettu ihmisten sosiaaliturvaan.

Eläkeputken poistaminen oli Sarkkisen edeltäjälle Aino-Kaisa Pekoselle vaikea paikka, ja hän yksiselitteisesti kieltäytyi leikkaamasta ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa (siirryt toiseen palveluun).

Hallitus kuitenkin linjasi kehysriihessä huhtikuussa, että se parantaa työllisyystoimilla julkista taloutta 110 miljoonalla vielä loppukauden aikana.

Useat hallituslähteet sanovat, että summaa on vaikea saada kasaa ilman ansiosidonnaiseen koskemista.

Kysymys siis kuuluukin, onko ministeriksi nouseva Sarkkinen valmis koskemaan ansioturvaan, jotta hallitus saa tavoitteensa läpi?

Sarkkinen ei usko leikkauksiin keinoina

Ministeriksi nouseva Sarkkinen aloittaa vastauksen kaukaa, kotipaikkakunnaltaan Oulusta. Hän nostaa esille Nokian ison investoinnin kaupunkiin.

Verkkoyhtiö rakentaa lähivuosina Oulun yliopiston viereen Linnanmaalle toimitilat, joissa on tilaa 2 300 työntekijälle.

– Miksi Nokia investoi Ouluun ja työllistää tuhansia ihmisiä lisää? Sen takia, koska Oulussa on koulutettua väkeä ja hyvä toimintaympäristö, Sarkkinen sanoo.

Sarkkinen puhuu siitä, että Suomi tarvitsee entistä enemmän investointeja ja koulutettua väkeä työmarkkinoille.

Hänen mukaansa hallituksen yksi suurimmista työllisyystoimista on ollut oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle.

Tämä siitäkin huolimatta, että valtiovarainministeriö arvioi uudistuksen tuottavan vain 1 600 lisätyöllistä vuoteen 2029 mennessä.

Oppivelvollisuuden laajentamisen merkitys kuitenkin kasvaa ajan myötä, kun yhä useampi sukupolvi suorittaa laajennetun velvollisuuden.

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan uudistus tuottaa 15 000 lisätyöllistä vuoteen 2065 mennessä (siirryt toiseen palveluun).

Hanna Sarkkinen pitää oppivelvollisuuden laajentamista yhtenä keskeisimmistä työllisyystoimista tällä hallituskaudella. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Sarkkinen kiinnittäisi huomiota myös mielenterveysongelmiin, jotka yksistään selittävät työkyvyttömyyseläkkeiden kasvun viime vuosina.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi mielenterveyssyistä 1 450 ihmistä enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Yhteensä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 8 687 suomalaista vuonna 2019.

– Tämä on kovaa työllisyyspolitiikkaa. Meidän on pidettävä huolta siitä, että nuoret pysyvät työmarkkinoiden käytettävissä ja ovat työkykyisiä.

Sarkkisen mukaan mielenterveysongelmat korostuvat erityisesti nuorissa ikäluokissa. Hänen mukaansa ratkaisuja pitää hakea palveluiden lisäksi työelämän olosuhteista.

"En suoraan sanoen usko siihen, että työttömyysturvaa leikkaamalla luotaisiin työpaikkoja."

Hanna Sarkkinen, tuleva sosiaali- ja terveysministeri, Vas.

Koulutusinvestoinnit ja panostukset mielenterveyteen kuulostavat kuitenkin menolisäyksiltä ja samaan aikaan hallitus on asettanut itselleen tiukan tavoitteen: työllisyyspäätöksillä pitää vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

– En suoraan sanoen usko siihen, että työttömyysturvaa leikkaamalla luotaisiin työpaikkoja. Nokia ei investoi Ouluun sen vuoksi, että pitkäaikaistyöttömiltä leikataan tukea, Sarkkinen sanoo.

Sanooko vasemmistoliitto ja ministeriksi nouseva Hanna Sarkkinen ansiosidonnaisen porrastamiselle yhä ei?

– Vasemmistoliitto ei usko siihen, että työttömiltä leikkaaminen lisää työllisyyttä. Ja en näe, että puolueemme voisi hyväksyä sen tyyppisiä pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa heikentäviä päätöksiä.

Hallituksen sisällä näyttää säilyvän jännite vasemmistopuolueiden ja keskustan välillä. Keskusta on ollut valmis puuttumaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työllisyyden nimissä.

Yrittäjien työttömyysturvalle jatkoa?

Sosiaali- ja terveysministerin vastuuseen kuuluu myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jonka valmisteluun on nimitetty parlamentaarinen komitea.

Komitean toimikausi kestää pitkälle tämän hallituskauden yli aina kevääseen 2027 asti.

Sarkkinen kuitenkin toivoo, että pieniä osia sosiaaliturvan uudistuksesta voitaisiin laittaa toimeen jo tällä kaudella.

– Toivottavasti tällä hallituskaudella voitaisiin ottaa jo askelia kohti uudistusta. Esimerkiksi etuuksien hakemista voisi yksinkertaistaa ja helpottaa yhden hakemuksen mallilla. Myös eri etuuksia voitaisiin yhtenäistää, Sarkkinen pohtii.

Sarkkinen ei vielä tarkenna sitä, mitä etuuksia voitaisiin vielä tämän hallituskauden yhtenäistää. Hän aikoo keskustella sotu-komitean puheenjohtajan Pasi Moision kanssa asiasta.

Hän toivoo myös, että yrittäjien sosiaaliturvasta käytäisiin laajaa keskustelua. Sarkkinen miettii, voitaisiinko yrittäjien työttömyysturvasta tehdä pysyvä tukimuoto.

Yrittäjille on annettu poikkeuksellisesti oikeus työmarkkinatukeen koronakriisin aikana, koska monen liiketoiminta on keskeytynyt kriisin takia.

– Tiedämme, että yksinyrittäjät ovat suureksi osaksi pienituloista porukkaa. Noin puolet ansaitsee alle 2 000 euroa kuussa ja neljäsosa kuuluu alimpaan tulokymmenykseen, Sarkkinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 290 000 yritystä, joista 187 000 oli yksinyrittäjien firmoja.

Sarkkisen mukaan on kohtuutonta, että yrittäjän pitää lopettaa yrityksensä ennen kuin hän voi saada työmarkkinatukea.

– Jos kannustamme lapsia ja nuoria yrittäjyyteen, niin heille pitää olla myös vähimmäisturva.

Sarkkinen lupaa käynnistää ministeriksi noustessaan valmistelutyön yrittäjien työttömyysturvasta.

Hän ei kuitenkaan lupaa vielä asiasta päätöksiä, koska hallitus teki suuria menolisäyksiä hallituskauden alussa. Ja koronaelvytyksen jälkeen se pyrkii nyt suitsimaan jälleen valtion menoja.

Perhevapaauudistus ei ole työllisyystoimi

Hallituksen perhevapaauudistus on nyt kriittisessä vaiheessa.

Uudistus palasi lausuntokierrokselta viime keväänä ja hallituksen on tarkoitus antaa esitys asiasta eduskunnalle syksyllä.

Sarkkinen sanoo, että uudistuksen suuriin linjoihin ei ole luvassa muutoksia ja linjauksen niiden osalta on jo hallituksessa tehty.

– Perusratkaisu säilyy samanlaisena. Ansidonnaiset päivät lisääntyvät ja isille tulee pidempi kiintiöinti.

Hanna Sarkkinen sanoo, ettei perhevapaauudistukseen tehdä suuria muutoksia lausuntokierroksen perusteella. Hallitus antaa esityksensä eduskunnalle syksyllä. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen mukaan vanhempainpäivärahan kokonaiskesto kasvaa nykyisestä 12,7 kuukaudesta 14 kuukauteen.

Molemmille vanhemmille tulee yhtä suuri kiintiö, joka on 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle osan vanhempainvapaasta.

Raskaana oleva saisi noin 1,6 kuukauden raskausrahan. Hallitus ei koskenut uudistuksessa kotihoidontukeen.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on arvostellut hallituksen perhevapaamallia (siirryt toiseen palveluun), vaikka sitä on valmistelu työmarkkinajärjestöjen kanssa.

EK:n kritiikki on kohdistunut uudistuksessa siihen, että vanhemmat voivat siirtää kiintiöitä toisilleen. Etujärjestö olisi halunnut lyhentää uudistuksen yhteydessä myös kotihoidon tukea.

– Työnantajat ehkä vastustavat tätä, koska he eivät halua lisätä perhevapaiden käyttöä. Ja he eivät halua lisätä ansiosidonnaisia perhevapaita.

Perhevapaauudistusta on kritisoitu kalleudesta. Hallituksen lausuntokierroksella käyneen esityksen mukaan uudistus lisää julkisia menoja 80 miljoonalla eurolla vuosittain.

"Työnantajat ehkä vastustavat perhevapaauudistusta, koska he eivät halua lisätä isien perhevapaiden käyttöä."

Hanna Sarkkinen, tuleva sosiaali- ja terveysministeri, Vas.

Työnantajat maksavat osan perhevapaauudistuksen kustannuksista yhdessä työntekijöiden ja valtion kanssa.

Elinkeinoelämän keskusliitto on kritisoinut myös uudistuksen työllisyysvaikutuksia. Sarkkisen mukaan nyt ei kuitenkaan olla tekemässä työllisyysuudistusta.

Hänen mukaansa nyt ollaan tekemässä muutoksia perhepolitiikkaan, joilla tuetaan perheiden hyvinvointia ja ihmisten uskallusta hankkia lapsia.

Yksi iso huoli viime vuosina on ollut, mistä Suomi saa tulevaisuudessa uusia veronmaksajia, kun syntyvyys on laskenut.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 25.6.2021 kello 23 asti.

Lue lisää:

Oulun vaalipiiriin tulee toinen ministerisalkku kesäkuun lopulla – vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen aloittaa kaksivuotiskautensa sosiaali- ja terveysministerinä

Tässä ovat Oulun uuden kaupunginvaltuuston kolme suurinta ääniharavaa – muhkeimman potin keräsi tuleva ministeri Hanna Sarkkinen

Tuleva ministeri Hanna Sarkkinen odottaa lasta – ei aiheuta muutoksia Vasemmistoliiton suunnitelmiin