1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poronliha

Kuolan niemimaan porotilat aloittavat lihan tuonnin Suomeen – Aiemmin Venäjältä on tuotu poronlihaa vain Jamalin alueelta

EU on myöntänyt ensimmäiset luvat poronlihan tuontiin Kuolan niemimaalla toimiville yrityksille. Ne pääsevät kansainvälisille markkinoille. Saamelaisporonhoitajat pelkäävät poronhoidon ahdingon syvenevän entisestään.

Kuolan niemimaalla on noin 40 000 poroa, joista teurastetaan vuosittain tällä hetkellä vain murto-osa, koska paikallisia markkinoita poronlihalle ei ole. Kuva: Lev Fedoseyev / AOP

Luujärvellä toimiva poronhoitajien osuuskunta Tundra lähetti huhtikuussa Suomeen 8,5 tonnin testierän lihaa saatuaan luvan toimia Euroopan unionin markkinoilla, kertoo verkkojulkaisu Barents Observer (siirryt toiseen palveluun).

Tundra on yksi Murmanskin alueen suurimmista poronhoito-osuuskunnista. Sen ensimmäiset 321 ruhoa lähetettiin Suomeen huhtikuussa, vahvistaa alueellinen luonnonvara- ja ympäristöministeriö.

Barents Observerin mukaan Euroopan unionin myöntämä sertifikaatti antaa poronhoito-osuuskunnalle mahdollisuuden päästä viemään lihatuotteita Suomen ohella myös muihin Euroopan maihin.

Tundran lähettämä lihaerä teki Murmanskin alueesta Venäjän toisen alueen, jolla on oikeus toimittaa poronlihaa Euroopan unionin jäsenmaille. Aiemmin venäläistä poronlihaa on tullut Eurooppaan Jamalin Nenetsian autonomisesta piirikunnasta, kertoo Barents Observer.

Yhteistyötä rovaniemeläisyrityksen kanssa

Tundra on allekirjoittanut sopimuksen poronlihan tuonnista rovaniemeläisen sisustusalan ja nahkateollisuuden tuotteita tekevän Lapin Nahka Oy, Pokka Reindeer Hides -yrityksen kanssa.

Sopimuksen mukaan Tundra voi toimittaa rovaniemeläisyritykselle tänä vuonna jo jopa 50 tonnia poronlihaa ja myöhemmin tavoitteena on nostaa lihan tuonti 100 tonniin vuodessa, kirjoittaa verkkojulkaisu Barents Observer.

Poronlihaa Eurooppaan ja Norjaan on valmis tuomaan myös Reindeer-niminen yritys, joka allekirjoitti helmikuussa samanlaisen tuontiluvan EU:n alueelle.

Reindeer-yhtiön varapuheenjohtaja Andrei Dubovtsev kertoo Ylelle, että yritys on myös tehnyt sopimuksen Pokka Reindeer Hides -yrityksen kanssa ja että se aloittaa toimitukset Suomeen vuonna 2022. Yritys neuvottelee mahdollisesta lihan viennistä myös Norjaan Koutokeinossa toimivan Finnmark Rein -yhtiön kanssa.

Dubovtsev kertoo yhtiön käyneen vaativan prosessin läpi saadakseen luvan toimittaa lihaa EU:n alueelle. Teurastus, myynti ja lopputuotteen jalostus poronlihasta ovat ennestään tuttuja, koska Luujärven teurastamon omisti aiemmin suomalais-ruotsalainen yhtiö Polarica.

– Polarica toi eurooppalaiset eläinlääkintä- ja hygieniasäädökset tutuiksi alueen toimijoille, kertoo Andrei Dubovtsev.

Pokka Reindeer Hides -yrityksen toimitusjohtaja Harri Pokka vahvistaa Ylelle, että yrityksellä on sopimus Tundran kanssa ja että aiesopimus Reindeer-yrityksen kanssa on tehty. Pokka ei kerro tarkkoja toimitusmääriä. Hän kuitenkin korostaa, että määrät ovat prosentuaalisesti pieniä.

Kuolan yrityksille avautuvat valtavat markkinat

Kuolan niemimaalla on noin 40 000 poroa, joista teurastetaan vuosittain tällä hetkellä vain murto-osa, koska paikallisia markkinoita poronlihalle ei ole. Alueen asukkaat pitävät lihaa kalliina, eivätkä muutenkaan arvosta poronlihaa.

Venäjän puolella lihasta maksetaan teuraskilolta noin 360 ruplaa, joka on suunnilleen 3,5 euroa. Suomessa lihakilon hinta oli viime vuonna 7–8 euroa.

Kansainvälisten markkinoiden avautuminen piristää Kuolan niemimaan keskiosassa sijaitsevan Luujärven taloutta. Se on tärkeää pienelle kylälle, joka on alueen saamelaisväestön keskus ja jonka pääelinkeino on poronhoito, kirjoittaa Barents Observer.

Uutinen huolestuttaa saamelaisia poronhoitajia

Toissa talven vaikeat lumiolosuhteet aiheuttivat suuria tappioita poroelinkeinolle Suomen puolella. Lisäksi koronan tuoma matkailun pysähtyminen heikensi poronlihan kysyntää, eivätkä yritykset enää ostaneet lihaa entiseen tapaan.

Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on huolissaan, että poronlihan tuonnin kasvu Venäjältä voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen poronlihamarkkinoihin.

– Meidän lihallamme on hyvä maine Suomessa, ja olemme työskennelleet sen eteen kovasti poronhoidossa. Olemme satsanneet maineeseen, ja nyt vaikuttaa siltä, etteivät suuret lihanostajat ehkä enää halua jatkaa samalla polulla, jota olemme yhdessä kulkeneet. Hinnat laskevat, jos toimijat markkinoilla lisääntyvät.

Sanila-Aikio haluaisi, että merkintä lihan alkuperästä otettaisiin käyttöön myös poronlihalle.

– Kuluttajalla on oikeus tietää poronlihan alkuperä samalla tavalla kuin muunkin lihan suhteen, sanoo Sanila-Aikio.