1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesipelastus

Järvipelastaja ennakoi kiireistä juhannusta: "Tehokkaita vesijettejä on nyt pilvin pimein"

Vesipelastajat merellä ja järvillä veikkaavat kauniin ja lämpimän juhannuksen tuovat paljon pelastustehtäviä. Veneiden ja vesiskoottereiden määrä on voimakkaasti lisääntynyt. Tämä kesä on kuitenkin alkanut viime vuotta rauhallisemmin.

Hämeenlinnan Järvipelastajjilla on toista kautta käytössä tehokas, kolmipaikkainen vesiskootteri. Kuvassa ohjaksissa on Aki Ohtonen. Kuva: Dani Branthin / Yle

Juhannusviikon helleaalto on saanut suomalaiset runsain määrin vesistöjen äärelle niin merellä kuin sisämaan järvillä.

Lisääntynyt mökkeily ja kotimaan matkailu on nostanut veneiden ja vesijettien määrää selvästi. Vesillä onkin nyt paljon kokemattomiakin veneilijöitä.

Lomasesonki starttaa juhannuksesta ja vesipelastajat veikkaavat kiireistä viikonvaihdetta.

– Uskoisin, että juhannuksena on paljon tehtäviä. Varsinainen tehtävien buumi meillä on juhannuksesta heinäkuun loppuun, jolloin vesillä tapahtuu, kertoo Hämeenlinnan Järvipelastajat ry:n puheenjohtaja Jouni Pitkonen.

Järvipelastajien puheenjohtajaksi astui vime talvena Jouni Pitkonen. Kuva: Dani Branthin / Yle

Ensimmäinen koronakesä vuonna 2020 oli Hämeenlinnan Järvipelastajille ennätysvilkas. Kauden aikana oli 54 tehtävää, jossa kasvua oli 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Tämä kesä on alkanut huomattavasti rauhallisemmin.

– Toukokuun alusta tähän hetkeen asti meillä on ollut vasta seitsemän tehtävää. Se on vain puolet siitä määrästä, jota oli viime vuonna tähän aikaan, Pitkonen ynnäilee.

Lujaa kulkevat vesiskootterit lisääntyvät

Pelastajat arvelevat, että viime kesän tehtäväpiikin aiheutti pandemia. Suomalaiset eivät matkustelleet ulkomailla, vaan lomat vietettiin kotimaassa. Silloin rahaa käytettiin kotimaan reissuihin ja erityisesti kesämökkeilyyn ja vesillä liikkumiseen.

– Veneiden ja vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Vesijettejä on nyt pilvin pimein, Pitkonen tietää.

Tuore Traficomin tilasto (siirryt toiseen palveluun) kertoo samaa. Pelkästään tammi-toukokuun aikana uusia moottoriveneitä rekisteröitiin Suomessa noin 200 ja vesiskoottereita noin 650 kappaletta.

Järvipelastajien valmiuspäällikkö Rene Lehtonen muistuttaa, että vesijeteissä on paljon tehoa ja ne tekevä isoja peräaaltoja.

– Suurilta vahingoilta vältytään, kun pidetään maltillinen vauhti, turvavarusteet päällä ja jetin tappokatkaisin on kytketty kuljettajaan. Näin laite pysähtyy heti, jos kuljettaja putoaa kyydistä, Lehtonen listaa.

Vapaaehtoiset Antti Penttinen (vas.) ja Rene Lehtonen ovat osa pelastusvenetiimiä, joka on hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden toukokuusta lokakuuhun. Kuva: Dani Branthin / Yle

Myös Hämeenlinnan Järvipelastajilla on nykyään käytössä 55 hevosvoimainen, kolmen hengen vesiskootteri.

– Sillä saadaan pelastajat pintapelastustehtävissä nopeasti paikalle. Voimme hinata sillä myös pieniä moottoriveneitä ja antaa apuvirtaa, kertoo Lehtonen.

Tyypillinen moka: vanhat suodattimet ja bensat

Tyypillisin syy matkanteon katkeamiseen ja pelastajien apuun kutsumiseen on alukseen tullut tekninen vika. Esimerkiksi polttoainejärjestelmään on voinut tulla häiriö.

– Alkukaudesta on tyypillistä, että vesille on lähdetty kiireellä suodattimet puhdistamatta ja polttoaineet vaihtamatta, sanoo puheenjohtaja Pitkonen.

Hämeenlinnassa Vanajaveden erityispiirre ovat uppotukit. Järvellä on aikoinaan uitettu paljon tukkeja ja niitä on vajonnut pohjamutiin. Virtausten muuttuessa tukkeja saattaa nousta pintaan, jolloin järvipelastajat joutuvat töihin.

Hämeenlinnan Järvipelastajien tukikohta on Virvelinrannassa, jossa pelastusvene Nihtillä ja vesijetillä on paikat. Kuva: Dani Branthin / Yle

Hämeenlinnan kaupunki antaa asukkaiden lainata kaupunkiveneitä (siirryt toiseen palveluun). Hyvän idean varjopuoli on se, että jotkut tekevät ilkivaltaan laskemalla veneitä irti. Tyhjänä seilaava soutuvene aiheuttaa aina hälytyksen.

– Niiden perässä on juostu yötä myöden, Pitkonen huokaa.

Järvepelastajat toivatkin, että ensimmäisiä kertoja vesille pyrkivät opettelisivat vesiliikennemerkit, väyläviitat, nopeusrajoitukset ja väistämissäännöt. Nyt nämä tuntuvat olevan monilta hukassa. Vaikka useimmilla on käytössä sähköinen GPS-laite, paperikartta on myös syytä hankkia.