1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähköverkot

Järvi-Suomen Energian verkkoinvestoinnit näkyivät Vieno-myrskyssä: "Sähköttömiä olisi ollut vähintään kolminkertaisesti", sanoo verkkojohtaja

Suur-Savon Sähkö investoi sähköverkkoonsa kahdessa vuodesssa ennätysmäiset 130 miljoonaa euroa.

Juvalainen Keijo Roponen veti maakaapelia keskiviikkona Juvan Koikkalassa. Kuva: Petri Vironen / Yle

Suur-Savon Sähkö-konsernin verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia teki koronapandemian alkumetreillä päätöksen kiihdyttää investointitahtia.

– Moni painoi jarrua ja ehkä arveli, että talous tulee hiipumaan. Me painoimme kaasua ennen kaikkea sähkön toimitusvarmuuden takia, mutta myös siksi, että halusimme osaltaan pitää talouden pyörät pyörimässä, yhtiön verkkojohtaja Mika Matikainen perustelee.

2010-luvulla konserni on uusinut verkkoa 30-50 miljoonalla eurolla vuodessa. Viime vuonna euromäärä nousi ennätykselliseen 68 miljoonaan euroon. Vielä tänä vuonna käytetään 55 miljoonaa euroa.

– Me hyödyimme suhdanteesta hintojen kautta. Työvoimaa oli alihankkijoilta hyvin saatavissa ja materiaalin hinnat saatiin lukittua hyvässä kohtaa. Säästö voi nousta jopa miljooniin euroihin, Matikainen arvioi.

Tämän ja ensi vuoden aikana yhtiölle valmistuu 2 400 kilometriä uutta sähköverkkoa. Siitä 2 000 kilometriä kulkee maan alla ja loput ilmassa, tien varteen siirrettynä. Teiden varsilla vikojen korjaaminen on selvästi tehokkaampaa.

– Ilman näitä investointeja sähköttömiä olisi Vieno-myrskyn aikana ollut vähintään kolminkertainen määrä. Ja katkojen kestot olisivat olleet selvästi pidempiä.

Vieno-myrskyn aikana yhtiön alueella ilman sähköä oli 10 000 kotitaloutta.

Myös Energiateollisuus ry:n sähköverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen arvioi, että tehtyjen investointien hyöty näkyi selvästi Vieno-myrskyn aikana.

– Häiriöitä oli vähemmän ja niiden korjaaminen tapahtui nopeammin, Hänninen sanoo.

Vesistöjen ja kallioiden keskelle rakentaminen maksaa

Järvi-Suomen Energia on Suomen kalleimpia siirtoyhtiöitä ja jatkuvasti suurennuslasin alla. Yhtiön verkkoon kuuluu noin 100 000 taloutta pääosin Etelä-Savon alueella.

Mika Matikaisen mukaan uusia hinnan korotuspaineita ei ole näköpiirissä kovasta investointitahdista huolimatta.

– Se on valitettavaa, että hinnat ovat asiakkaiden mielestä korkeita, mutta meillä on 270 metriä verkkoa jokaista asiakasta kohti ja joudumme rakentamaan paljon vesistöjen ja kallion yli ja ali, mikä on kallista.

Järvi-Suomen Energialla on sähköverkkoa yhteensä reilut 27 000 kilometriä. Siitä on kaapeloitu vajaa kolmannes eli noin 7 000 kilometriä. Lähivuosina rakentaminen jatkuu tuhannen kilometrin vuosivauhdilla.

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajusen mukaan asiakkaiden sähkökatkojen keskimääräinen kesto on puolittunut seitsemään tuntiin vuoden 2012 jälkeen.

Järvi-Suomen Energian verkkojohtaja Mika Matikainen. Kuva: Petri Vironen / Yle

Energiateollisuus tyytyväinen investointitahtiin

Energiateollisuus pitää Suomen valitsemaa mallia toimitusvarmuuden parantamiseksi oikeana. Sähkömarkkinalaki edellyttää, että vuoden 2028 jälkeen sähkökatkot saavat taajamissa kestää korkeintaan kuusi ja haja-asutusalueella 36 tuntia.

Monopolimallia valvotaan ja säännellään Energiaviraston mallin avulla. Se kannustaa yhtiöitä investoimaan säävarmaan verkkoon.

– Kokemus on jo selvästi osoittanut, että toimitusvarmuuteen kannattaa sijoittaa. Suomen mallia on moitittu, mutta meidän mielestä se on toimiva, Hänninen sanoo.

Haja-asutusalueilla toimivat verkkoyhtiöt ovat voineet hakea lisäaikaa toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseen vuoden 2036 loppuun.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä muutos, jonka perusteella lisäaikaa saisi ilman erillistä poikkeuslupaa yhtiöt, joiden verkon kaapelointiaste oli alle 60 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Hännistä investointitahdin hidastuminen hieman harmittaa.

– Se on toisaalta hieman harmi, sillä toimitusvarmuuden parantaminen venyy. Verkon laitamilla olevat joutuvat maksamaan samaa kallista siirtohintaa, mutta heidän sähkövarmuutensa paraneminen venyy.