1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammattiurheilijat

”Olympiakisojen järjestäminen on kädenojennus urheilijoille” – Esa-Pekka Mattila käytti säästönsä päästäkseen kisoihin

Esa-Pekka Mattila harjoitteli Otanimessä helteisenä tiistaina. Treenien jälkeen Mattila hörppäsi urheilujuomaa. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Haluan kisoihin, sanoo pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila.

Tokion olympialaiset ja paralympialaiset peruttiin viime kesältä ja siirrettiin vuodella. Sittemmin on jännitetty, pidetäänkö kisoja lainkaan. Nyt näyttäisi siltä, että ne järjestetään. Näillä näkymin 32. kesäolympialaisten avajaiset ovat heinäkuun lopulla. Heti perään jatketaan paralympialaisilla.

Mattila ajaa autoa käsihallintalaitteiden avulla. Kuva: Silja Viitala / Yle

On vielä epävarmaa, onko kisoilla yleisöä vai ovatko katsomot tyhjinä.

– Rajoitetut kisat ilman yleisöä ovat paremmat kuin ei kisoja ollenkaan, Mattila toteaa.

Olympialaiset ja paralympialaiset ovat täysin uniikki tapahtuma urheilussa, hän perustelee.

Maailmantähdet eivät tarvitse samalla tavalla olympialaisia, mutta muille urheilijoille se on koko uran tärkein tapahtuma.

– Jos urheilija ei pidä niitä merkittävänä, voi kyseenalaistaa, onko henkilö tavoitteellinen kilpaurheilija, Mattila sanoo. Mattila on vieraana Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila käytti säästönsä, jotta pääsisi kisoihin

Kisojen peruminen tarkoittaisi sitä, että väliin jäisi kahdeksan vuotta.

Esa-Pekka Mattilalla ei ole henkilökohtaista avustajaa. Hän tekee valmistelut ennen harjoituksia itse. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Se tarkoittaisi sitä, että yhdeltä urheilijasukupolvelta ryöstettäisiin kisat. Ei KOK (kansainvälinen olympiakomitea) tarvitse taloutensa kannalta kisoja. Siellä on tarpeeksi rahaa. Kisojen järjestäminen on ennemminkin kädenojennus urheilijoille, Mattila sanoo.

Jo neljä vuotta on urheilijalla todella pitkä aika. Urheilu-ura on lyhyt ja rajallinen, Mattila muistuttaa. Se saattaa päättyä koska tahansa vaikka loukkaantumiseen. Monella ei ole edes taloudellisesti mahdollista osallistua moniin kisoihin.

– Yksittäisten kisojen merkitys usealle urheilijalle on ainutlaatuinen.

Urheilukellon voi kiinnittää kelauspyörätuoliinkin. Kello mittaa sykevyön avulla sykettä ja tallentaa harjoitustietoja. Kuva: Silja Viitala / Yle

Säästöt menivät valmistautumiseen

Esa-Pekka Mattila on osallistunut jo kaksiin paralympialaisiin, Lontooseen ja Rioon. Menestys ei ollut sellaista, mitä hän halusi. Nyt tulokset ovat olleet parempia kuin koskaan.

– Tokio saattaa olla viimeiset paralympialaiseni, Mattila sanoo.

Helteisenä päivänä treeneihin voi valmistautua ulkonakin. Otaniemen urheilupuistossa on myös invavessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Mattilan paikka kisoissa ei ole vielä täysin varmistunut. Hän on toiveikas siitä, että saa kisapaikan. Valintapäivä on 19.7. – paralympialaisiin kisakone lähtisi noin kuukausi siitä. Pyörätuolikelauksen sadanmetrin alkuerä on 1.9.

Tie kisoihin ei ole ollut helppo. Rion ja vuoden 2017 MM-kisojen jälkeen Esa-Pekka Mattila, 32, pohti jo uransa lopettamista ja aloitti päivätyöt. Mutta sitten hän päätti vielä yrittää.

Mattila on tatuoinut kylkeensä muistot Lontoon ja Rion olympialaisista. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vuodesta 2017 Esa-Pekka Mattila työskenteli Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden pääsihteerinä. Vuonna 2019 syksyllä hän jätti palkkatyöt ja päätti ryhtyä treenaamaan kisoja varten kokopäiväisesti. Hän on gradua vaille valmis kauppatieteen maisteri.

– Koska tulokset olivat työvuosien aikana huonontuneet, tukia ei liitoilta perustellusti tullut.

Vuoden 2020 syksyyn saakka hän urheili säästöillään. Hän irtisanoi asuntonsa, lähti Espanjaan treenaamaan. Siihen paloivat säästöt.

Tulosta tuli.

Vuodelle 2021 näytöt riittivät ja hän sai huippu-urheiluyksiköstä ja olympiakomiteasta sekä omasta seurastaan Espoon Tapioista tukea.

– Ei tässä omille päästä, Mattila sanoo.

Olennaista on ollut se, että hän on voinut keskittyä urheiluun täysillä.

– Opintojen, työn ja urheilun yhdistäminen ei ole ollut urheilu-uran kannalta paras vaihtoehto. Elämässä pitää olla muutakin kuin urheilu, mutta sitä ei saa olla liikaa, Mattila arvioi. Toisaalta hän toteaa, että hänen olisi aiemmin pitänyt jo enemmän priorisoida urheilua muiden asioiden edelle.

Pyörätuolikelaaja suojaa sormensa urheiluteipillä. Käsiin syntyy silti pieniä nirhaumia. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ja sitten mennään! Mattila vetää perässään 40 kilogramman painoja ja vajaan 10 kilogramman vastuskelkkaa. Hellettä on melkein 30 astetta. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pyörätuolikelauksessa kehää ei pyöritetä suoraan käsillä, vaan kelauskapuloiden avulla. Nämä kapulat on valmistettu 3D-tulostimella. Kehää voi pyörittää myös kelaushanskoilla. Kuva: Silja Viitala / Yle

Äiti kannusti kokeilemaan eri lajeja

Espoossa vuonna 1989 syntynyt Esa-Pekka Mattila kertoo, että ensimmäiset pari vuotta hän vietti käytännössä lastensairaalassa, vaikka Olarissa asuikin.

Hänelle tehtiin operaatio toisensa jälkeen.

– Muistaakseni ensimmäisen kahden vuoden aikana tehtiin noin kymmenen leikkausta, hän sanoo.

Mattilalla on synnynnäinen selkäydinvamma, jonka vuoksi hänen alavartalonsa toimintakyky on heikentynyt.

Raskas treeni on ohi! Mattila on kirjannut tekemänsä harjoitukset puhelimeen itselleen muistiin ja voidakseen välittää tiedot "Lepelle" eli Leo-Pekka Tähdelle. Kuva: Silja Viitala / Yle

Esa-Pekan ollessa parivuotias perhe muutti Espoon Kukkumäkeen, jossa Esa-Pekka kasvoi.

– Se oli idyllinen rivitaloalue, tosi hyvä paikka kasvaa, hän sanoo. Hänellä on edelleen tuolta ajalta läheisiä lapsuudenkavereita.

Nyt Mattila asuu taas Olarissa.

Hän on harrastanut koko elämänsä urheilua.

– Täytyy antaa kiitokset varsinkin äidille, joka kannusti kokeilemaan kaikkia lajeja.

Ensimmäiseksi vakavaksi lajiksi valikoitui uinti. Sitä Esa-Pekka harjoitteli noin viisitoistavuotiaaksi. Hän pääsi nuorten maajoukkueeseen ja PM-kisoihin, omien sanojensan mukaan hän oli ”ihan ok siinä”.

Ateenan paralympialaisissa maajoukkueen uintivalmentaja vinkkasi yleisurheiluvalmentajalle, että hänellä oli joukkueessaan lupaava nuori.

Esa-Pekka kokeili pyörätuolikelausta ja pärjäsi jopa paremmin kuin Leo-Pekka Tähti samanikäisenä.

Tähti on yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista, jolla on kultaa Ateenasta, Pekingistä, Riosta ja Lontoosta. Lisäksi hän on mukana myös Tokiossa.

Alun kovan kehityksen jälkeen Mattilan kehitys pysähtyi. Viime vuosina hän on taas päässyt uudelleen huipulle.

2010 hän teki aiemman 100 metrin ennätyksensä 14.23, jonka hän vasta tänä vuonna rikkoi, 14,18.

Tänä keväänä hän voitti EM-pronssia. Se on paras saavutus tähän mennessä.

– Valmentajani Lepe (Leo-Pekka Tähti) sanoo, että sä oot uskomattoman huono kelaaja siihen nähden, miten hyvä fysiikka sulla on, Mattila nauraa.

Koska Leo-Pekka Tähti on itse pyörätuolikelaaja, hän tietää, mitä lajissa urheilijalta vaaditaan. Mattila kertoo, että esimerkiksi joissain asioissa voi tehdä enemmän toistoja kuin vaikka pikajuoksussa.

– On totta, että minun pitäisi saada vielä enemmän itsestäni irti, Mattila sanoo.

Räväkkä somessa, projektien vetäjä arjessa

Esa-Pekka Mattila on harrastanut koko elämänsä urheilua. Kuva: Silja Viitala / Yle

Entä urheilu-uran jälkeen? Mattila sanoo, että seuraavaksi pitää miettiä, kuka hän on urheilu-uran ulkopuolella.

– Kuka olen sen jälkeen kun lopetan urheilun? Sen haluan ensimmäiseksi sitten selvittää, Mattila sanoo.

Mattilan pääaine on Aallon kauppakorkeakoulussa yritysjuridiikka.

Kun urheilu-ura loppuu, hän toivoo päätyvänsä ajatuspajaan tai yritykseen tekemään jonkinlaisia kehitysprojekteja. Siihen myös urheilu-ura antaa tukea.

–Sanotaan, että Suomessa urheilija työllistyy huonosti. Mutta urheilija voi katsoa peiliin: urheilijan pitäisi oppia kertomaan, mitä hän on urheilun kautta oppinut tekemään. Urheilija on tottunut tekemään kovaa työtä, vetämään projekteja ja priorisoimaan, Mattila luettelee.

"Vanhemmiten näyttämisen halu on vähentynyt", sanoo Esa-Pekka Mattila. Kynnys avun pyytämiseen ei ole enää niin suuri kuin nuorempana. Kuva: Silja Viitala / Yle

Urheilua hän ei tietenkään kokonaan jätä. Esimerkiksi kisojen kommentointi tai jonkinlaiset tehtävät urheilun parissa kiinnostavat myös uran jälkeen.

Mattila kertoo olevansa somessa helposti kärkäs.

Politiikkaankin on kysytty, mutta se ei ainakaan toistaiseksi vielä sytytä.

– Olen vammaiseksi melko kykenevä ja mun on helppo huudella asioista, Mattila toteaa ja nauraa. Hän sanoo, että hänen tilanteensa on parempi kuin monilla vaikeavammaisilla.

Korona vei kisat, mutta mahdollisti harjoittelun

Mattilan asunnon keittiötasot on suunniteltu vammattomille. Liedellä valmistuu pasta jauhelihakastikkeella. Kuva: Silja Viitala / Yle

Jos kisat olisi järjestetty viime vuonna, Mattila olisi ollut huolissaan terveytensä puolesta. Nyt rokotukset ovat edenneet ja jos jossain pystytään pysymään kuplassa, niin olympiakylässä, hän arvioi. Kisakylään ei pääse ilman kisapassia ja kuljetukset ovat järjestäjän puolesta.

– Kauhuskenaarioni on tietenkin se, että ensin järjestetään olympialaiset, sieltä tulee tartuntoja, ja sitten perutaan paralympialaiset, Mattila sanoo.

Mattilan harjoittelua koronapandemia ei juuri haitannut.

Siitä oli ehkä jopa hyötyä.

Vasta ulkomailta palanneen Mattilan jääkaappi on puoliksi tyhjä, joten annoksen päälle ei löytynyt yrttejä. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Koskaan en ole saanut harjoitella näin terveenä, kun ei ole ollut mitään flunssia, hän sanoo.

– Toivon, että tästä opittaisiin, että sairaana ei jatkossakaan tulla töihin tai kouluun.

Ja oli pandemia tai ei, harjoitukset hän tekee enimmäkseen yksin.

Toki pandemiatilanne on Tokiossa ja maailmalla huonompi kuin mitä Mattila toivoi. Mutta toisaalta urheilijoista suurin osa saadaan rokotettua kahdesti ennen kisoja.

– Urheilijoiden pitää ymmärtää, että jos näin suurilla poikkeusjärjestelyillä saadaan kisat, sitten pitää myös kunnioittaa kisoja. Ja myös kisajärjestäjien pitää olla tiukkoja rajoitusten suhteen, Mattila sanoo.

Urheilu-uran jälkeen Esa-Pekka Mattila toivoo työllistyvänsä ajatuspajaan tai yritykseen tekemään jonkinlaisia kehitysprojekteja. Kuva: Silja Viitala / Yle

Hän sanoo, ettei pelkää saavansa kisoista koronaa. Viime vuonna jos olisi järjestetty, riskit olisivat olleet kovat. Nyt rajoitetut kisat häntä eivät pelota. Urheilijoita testataan koko ajan. He ovat kuplassa ja pysyvät muista erossa. Lisäksi rokote antaa suojaa.

– Olin Puolan EM-kisoissa ja siellä ei tullut tietääkseni yhtään tartuntaa, Mattila sanoo.