1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lupiini

Lupiinien torjunta teiden varsilla jää puolitiehen, jos niittoa ei tehdä oikeaan aikaan – raha tärkein syy, miksi ELY-keskus ei korosta asiaa niittourakoissa

Komealupiinin torjunta teiden varsilla on turhaa tai haitallista, jos liikkeellä ei olla oikeaan aikaan tai niittoa ei tehdä koko lupiinin kasvuvyöhykkeellä.

Komealupiini on Suomen luonnolle haitallinen vieraskasvi, joka leviää tehokkaasti ja tukehduttaa tienpiennarten alkuperäislajistoa. Lupiinin torjunta vaatii oikea-aikaisia toimia monena vuonna ennen kuin tulokset ovat pysyviä. Kuva: Ilkka Puumalainen / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tienvarsien niitto on käynnistynyt vilkkaimmilla teillä kesäkuussa.

Väyläviraston mukaan (siirryt toiseen palveluun)niitot toteutetaan taloudellisesti eli kustannukset ratkaisevat. Käytännössä liikenneturvallisuus menee tienpidossa luonnon monimuotoisuuden edelle eikä niittoja räätälöidä sen mukaan, mikä on lajiston kukkimisajankohta.

Tienvarsilla räjähdysmäisesti levinnyt ja perinteiset niittykasvit tukehduttava komealupiini kuitenkin jatkaa tehokasta leviämistään, mikäli sitä ei niitetä oikeaan aikaan, korostaa vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.

– Paras aika biologian kannalta on aivan kukinnan alkuvaiheessa, puhutaan muutamasta viikosta. Tärkeää on, että siemenvaihetta ei ehdi tulla; silloin niitosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, koska siemenet leviävät todella tehokkaasti, Leinonen tähdentää.

Lupiinien torjunta teiden varsilta jää nykyniittojen suorittamistavalla puolitiehen, vaikka niitä ei niitoissa säästetäkään.

Vilkasliikenteisillä teillä ensimmäinen niitto vähentää lupiineja tien reuna-alueelta, mutta koska niitto tehdään kapeana lupiineja jää pientareille.

– Jos joku viereinen alue jää niittämättä, se leviää sieltä aika nopeasti takaisin, vieraslajien tavat tunteva Leinonen huomauttaa.

Vähäliikenteisimmällä teillä kesän ainoa niitto puolestaan tehdään lupiinin torjunnan kannalta liian myöhään, kun kasvi on ehtinyt kypsyttää siemenet.

– Pahimmille lupiinialueille pitäisi tehdä kaksi reissua: ennen varsinaisen kukinnan alkamista ja tarkastusreissu kukinnan aikaan, että se ei kerkiä tekemään siementä. Sitten lupiini on pitelemätön, kun pääsee siementämään, toteaa kunnossapidon aluevastaava Ilkka Puumalainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Kunnossapidon ammattilainen myöntää, että lupiinin torjunta on käytännössä vaikeaa.

– Se on todella hankalaa. Jos jokaisessa urakassa on 1 200-1 500 kilometriä väyliä, niin lupiinia on paljon, Puumalainen kuvailee niittomäärää.

Urakoita valvovan mukaan kyse on viime kädessä rahasta, että olisi varaa tehdä kohdennettu toinen niittokerta.

– Luulisin, että kun urakoitsijoille maksaa työstä, niin tekijätkin löytyisi, aluevastaava Puumalainen tuumaa.

Vieraslajin torjunnassa tärkeää on sinnikkyys.

– En usko, että saadaan kaikkia komealupiineja pois Suomesta, mutta pitkäjänteisellä yhteistyöllä pystymme parantamaan tilannetta ainakin ydinalueilla, vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen arvioi.