1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveydenhoitokulut

85 000 suomalaisen ambulanssikyydit, sairaalalaskut ja muut sote-maksut ovat ulosotossa

Sosiaali- ja terveysmaksuja oli viime vuonna ulosotossa 663 000 kappaletta. Laskuja saavat eniten eläkeläiset, joidet taloutta rasittavat myös suuret lääkekulut ja kallis asuminen. Diakoniatyöntekijä Katja Lahti auttaa heitä maksuvaikeuksissa.

Diakoniatyöntekijä Katja Lahti auttaa kymmeniä sairaalalaskujen takia ulosottoon joutuneita eläkeläisiä vuosittain. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Muovipussissa on kahvipaketti, kasvisliemikuutiota ja makaronia.

Diakoniatyöntekijä Katja Lahti kurkkii postiluukusta. Hän on viemässä ruokakassia 70-vuotiaalle miehelle, jonka ovikello on rikki.

Eläkeläismiehellä on ulosotossa tuhansien eurojen sairaalalaskut. Eikä hän ole ainoa.

Viime vuonna 85 000 suomalaisen sote-maksut, kuten muun muassa ambulanssikyydit, sairaala- ja laboratoriokäyntimaksut, olivat ulosotossa. Se on yhtä paljon kuin Porissa on asukkaita.

Kymmenessä vuodessa ulosottoon päätyneiden sote-maksujen määrä on moninkertaistunut. Viime vuonna niitä oli yhteensä 663 000 kappaletta.

Nopeinta kasvu on ollut sairaala- ja laitosmaksuissa, joita oli viime vuonna kaikista maksuista kolmasosa.

Katja Lahden tuomaa ruokakassia odottava mies joutui velkakierteeseen sairastuttuaan vakavasti.

Kaikista ulosottoon saapuneista laskuista sote-maksujen osuus on vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja oli kaikista ulosoton laskuista alle kymmenen prosenttia, vuonna 2020 jo lähes 23 prosenttia.

Katja Lahti koputtelee ovilla joskus pitkäänkin, koska autettava voi olla päivänokosilla. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Silti kyse on piilo-ongelmasta, jota ei ole juuri tutkittu.

– Sote-maksujen ulosotosta ei tiedetä tarpeeksi, eikä sen syihin ja ehkäisyyn ole helppoa pureutua, sanoo asiakasmaksuihin ja vanhuspalveluihin perehtynyt erikoistutkija Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Keitä siis ovat ne 85 000 ihmistä, joiden ambulanssikyydeistä ja sairaalareissuista kertyi viime vuonna ulosottoon 25 miljoonaa euroa.

Eläkeläismiehelle jaettava ruokakassi sisältää muun muassa kahvia, joka on usein odotetuin elintarvike. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ruokaa vai lääkkeitä?

– Tässä laskussa on pääomaa 36 euroa ja korkoa ja perintäkuluja 39 euroa, luettelee diakoniatyöntekijä Katja Lahti.

Hyllyissä on mappeja, jotka sisältävät kopioita laskuista, kuiteista ja käräjäoikeuden ulosottopäätöksistä.

Lahti tuntee perintäbisneksen, koska soittelee työkseen alan firmoihin eläkeläisten puolesta.

Tavoitteena on laatia realistinen maksusuunnitelma ja estää kulujen paisuminen. Juuri siihen tarvitaan apua.

– Kun asiakas soittaa perintätoimistoon, hän vetää usein vesiperän. Vasta, kun yhteyttä otetaan yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa, homma nytkähtää eteenpäin.

Kopiokone on yksi Katja Lahden tärkeimmistä työvälineistä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Suomalaisten mediaanieläke on Tilastokeskuksen mukaan 1534 euroa kuussa. Kuitenkin kolmasosa eläkeläisistä tienaa (siirryt toiseen palveluun) alle 1 250 kuussa.

Yksi syy eläkeläisten talousahdinkoon on asumisen kalleus: moni asuu yksin vuokralla. Esimerkiksi Vantaalla yksiöiden kuukausivuokrat vaihtelevat 650–950 euron välillä.

Otetaan esimerkki, jonka THL:n Katja Ilmarinen on laskenut. Yksin asuvan eläkeläisen luona käy päivittäin kotihoito, lisäksi hänelle tuodaan lämmin ateria joka päivä. Hän käy päiväkeskuksessa kerran viikossa ja käyttää pyykki- ja kauppakassipalvelua. Nämä palvelut maksavat keskimäärin 650 euroa kuussa. Välttämättömien menojen jälkeen tili voi olla tyhjä.

Ulosottoon menee myös sähkölaskuja ja sanomalehtien tilauksia, kertoo Lahti. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Tutkijan mukaan asetelma on epäoikeudenmukainen.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon pitäisi olla sen hintaista, etteivät asiakasmaksut ajaisi vanhuksia köyhyyteen, sanoo Ilmarinen.

Kun vuokraan menee leijonanosa tuloista, voi kodinkoneen tai puhelimen hajoaminen olla tiukka paikka. Jotkut nipistävät kotipalvelun aterioista ja sinnittelevät parilla lämpimällä ruoalla viikossa. On valittava ostaako elintarvikkeita vai lääkkeitä.

– Moni eläkeläinen jättää lääkkeet apteekin hyllylle, kertoo Lahti.

Hämeenlinnan seurakunnan emännät ovat valmistaneet korona-aikana pakastimeen lihamakaronilaatikkoa, kasvissosekeittoa ja jauhelihakastiketta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ei siis ihme, että ruoka-apuun turvautuvista kaksi viidestä on eläkkeellä.

Osa autettavista on sote-palveluihin sidoksissa olevia 80–90-vuotiaita tervaskantoja. Vaikka lain mukaan asiakasmaksuihin (siirryt toiseen palveluun)voi saada toimeentulotukea, on sen hakeminen korkean kynnyksen takana.

Jotkut taas ovat nuorehkoja, ennen aikojaan eläkkeelle jääneitä, esimerkiksi päihde- tai mielenterveyskuntoutujia.

Juuri heistä Katja Lahti on erityisen huolissaan: rikkonaisen työuran takia eläketulo on minimaalinen ja masennus verottaa toimintakykyä. Silloin pelkkä sängystä nouseminen voi olla iso ponnistus.

– Ja tämä joukko kasvaa, sanoo Lahti.

Katja Lahti tykkäsi koulussa matemaattisten yhtälöiden ratkaisemisesta. Talousneuvonnassa on jotain samaa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Seurakunnalta apua ulosottokierteeseen

Terveyden menetys voi viedä ihmisen velkavankeuteen myös Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Vaikka asiakasmaksulaki ja -asetus sanovat, että maksu on jätettävä perimättä, jos se vaarantaa ihmisen toimeentulon.

Ylen A-studion viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirit myöntävät huojennuksia vain poikkeustapauksissa.

Taitekohta on eläkkeelle jääminen: tulotaso tippuu ja työterveyshuolto loppuu. Samaan aikaan alkaa kertyä lääkekuluja ja tulla vaivoja. Jos kumppani joutuu laitoshoitoon tai kuolee, saattaa korttitalo romahtaa. Useimmiten tyhjän päälle jää nainen.

Ilmiö kulkee käsi kädessä niin kutsutun hoivaköyhyyden kanssa, joka tarkoittaa, ettei ihminen saa tarvitsemaansa hoivaa. Aina ei ole puutetta vain rahasta, vaan myös sosiaalisista verkostoista, tiedoista tai digitaidoista.

Kaikilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta eikä edes vakituista liittymää, ainoastaan prepaid-kortti. Silloin ei ole varaa soittaa edes maksullisiin puhelinpalveluihin.

– Avun hakeminen voi käydä työstä, kertoo Lahti.

Erään eläkeläisen kanssa hän käytti yli kaksi tuntia netin asiointipalvelussa.

Yksin asuvalla eläkeläismiehellä on perinnässä 17 terveyskeskuslaskua, ambulanssikyytiä ja muuta sote-maksua. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Joskus Lahti onnistuu saamaan eläkeläiselle seurakunnalta avustuksen, jolla ulosotto maksetaan nopeammin pois. Toisinaan myös Kirkon diakoniarahastosta voi saada tukea velka-ahdinkoon.

Asiakasmaksulaki muuttuu

Heinäkuun alussa muuttuvan asiakasmaksulain myötä terveyskeskusten hoitajakäynnit ovat ilmaisia koko maassa ja terveydenhuollon maksukatto laajenee koskemaan hammashoitoa ja terapiaa. Myös kotihoidon maksut yhdenmukaistuvat eri puolilla Suomea.

Tutkijoiden mielestä lain muutos ei vielä “kesää tee”. Sen suurin puute on, että vaikka kunnat velvoitetaan kertomaan asiakkaalle mahdollisuudesta saada huojennusta asiakasmaksuista, on asiakkaan edelleen haettava sitä itse.

Jaksavatko vanhat ja sairaat lähteä peräämään oikeuksiaan?

– Usein he ovat sitä säästeliästä ja säntillistä sukupolvea, joka ei vaadi itselleen mitään, sanoo THL:n tutkija Katja Ilmarinen, joka kiinnostui asiakasmaksuista hoitaessaan yhdeksänkymppisen isoisänsä laskuja.

Diakoniatyöntekijä Katja Lahti puolestaan haluaisi omalla työllään vähentää ihmisten murehtimisen taakkaa.

– Moni asia ratkeaa rahalla, vaikka kaikkea ei voikaan hallita, hän sanoo.

Kun eläkeläinen kertoo nukkuneensa yönsä hyvin, Lahti on kiitollinen.

Kuva: Tiina Jutila / Yle

Juttua varten on saatu lisätietoja erityisasiantuntija Jani Pesoselta Ulosottolaitokselta, Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltoselta, professori Teppo Krögeriltä Jyväskylän yliopistosta, SPR:n kotimaan yksikön koordinaattorilta Maria Viljaselta sekä vastaavalta diakoniatyöntekijä Sannamari Rusilta Vantaan seurakuntayhtymästä.

Lue lisää:

Vanhuksen kaikki rahat eivät voi enää jatkossa hurahtaa hoitolaitokselle – uusi laki määrää tarkan summan omaa käyttörahaa

Miten vähävaraisen kukkaro kestää, jos joutuu viikoiksi sairaalahoitoon? Hoitomaksuihin voi hakea huojennusta, mutta tätä eivät kaikki tiedä

Kela siirtää ulosottoon yli 6 000 opiskelijan terveydenhoitolaskun

Ikääntyneiden talousvaikeudet lisääntyvät – korona vei eläkeläistenkin keikkatyöt, aikuisia lapsia autetaan omalla kustannuksella