1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jätevedenpuhdistamot

Asukkaat raivostuivat naapuriin kaavaillusta jätevedenpuhdistamosta, joka pilaisi maalaisidyllin: "Tästä ei saa kirjoittaa eikä olla eri mieltä"

Uudelle jätevedenpuhdistamolle varattu alue sijoittuisi Lappeenrantaan muutaman sadan metrin päähän lähimmistä asukkaista. Heidän tekemänsä valitukset ympäristöluvasta ovat viivästyttäneet asiaa, ja nyt harkinnassa on sen vieminen EU-tason oikeuteen.

Lea Ala-Outinen-Viinanen ja hänen naapurinsa Seppo Rantanen eivät ole tyytyväisiä naapuriinsa myönnettyyn ympäristölupaan. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Lappeenrantalaiset kyläaktiivit jatkavat taistelua lähialueelle suunniteltua jätevedenpuhdistamoa vastaan.

Hyväristönmäkeen suunniteltu jätevedenpuhdistamo sijoittuisi lähimmillään vain muutaman sadan metrin päähän Karkkolassa asuvien Lea Ala-Outinen-Viinasen ja hänen naapurinsa Seppo Rantasen kodeista.

Heidän edustamansa Pro Hyväristönmäki -ryhmä on kamppaillut hanketta vastaan jo vuosien ajan.

– Tämä on vaiettu salaisuus tässä kaupungissa, että tästä ei saa puhua, ei kirjoittaa ja jos olet eri mieltä, saat kohta leegion vihamiehiä perääsi niin kuin minäkin olen saanut, Ala-Outinen-Viinanen sanoo.

Hän ajattelee kammoksuen maan päälle rakennettavasta puhdistamosta koituvia hajuhaittoja ja bakteereja levittäviä lintuja.

– Esimerkiksi puutarhapuolelle ei voi tehdä tuotantosuuntamuutosta, sillä jos etelärinteelle vaapukoita tai pensasmustikoita laitat enemmin, niin ei käy. Kun tällainen uhka on, siihen ei saa lupaa, eikä marjoja voi elintarvikkeeksi käyttää.

Myös alueen luontoarvot ja kiinteistöjen arvon romahtaminen hirvittää.

Lappeenranta purkaa puhdistetut jätevetensä pikkuiseen Rakkolanjokeen jo nyt. Se laskee Haapajärveen ja sieltä edelleen Itämeren Viipurinlahteen. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Seppo Rantanen pitää arvossa Karkkolan "maalaisidyllistä kyläyhteisöä". Hänen mielestään myös puhdistettujen jätevesien purkupaikaksi suunniteltu Rakkolanjoki on liian pieni.

– Rakkolanjoen vedessä olisi tällä uudellakin puhdistamolla noin 20 kertaa liikaa esimerkiksi fosforia luonnonveteen nähden, Rantanen arvioi.

Uuden puhdistamon ympäristölupa on hyväksytty tiedolla, jonka mukaan purkuvedessä olisi fosforia korkeintaan 100 mikrogrammaa litraa kohden. Nyt se on 500 mikrogrammaa.

Lappeenrannan kaupungin ympäristötarkastaja Päivi Uski sanoo, että Suur-Saimaan ja itäisen Pien-Saimaan luonnonvesissä pitoisuus on jonkin verran alle 10 mikrogrammaa.

Rakkolanjokeen johdetaan Saimaan kanavasta laimennusvettä, jonka fosforipitoisuus on "selvästi alle 30 mikrogrammaa".

– 20-kertainen pitoisuus on aika ylimitoitettu väite, Uski toteaa.

Pitkä vääntö puhdistamosta

Lappeenrannan vanha Toikansuon jätevedenpuhdistamo on Kuutostien ja rautatien välissä noin kilometrin päässä keskustasta. Puhdistamon korvaamista uudella on sorvattu jo vuosikaudet.

Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2015 sijoittaa jätevedenpuhdistamon Hyväristönmäen alueelle. Puhdistamo sijaitsisi noin viiden kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta.

Esillä on ollut myös muita paikkoja niin puhdistamolle kuin jätevesien lopulliselle purkupaikalle. Rakkolanjoen ohella jätevesien purkupaikaksi on esitetty muun muassa Saimaata.

Lappeenrannan Energian edellinen toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen arveli Ylelle reilu vuosi sitten, että puhdistamon paikka olisi helpompi päättää, jos sen purkupaikasta päästäisiin ensin sopuun.

– Vaikein asia kaiken kaikkiaan purkuvesistö eli onko se Rakkolanjoki vai Saimaa.

Nykyisen Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa on jatkettu vuoteen 2025. Uudessa pihdistamossa avoaltaita ei ole. Kuva: Silva Laakso / Yle

Kolehmainen piti Hyväristönmäkeä todennäköisenä laitoksen paikkana, jos purkuvesistönä säilyy Rakkolanjoki. Jos taas purkuvesistönä olisi Saimaa, puhdistamo sijaitsisi todennäköisesti Toikansuolla tai Kukkuroinmäessä.

Jälkimmäinen vaihtoehto vaatisi kymmenien kilometrien pituisen vesiputken, mikä nostaisi kustannuksia noin 50 miljoonalla eurolla liki kaksinkertaiseksi Hyväristönmäen puhdistamoon nähden. Se näkyisi todennäköisesti vedenjakelun hinnassa.

Myös jätevesien purkamista Saimaaseen on vastustettu. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungilla työskentelevä hydrobiologi Raija Aura ei kuitenkaan Ylen haastattelussa aiemmin ole pitänyt hyvin puhdistettuja jätevesiä suurena ongelmana Saimaan vedenlaadulle.

– Jos puhutaan Lappeenrannan kaupungin jätevesistä, ja jos ne hyvin puhdistetaan, niin kyllä merkitys on pieni tuolla Suur-Saimaan alueella, Aura sanoi viime heinäkuussa.

Isot asiat koskettavat kaikkia

Puhdistamon suunnitellun sijoituspaikan vieressä asuvaLea Ala-Outinen-Viinanen kokee, ettei asukkaita ole kuultu asian käsittelyssä riittävästi.

– Kaupunginvaltuustosta ja -hallituksesta varmaan monikaan ei edes tiedä, missä tällainen paikka on ja mitä sen ympärillä on.

Ala-Outinen-Viinasen ja Rantasen mielestä paras ratkaisu olisi rakentaa uusi puhdistamo Kukkuroinmäkeen jätekeskuksen yhteyteen.

– Kun kaupungissa on jo valmiina yksi tällainen iso jäteasema, jossa on 135 hehtaaria alaa, niin kyllä tämän kaupungin kaikki sen alan toiminnot täytyy mahtua sinne.

Lea Ala-Outinen-Viinasen mukaan jätevednpuhdistamolle kaavoitettu alue päättyisi kuvassa näkyvän puhelinlinjan paikkeille. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Rantanen lisää, että Kukkuroinmäessä purkuvesiä varten olisi isoja vesistöjä, joissa vedet laimenisivat tehokkaasti.

– Meistä on ihan sama, että värjätäänkö kaupungissa punaisen-sinisen-keltaisenkirjaviksi talot vai ajetaanko siellä vain yhteen suuntaan autoilla. Mutta kun tehdään rautateitä, teollisuusalueita tai puhdistamoja, ne koskettavat tätä kaupungin laitapuolta. Kaupunki jatkuu rajaan saakka, Ala-Outinen-Viinanen linjaa.

Taisto jatkuu

Yle kertoi tiistaina korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä palauttaa Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluparatkaisu uudelleen Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Niin jätevedenpuhdistamon toteuttamisesta vastaava Lappeenrannan Energia kuin kyläaktiivitkin olisivat jo toivoneet asiaan lopullista päätöstä. Nyt ratkaisun saamisessa hallinto-oikeudesta kuluu jälleen ainakin vuosi.

– Kun asia tulee tarpeeksi lähelle ja vaikuttaa yrityksiin ja asukkaisiin, sitä jaksaa vastustaa, Ala-Outinen-Viinanen sanoo.

Asukkaat eivät aio jättää asiaa tähän. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Pro-Hyväristönmäki-ryhmä tutustuu lähiaikoina tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen sisältöön. Harkinnassa on asian vieminen EU-tason oikeuden käsiteltäväksi. Myöhemmin selviää, mihin tuomioistuimeen asia on tarkoitus viedä.

– Sitä kautta jatketaan oikeusprosessia, ellei kaupunki ala pikku hiljaa tulemaan järkiinsä ja tekemään oikeita päätöksiä, Seppo Rantanen sanoo.

"Euroopan paras jätevedenpuhdistamo"

Lappeenrannan kaupungin Green reality -verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) Hyväristönmäen puhdistamon kuvaillaan olevan "Euroopan paras jätevedenpuhdistamo". Vedet puhdistetaan esittelytekstin mukaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti sekä tehostetaan "erilaisilla jälkikäsittelyillä".

Karkkolan asukkaille tämä ei kuitenkaan kelpaa.

– Puhuahan voi paljonkin, mutta täytyy olla todisteet, että missä on sellainen puhdistamo ja esitellä, että siellä tehdään tämä kaikki. Siihen ei riitä pelkästään fosfori ja typpi, vaan täytyy ottaa muutkin asiat huomioon, Ala-Outinen-Viinanen sanoo.

Rakkolanjoen nykyisistä fosforipitoisuuksista alle puolet tulee puhdistamolta, loput maataloudesta ja muusta ihmisen toiminnasta. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Lappeenrannan Energian nykyinen toimitusjohtaja Arto Nikkanen vaikuttaa hämmentyneeltä kuullessaanAla-Outinen-Viinasen epäilyn tietojen paikkansapitävyydestä.

– Kyllähän se on ympäristöluvassa täysin avattu, että millainen puhdistustekniikka sinne tulee ja mitä puhdistusvaiheita siihen kuuluu. Sen ovat ympäristölupaviranomaiset avanneet ja myöntäneet ympäristöluvan.

Nikkanen sanoo ymmärtävänsä, että lähelle tuleva laitos huolettaa.

– Mutta eihän tässä yhtiöllä ole mitään omaa lehmää ojassa tai tienaamistarkoitusta määräysten vastaisella toiminnalla, vaan me puhdistamme jätevettä ja pyrimme parantamaan puhdistustulosta uudella laitoksella. Ei siinä varmasti ole koiraa haudattuna.

Hyväristönmäen asemakaavan luontovaikutusten arvioinnissa sanotaan, että "merkittävät kohteet sijoittuvat miltei kokonaan" rakennusalan ulkopuolisille alueille ja suojaviheralueelle. Suojaviheralue on asemakaavamerkintä, ja sillä osoitetaan viheralueita, jotka on tarkoitettu lähinnä suojaamaan muita alueita liikenteen melulta ja muilta haitoilta.

Asemakaavan mukaan liito-oravien kulkuyhteydet ja lepakoiden ruokailualueet Rakkolanjoen rannoilla säilyvät ja jätevesien purkurakenteiden vaikutus jää ympäristön kannalta vähäiseksi.

Huoli hajuista

Myös hajuhaitoista Nikkanen on eri mieltä. Hän vetoaa vuonna 2017 tehtyyn hajumallinnukseen. Sen mukaan nykyisellä laitoksella, jossa hajunpoistoa ei ole, hajuhaitat rajoittuvat 500 metrin säteelle.

– Nykypäivänäkään hajupäästöjä ei juuri tule, vaikka laitoksella ei ole hajunpoistoa ja altaita ei ole katettu. Hyväristönmäkeen on tulossa hajunpoistojärjestelmä kohteisiin, joissa hajua syntyy. Kaikki sellaiset laitteet, joissa hajuriskiä syntyisi, ovat katetuissa tiloissa.

Asemakaavaselostuksessa on esitelty likimääräiset etäisyydet lähimpiin taloihin. Suoja-alue tulee lähemmäs kuin varsinainen puhdistamo. Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Katettujen tilojen pitäisi ehkäistä myös merkittävän lintuongelman syntyminen ja ylipäätään ulkopuolisten pääsy tiloihin.

Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle kaaavoitettu alue sisältää suojavyöhykkeen, jolloin varsinaiset puhdistuslaitteet eivät voi olla aivan asutuksen vieressä.

– Hajuhaitathan tulevat sieltä puhdistamolaitteista. Tietenkin me tavoittelemme sitä, että se laitos on kaava-alueen keskellä ja kaava-alue sisältää suojavyöhykkeen, Nikkanen sanoo.