1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Juhannustaiat

Juhannustaikoja tehdään nykyään somessa: katso videolta, miten perinteitä voi soveltaa ja poimi vinkit taikayrttien käyttöön

Ennen juhannustaioilla ja niihin liitetyillä kasveilla haettiin muun muassa naimaonnea, runsasta satoa ja terveyttä. Juhannuksen ajateltiin olevan taikavoimille erityisen otollista aikaa. Nykyään taikoja tehdään ajanvietteeksi ja leikkimielellä soveltaen.

Yrttiopas Jyrki Pirkkalaisen kädessä on kaksi kasvia: siankärsämö ja poimulehti.
Juhannustaioilla on perinteisesti haettu muun muassa naimaonnea. Moderneissa some-taioissa kumppanin löytäminen on yhä tärkeässä osassa.

Ennen vanhaan luonnonyrttien taikavoimiin uskottiin ja edelleen on tahoja, jotka haluavat elää kiinteässä yhteydessä luontoon, luonnonhenkiin ja kasvien salattuihin voimiin.

Juhannustaioilla ja taikojen tekemiseen liitetyillä kasveilla on haettu muun muassa naimaonnea ja sadolle suosiota. Nykyään taikoja tehdään leikkimielellä ja soveltaen, kertoo Yrtti-Jyrki alias Jyrki Pirkkalainen.

Kasvien taikavoimien on ajateltu olevan erityisen vahvoja ja tehokkaita juhannuksen aikaan.

– Juhannuksena luonto elää vaihetta, jolloin sen voimat ovat irtonaisimmillaan, siten niiden on ajateltu voivan tarttua helposti ihmisiin, kertoo juhannuksena taikayrttikierroksia yleisölle järjestävä Pirkkalainen.

Kukkiva näkymättömyyskasvi saniainen ja muita juhannusihmeitä

Kasveilla on loitsittu onnea elämän tärkeisiin perusasioihin: rakkauteen, varallisuuteen ja terveyteen.

Tietoa juhannustaioista ja taikayrteistä löytyy erityisesti Kansanrunousarkistosta. Se, miten taikoja on tehty, vaihtelee paikkakunnittain ja sen mukaan, ketä on haastateltu.

– Taioissa on todella paljon variaatioita. Niitä on kautta aikain muuteltu tilanteeseen ja aikakauteen sopiviksi, tämä käy ilmi monista tietolähteistä, Pirkkalainen sanoo.

Yleisesti tunnettuja kasveja, joilla on uskottu olevan taikavoimia, ovat esimerkiksi leppä, sananjalka, nokkonen sekä siankärsämö ja poimulehti – yhdessä ja erikseen.

Leppä

Vihdan tekoon on saatettu käyttää oksia useista eri lehtipuista, muun muassa lepästä. Kustakin puusta tarvittiin seitsemän oksaa terveyttä tuovaan juhannusvihtaan. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Taikoja varten valmistetut puuesineet olivat melkein aina lepästä.

Uskomusten mukaan rikkaruohot katoavat kasvimaasta, kun juhannusyönä kyntää maata lepästä vuollulla auralla, solmii siihen tarttuneista rikkaruohoista nipun, ja heittää sen auran kanssa koskeen.

Jos koski virtaa pohjoiseen, taika vie rikkaruohot isommastakin pellosta.

Sananjalka

Vanha kansa uskoi, että sananjalka kukkii, mutta vain juhannusyönä. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Uskomusten mukaan sananjalka kukkii vain juhannusyönä ja silloinkin vain vähän aikaa.

Jos onnistuu löytämään kukkivan sananjalan, kykenee näkemään aarnitulen, joka johdattaa aarteen luo. Kukkivan sananjalan nähnyt oppii ymmärtämään eläinten kieltä ja muuttumaan näkymättömäksi. Hän saa osakseen mittavan määrän muitakin taitoja, muun muassa voittaa aina juttunsa, jos joutuu käräjille.

Todellisuudessa saniaiset ovat itiökasveja, eivätkä tee kukkaa.

Nokkonen

Nokkonen on yksi juhannuksen taikayrteistä. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Tarinoiden mukaan nokkonen oli ennen kaunis kasvi, mutta koska se ei tuoksunut, jumala suuttui ja muutti kasvin polttavaksi.

Nokkosen taikavoimilla suojattiin avioliittoa. Jos nainen pelkäsi miehensä käyvän vieraissa, hän saattoi askarrella nokkosista pieniä ristejä. Näin saatiin mies pysymään kotona.

Siankärsämö ja poimulehti

Kiroheinillä loitsittiin pois kirouksia ja kateutta. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Aikoinaan uskottiin, että sairauden tai kivun syynä saattoi olla joutuminen kiron eli kiroamisen kohteeksi. Kiroamisesta johtuva kipu poistettiin hautomalla kipeää paikkaa tietyillä kasveilla, kiroheinillä. Laajalti tunnettuja kiroheiniä olivat siankärsämö ja poimulehti.

Voit keskustella aiheesta 26.6. kello 23:een asti.