1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saimaa

80 joulukuusta upotettiin talvella järveen – nyt niitä peittää limainen mönjä, joka sai tutkimusprofessorin innostumaan: "Ooh, kyllä"

Joukko vapaaehtoisia upotti kevättalvella Saimaaseen käytettyjä joulukuusia. Nyt niitä nostetaan ylös ja tutkitaan, mitä on saatu aikaan.

80 käytettyä joulukuusta upotettiin talvella järveen ja toivottiin, että vesi puhdistuu - onnistumisesta kertovat vedenalaiset koristeet
80 käytettyä joulukuusta upotettiin talvella järveen ja toivottiin, että vesi puhdistuu - onnistumisesta kertovat vedenalaiset koristeet

Veneen keula halkoo peilityyntä Saimaan pintaa. Vaikka on aamu, lämpötila on jo kohonnut lähelle 30 astetta, taivas on sininen ja pilvetön.

Vene hidastaa Lappeenrannan Huhtiniemen edustalle ja moottori sammuu. Vedessä veneen vierellä kelluu valkoinen muovikanisteri.

Projektiassistentti Niko Lehti luonto- ja tiedekeskus Saimaariumista nappaa muovikanisterin käteensä ja alkaa kiskoa ylös siihen kiinnitettyä köyttä. Köydenvedon jälkeen pintaan alkaa nousta puun kara, tarkemmin sanottuna joulukuusi.

Niko Lehti nostaa kuusta veneeseen. Neljä kuukautta Saimaan pohjassa vettynyt kuusi on painava. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle

Kuusi on painava, sillä se on vettynyt kunnolla maattuaan Pien-Saimaan pohjassa viimeiset neljä kuukautta.

Lehti nostaa kuusen veneeseen ja pitää sitä pystyssä, kun tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori alkaa tarkastella sitä huolellisesti.

– Jännä katsoa tätä tarkemmin mikroskoopilla, mutta kyllä tähän on elämää tullut, Vuori sanoo.

Joulukuuset avantoon

Helmikuussa sää Saimaalla oli toisenlainen. Järven pintaa peitti paksu, yli puolimetrinen jääkerros. Kovat pakkaset olivat lauhtuneet juuri, lunta oli paljon.

Jäälle tehtiin avanto, johon pudotettiin joulukuusia 6–8 kappaleen ryhmissä reilun parin metrin syvyyteen. Painoksi havupuut saivat mukaansa reikätiiliä.

Kari-Matti Vuori katselee joulukuusta veneessä. Kuusesta otetut näytteet tutkitaan myöhemmin tarkasti mikroskoopin alla. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle

Lue lisää: Käytetyille joulukuusille keksittiin erikoinen säilytyspaikka – Saimaaseen niitä upposi 80

Sunisen selällä, Lappeenrannan edustalla, vesi virtaa huonosti. Haitallinen sinilevä on sen vuoksi tuttu riesa jopa talviaikaan.

Ajatus on, että kuusia upottamalla veden laatua voidaan parantaa. 80 joulukuusta ei vielä yksinään riitä, mutta mitä suurempi on ravinteita kaappaavien puiden muodostama pinta-ala, sitä tehokkaammin sinilevää voidaan torjua, kun ravinteet eivät ole levien ulottuvilla.

Joulukuuset upotettiin veteen helmikuun lopulla avannon kautta. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Projektin toteuttaa luonto- ja tiedekeskus Saimaarium yhteistyössä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiön sekä Lappeenranta Saimaa rotaryklubin kanssa. Hanke on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa Puulla puhtaaksi -verkostohanketta.

Vastaavaa tutkimusta ei aiemmin ole tehty Järvi-Suomessa, eikä edes maailmalla, mutta hyviä tuloksia puiden upottamisesta on saatu oja- ja allasympäristössä.

– On kyllä tutkittu, miten joulukuusten upottaminen vaikuttaa kalakantoihin ja havaittu, että se tehostaa kalatuotantoa. Kalanpoikasten määrä ja yksikkösaaliit ovat kasvaneet. Siitä emme kuitenkaan ole löytäneet tutkimustietoa, mitä turoympäristö biologisesti on, Kari-Matti Vuori sanoo.

Hyödyt ovat monipuoliset

Veteen upotettu kuusi on monipuolinen ruokabaari vedenalaiselle eliöstölle. Mikrobit, bakteerit, levät ja sienirihmasto imevät vedestä ravinteita, jotka rehevöittävät vettä. Kalat voivat käyttää puita kutualustoina ja kuuset houkuttelevat paikalle myös pieniä pohjaeläimiä sekä kaloja ja rapuja.

Kuusten upotuspaikalla pohja on kivikkoinen ja yksipuolinen. Puiden avulla pohjaeliöstön määrän on uskottu jopa satakertaistuvan.

Kuusia upotettiin muun muassa Huhtiniemen edustalle Lappeenrannassa. Vesi virtaa Sunisen selällä heikosti, minkä vuoksi esimerkiksi sinilevä on yleinen riesa. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle

Puu myös säilyy hajoamatta veden alla jopa satoja vuosia. Samalla se toimii hiilivarastona.

Kun ensimmäistä vedestä nostettua kuusta on pyöritelty Kari-Matti Vuoren silmien alla, ja siitä on leikattu talteen oksia ja raaputettu näytteitä, se lasketaan takaisin järveen.

Limainen mönjä on hyvä

Pienen matkan päässä vedessä on toinen kanisteri ja sen narun perässä uusi joulukuusi. Ensimmäinen veneeseen nostettu kuusi näytti suomalaiselta metsäkuuselta, mutta nyt vedestä nousee tuuheampi yksilö.

— Tämä on hyvä, Niko Lehti sanoo heti, kun nostaa kuusen ylös.

Myös Kari-Matti Vuori näyttää tyytyväiseltä. Kuusen rungossa on helposti paljain silmin havaittavaa mönjää, mikä on koko kuusen upotuksen tarkoitus. Alustan päällä alkaa kasvaa mikrobeja ja levästöä, joka toimii ruokapöytänä vesihyönteistoukille ja siirtää ravinteita pois vedestä.

— Ooh, kyllä. Tosi limaisen näköistä. Rungon päällä on järvisienen näköistä kasvustoa. Se on sienieläin, joka on kuin meikäläisten vesien koralli, Vuori kertoo.

Ensimmäisenä ylös nostetussa kuusen rungossa on limainen pinta, mikä on hyvä asia. Toisen kuusen kohdalla saalis on vielä komeampi. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Jos näytteet olisi otettu loppukeväästä, olisi puiden pinnalla ollut myös enemmän kalojen mätinauhoja, mutta nyt ne ovat ehtineet jo hajota.

Seuraavaksi näytteiden matka jatkuu mikroskoopin alle. Siellä niistä tehdään preparaatit ja tutkitaan tarkemmin sekä määritetään möhnän alta paljastuvien vesihyönteistoukkien lajit. Eikä tutkimus jää tähän. Syyspuolella on tarkoitus ottaa samoista kuusista uusia näytteitä.

Joululta on jemmassa myös runsas määrä lahjoitettuja kuusia.

— Kuusia jäi yli 400. Tarkoitus on vuokrata lautta, jossa on nosturi. Haemme luvan, jotta voisimme upottaa kuusia myös avovesikaudella, Vuori suunnittelee.

Tulevaisuudessa Pien-Saimaan pohjasta voi löytyä lisää joulukuusia. Kuusilla voidaan kasvattaa myös kala- ja rapukantoja. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle